Lux Helsinki hajoitettiin tänä vuonna ympäri Helsinkiä tungosten välttämiseksi. Kiertelimme katselemassa. Ei ollut ruuhkia. Eikä juuri näkemistäkään. Miksi näin?
”Ajatus vaaleanpunaisesta maailmasta – sellaisesta, jossa kaikki voivat mennä kaikkialle, harmaisiin ja jylhiinkin paikkoihin” – näin kuvaa Lux Helsinki Ainu Palmun Pink Caravan -teosta, joka ruuhkien pelossa oli siirretty Talvipuutarhasta Suvilahteen. Tältä se näytti siellä.
Lux Helsinki aukesi tänään. Kannattaako karsittu Lux Helsinki nähdä? Osa teoksista on karsittu, taideteokset ovat hajallaan pitkin kaupunkia, reittiä ei ole – mitä siis on jäljellä? Kävimme katsomassa.
Aloitimme Stadionilta, missä pilvien ja valonheittimien luomat revontulet loistivat ja valot heijastuivat penkkiriveihin, kun kiersimme radan. Olimme paikan ensimmäiset kävijät, eikä kovin monta muuta näkynyt.
Presidentin puhe ja Wienin uudenvuoden konsertti aloittavat meillä vuoden. Tänään vielä tunteikkaammin, kun edellisestä vierailustamme Wieniin on alle kolme kuukautta. Täydellistä!
Tässä tekstissä on sekä omia kuviamme että tämän päivän konsertista otettuja kuvakaappauksia Ylen sivuilta.
Musikvereinin konserttisali
Musikvereinin konserttisali on se traditionaalinen konserttipaikka, jonka muistamme jo lapsuudesta. Wienissä käydessämme sitä ei jätetä väliin tietenkään. Jo sisäänkäynti on juhlallinen.
Ja mikä fiilis onkaan olla itse odottamassa konsertin alkua tuossa ihanassa paikassa.
Lokakuussa 2021Kesällä 2011
Omat kuvamme ovat kesältä ja syksyltä, joten uudenvuoden konsertin valtava kukkakoristelu puuttuu. Se tuokin ihan toisenlaisen juhlan tunnun.
Levittääkö kulttuuri koronaa? Estääkö korona kulttuuria? Ei ja kyllä, vai kyllä ja ei? Vai ehkä? Keskimäärin? Todennäköisesti? Antoiko Jyväskylän ooppera tällä viikolla vastauksia?
Viimeiset kiusaukset Jyväskylän oopperassa
Antoi vastauksia tai ei. Meillä oli ensi-iltaliput uudenvuoden aatoksi eli perjantaiksi Jyväskylän oopperaan. Vielä tiistaina asiaa varmistaessamme meille luvattiin, että ensi-ilta toteutuu ja koronapassi vaaditaan, ja niin varasimme myös hotellin. Mutta eipä toteutunutkaan. Illalla myöhään saimme viestin, että koronarajoitukset estävät tilaisuudet keskiviikon ja torstain välisestä yöstä lähtien, eikä koronapassia enää saa käyttää. Ja että ensi-illan sijasta järjestettäisiin keskiviikkoiltana ennakkonäytös, johon ensi-iltaliput kävisivät ja koronapassi kelpaisi. Jaha. Hotelli oli varattu perjantaiksi, eikä siihen sisältynyt mahdollisuutta muuttaa varausta tai saada rahoja takaisin.
Mutta me emme todellakaan halunneet peruuttaa tätä pitkään odottamaamme tilaisuutta.
Yllätyimme tänään, kun kuulimme Costa del Sol Centro des Turistas Ignorantesin meille antamasta tunnustuksesta ahkerasta espanjanharrastuksestamme. Suomen Espanjanopettajilta oli kysytty suositusta ja suositus osui meihin.
Neljä vuotta sitten kyselin kavereilta, kannattaisiko meidän alkaa kirjoittaa matkablogia ja kyselin nimiehdotuksia sille. Sain rohkaisua ja ehdotuksia, joista en sitten valitettavasti valinnut mitään, vaan valitsin blogin nimeksi vähän hankalan ”Espanjaan Espanjassa Espanjasta”, koska ajattelimme kerätä siihen kokemuksemme Espanjan matkoista, emmekä siinä vaiheessa edes tienneet ajavamme vielä vaikka Montenegroon tai viettävämme kodinvaihtoviikkoja Hollannissa ja Sveitsissä, pyöräilevämme Sloveniassa tai kirjoittavamme myös lähiretkistämme Suomessa.
Mutta tehty, mikä tehty ja vaikka olemme jo vaihtaneet blogimme nimeksi paremmin meitä kuvaavan Ailajajuha olemme koko päivän sydän täristen iloinneet tästä Costa del Sol Centro des Turistas Ignorantesin meille antamasta hienosta tunnustuksesta ja iloinneet siitä, että he ovat luvanneet meille palkinnoksi ilmaisen pääsyn Caminito del Reylle niin monta kertaa kuin haluamme. Olemme sen kyllä ansainneet – eikö? Harmi, että he eivät tienneet, ettei Juha lähde siellä parkkipaikkaa edemmäs, mutta kysyn heti, voinko valita muuta seuraa. Seurakseni vapaaehtoiset ilmoittautukaa! Ihan ahkerasti olemme yhdessä patikoineet tuntemattomilla vuorilla ja pikkukylissä ja kirjoittaneet niistä kaikenlaista positiivista ja sitä jatkamme yhdessä edelleen.
Tämä juttu kannattaa lukea loppuun asti ennen kuin onnittelet. Lopussa on yllätys.
Joulukoristeita niin, että päivässä meni ihan överiksi. Kultaa, punaista, valkoista, kuusenkoristeita ja kynttilöitä. Olimme kotimatkalla lokakuun toisella viikolla ja valitsimme ajoreitillemme Bambergista eteenpäin Coburgin ja Neustadt bei Coburgin ja Lauschan. Oli mielenkiintoinen päivä, kuvat kertovat tällä kertaa tunnelmamme parhaiten
Vihdoinkin! Oletko sinä kaivannut joulun konsertteja? Meidän joulumme alkaa aina joululauluista. Yksi tärkeimpiä on jo kaksikymmentä vuotta ollut Club For Fiven joulukonsertti. Usein Tampereella sukulaisten kanssa, usein Helsingissä ja viime viikolla Hyvinkäällä. Tampereella oli konsertti Tampere-talossa 16.12, Helsingissä Musiikkitalossa 18.12 ja Lahdessa 21.12.
Club For Five on kerta kaikkiaan ihana. Täydellisesti soiva laulu, mielenkiintoiset sovitukset, hyvin valitut laulut, taitavat solistit – mitä muuta enää tarvitset täydelliseen juhlakokemukseen? Me emme tarvitse muuta. Kun tähän lisätään vielä vieressä istuvat ystävät, jotka nauttivat täysillä meidän kanssamme ja viihtyisä tunnelma, jota on luotu loisteliailla valoilla, meidän kokemuksemme on 10+ arvoinen.
Espanjan jouluseimet ovat valloittaneet minut. Niitä on kaikkialla, ei vain kirkoissa vaan myös kaupungintaloilla, toreilla, näyteikkunoissa ja jopa liikenneympyröissä, ja ne ovat monipuolisia, todellisia kuvakertomuksia joulusta ja joulun ympärille sijoittuvista tapahtumista. Joissain kylissä on jouluseimiä myös livenä, paikallisten asukkaiden näytteleminä, mutta sellaista en ole vielä ehtinyt nähdä. Loppiaisen jälkeen seimet puretaan.
Mitä sinä tuot kotiin tuliaisiksi? Meidän lapsemme ja lastenlapsemme rohmuavat heti tuomamme viinit, suklaat, keksit, hillot, musiikkituliaiset ja kodin tavarat. Näistä meille on kehittynyt Saksasta muutama hyvä kohde, koska automatkamme päättyy useimmiten Travemündeen.
Viisi viikkoa erittäin onnistunutta matkaa takana, vielä muutama päivä. Jatkuuko hyvä loppuun asti?
Kannoimme tavarat autoon, nostimme pyörät auton perään ja käänsimme rattia hetken Wienin katuja katsellen. Ei tehnyt mieli lähteä suoraan pois. Oli kiva pieni ajelu. Sitten syötimme navigaattoriin sanan Melk.
Jopa moottoritie tarjosi mukavaa nähtävää verrattuna muihin maihin. Värikkäät ja kukin koristellut meluaidat olivat hyvin yleisiä ja Rettungsgasse -opastetaulu oli lähes taideteos verrattuna esimerkiksi Saksan vastaaviin.
Miksi sitten Melk? Melkin kaupunki ja sen huikean hieno luostari olivat jääneet mieleemme hyvänä muistona yhdeksän vuoden takaa, jolloin teimme sinne päiväretken Wienistä Wachaun kautta jokea pitkin risteillen. Sekä Melk että Wachau ja Tonava olivat elämys.