Rügenin saari on suosittu kohde. Luontokohteet, upeat kalkkikivirannat, kaupungit ja linnatkin ovat Rügenin suositut nähtävyydet. Tällä kertaa parissa päivässä kävimme Rügenin uudehkossa Baumwipfelpfadissa, Granizin metsästyslinnassa, pyöräilimme Jasmundin kansallispuistossa ja poikkesimme Sassnitzissa ja Stralsundissa.

Baumwipfelpfad im Naturerbe Zentrum Rügen on vasta kymmenen vuotta vanha ja se on tosi näyttävän näköinen. Sinne oli oikein helppo löytää ja helppo kävellä ylös. Piti taas kokeilla niitä pieniä mutkia, joita näistä aina löytyy.

Tuonne mennään!

Leikitään vähän matkalla!

Ja tuolla ollaan.

Maisemat täältä ovat taas tosi hienot. Täältä näkyy merelle asti. Toinen kuva on täältä parkkipaikan suuntaan, eli tuolta tulimme.

Alas pääsisi näinkin. Ei tullut meille mieleenkään, mutta varsinkin lapset ja nuoret ja usein myös heidän vanhempansa menivät tällaista putkea myöten liukuen alas. Varmaan hauskaa.

Parkkipaikan vieressä on näin hieno vanha rakennus ja sen vieressä lapsille leikkialue.

Sitten lähdimme etsimään Granizin metsästysmajaa, joka on upea linna. Se on keskellä luonnonsuojelualuetta, joten sen lähelle ei pääse autolla. Bussikuljetuksia on, mutta lähimmältä parkkipaikalta on noin kaksi kilometriä polkuja metsän läpi. Emme vain tienneet etukäteen tuota parkkipaikan puuttumista, joten tuli vähän mutkiteltua ympäristön teitä, kun navigaattorimmekaan ei tiennyt.

Ei ollut paha kävelyreitti, metsän läpi käveltiin. Ensin mentiin lehmälaitumen ja hevosten aitausten ohi ja reitti ylitti myös juna-aseman, jolle olisi päässyt Binzin kaupungista, josta myös niitä bussikuljetuksia järjestyy. Loppumatkan kävelimme sitten metsässä.

Lopulta polku tuli linnan alueelle.

Juhan teki kävelyn jälkeen mieli kahvia ja jätskiä, eikä se ollut ollenkaan huono idea. Linnan vieressä on laaja terassialue. Tosin alkoi vähän sataa ja ilma harmaantua.

Linna on rakennettu 1800-luvun puolivälissä ja se on avattu yleisölle vuonna 1900. Se on Mecklenburg-Pommernin suosituimpia linnanähtävyyksiä Schwerinin linnan rinnalla. Sisätiloissa on nähtävillä 1900-luvun säilyneitä kalustuksia ja suuri kokoelma eläinten sarvia vähän myös eri puolilta maailmaa.

Linnassa on myös 140 metriä korkea torni, jonne pääsee kiipeämään hienoja kierreportaita pitkin. Pääsylipun minulle myynyt virkailija sanoi, että sinne pitää ilman muuta mennä, se on parasta koko linnassa. No joo, menin sitten. Ei ollut vaikeaa kiivettävää. Portaitten vartijat pitivät huolen, että vastaantulijoita ei ollut, eli ensin päästettiin tietty aika ihmisiä ylös, sitten alas. Tältä näyttivät portaat ylös ja näitä koristeellisia portaita olikin houkuttelevaa kiivetä.

Ylhäältä näkyi kyllä kauas, mutta juuri silloin iski sadekuuro.

Portaitten laskeutuminen oli ihan helppoa myöskin.

Linnan sisätiloissa oli sekä kalustettuja huoneita että metsästykseen ja historiaan liittyviä näyttelyjä. Sarvien kokoelma oli näyttävä ja niitä oli useassakin huoneessa.

Tälle päivälle meille riittivät nämä kaksi käyntikohdetta. Seuraavana päivänä otimme pyörät mukaan ja ajoimme Sassnitzin viereen Jasmundin kansallispuistoon. Retkestämme tuli valitettavasti vähän ristiriitainen. Metsämaisemat olivat hienot, mutta pyöräilyä varten merkitty polku oli meille liian kuoppainen ja sorainen. Koko ajan jännitti, osuisiko pyörä johonkin irtosoraiseen kuoppaan jopa niin, että kaatuisimme.

Pääätimme lyhentää retkeämme ja pistäytyä UNESCOn maailmanperintöforumilla, jossa oli sopivasti kahvio ja vessa ja ja näyttely näyttelyä Unescon maailmanperintökohteesta ”Ancient Beech Forests”. Mielenkiintoinen huomio oli, että sen kartalla ei ollut mitään Suomesta.

Täältä oli polkuja rannalle, sinne oli lupa mennä vain kävellen, eli pistäydyin katsomassa maisemia. Tuli sellainen olo, että täällä olisi enemmän mahdollisuuksia patikoijille kuin meikäläisille pyöräilijöille, jotka emme ole tottuneet maastopyöräilyyn.

Lähdimme kokeilemaan vähän toista reittiä, mutta ei juuri parempi, joten kun tulimme autotielle ja näimme, että parkkipaikalle ei sitä kautta olisi kuin alle pari kilometriä, laitoimme pyörien avustuksen korkeimmaksi ja lähdimme polkemaan. Onneksi oli vielä vähän alamäkeä, joten vauhtia riitti niin, ettei meitä moni auto ehtinyt ohittelemaan. Tällaiseksi jäi siis tämänpäiväinen pyöräretkemme. Piirsin tummansinisellä.

No, ei se mitään, parkkipaikan viersssä oli Sassnitz, teimme kävelylenkin ja näimme taas näitä kauniita taloja ja kirkon.

Takaisin Stralsundiin ajaessamme näimme rinteellä myös näin hienon Liezovin linnan. Se ei ollut kuitenkaan auki, parkkipaikkaakaan ei lähistöltä löytynyt, oli vain yksityispihoja. Mutta kuvan pysähdyin ottamaan.

Rügenin ja Stralsundin välillä on näin komea silta.

Meillä oli vielä kivasti aikaa ennen auringonlaskua ja pysähdyimme Stralsundiin katselemaan hetkeksi. Rannalla näimme kirkon, Rügeniin vievän sillan ja sitten lopuksi vielä aivan uskomattoman hienon punatiilisen rakennuksen, joka osoittautui kouluksi.

Näitä kuvia katsellessa ei yhtään ihmetytä, että myös Stralsundin vanhakaupunkin on UNESCOn maailmanperintökohde.

Majapaikkamme täällä oli AirBnb-asunto Steinhagenissa. Ihan kiva vaihtoehto muuten, mutta vähän syrjässä Rügeniin tutustumista ajatellen. Stralsundistakin kymmenkunta kilometriä vielä poispäin.

Rügeniin jäi vielä tälläkin kerralla nähtävää, vaikka olemme kerran jo siellä olleetkin. Silloin jatkoimme Sassnitzista lautalla Ruotsiin.

Seuraava kohteemme oli jo valittu. Olimme jälleen kerran lähdössä katsomaan Berliinin Valofestivaaleja, joilla joka vuosi on paljon näyttävää nähtävää. Sinne mennessämme teimme kuitenkin vielä nähtävyyskävelypysähdyksen Neubrandenburgissa, josta seuraava teksti ja kuvat.

Neubrandenburg.

Voit seurata meitä ja matkaamme myös Facebookissa Ailajajuha.