on Saksin osavaltiossa. Tyyli on barokkia. Linnassa on neljä pyöreää tornia ja se on rakennettu keinotekoiselle saarelle. Olimme aika hämmästyneitä lukiessamme että se on alun perin rakennettu Saksin herttua Moritzille metsästysmajaksi vuosina 1542–1546.  Ympäröivät metsät ja järvet ovat olleet Saksin hallitsijoiden ja kuninkaiden suosikkimetsästysalue. Vuosina 1723-1733  linnaa laajennettiin nykyiseen muotoonsa Saksin vaaliruhtinaan sekä Puolan kuninkaan August Väkevän johdolla. Tällaiset tiedot luimme Wikipediasta ja linnan omilta sivuilta, kun olimme nähneet linnasta kuvan ja huomanneet, että se olisi sopivasti matkamme varrella Berliinistä Dresdeniin ajaessamme.

Siis mitä! Metsästysmaja? Tuolla järven keskelläkö?

Emme pysähtyneet tähän, vaan ajoimme saarelle johtavan kannaksen eteläpuolelle lähes täydelle parkkipaikalle, pakkasimme kahvit ja eväät reppuun ja lähdimme kiertämään linnaa ja järveä. Linnasta löytyy netistä valtavasti kuvia, joissa linna heijastuu hienosti järveen ja me päätimme lähteä vain kiertelemään ja nyt näytämme kuvat siitä, miltä kaikki meidän kierroksellamme näytti.

Moritzburgin linnan saari

Saarelle johtaa rakennettu kannas, jonka reunoilla on tällä hetkellä ruskaa.

Katse eksyi välillä järvelle ja lintuparviin. Ja tietysti kameran zoomi myös.

Puiden varjosta tähdättiin myös linnalle.

Sisäänkäynnistä ei kuvia saanut ilman yleisöä. Aika paljon oli väkeä liikkeellä.

Porttia vartioivat – metsästysapulaiset?

Terassi oli täynnä pieniä patsaita.

Näkymät järvelle siirsivät katseen hetkeksi pois linnasta. Mitenkähän noita puita leikataan? Varmaan joka vuosi.

Linnan vieressä katse kohosi taas ylös.

Kertovatkohan nämä sarvipäät metsästyssaaliista?

Käännyimme linnan takana kohti puistoa, jossa näkyi kutsuvia penkkejä ja kauniin värisiä puita sekä rakennuksia, joiden merkitystä emme löytäneet.

Penkin löysimme ja kaivoimme eväät esiin. Voisiko paljon ylellisemmän näköistä kahvittelupaikkaa omin eväin enää löytyä?

Lähdimme kiertämään järveä ja ottamaan omia kuvia joka suunnasta.

Ruska väritti polkuamme ja näkymiä järvelle auringonlaskun suuntaan.

Emme kulkeneet ihan yksin täälläkään. Edellämme kulki kolme ahkeraa tyttöä, jotka poimivat polun varrelta turistien heittämiä roskia vetämälleen lavalle. Ei niitä paljon ollut, mutta hyvällä asialla tytöt.

Linna tuli uudelleen esille puiden takaa.

Toiseen suuntaan järven takana näkyi myös Moritzburgin kylä.

Ja taas kamera linnan suuntaan.

Turistien suosiosta kertovat aina myös nämä näkymät.

Ei suosinut onni kuvaajaa tänään. Oli sen verran tuulen virettä, että linna ei suonut sitä kaikissa Googlen kuvissa näkyvää heijastusta veteen. Ja vettä oli myös niukasti, liekö ollut kuiva kesä syynä. Eikä mikään tuollaiseen mutaan heijastu.

Katse kääntyi taas järven lintuihin. Haikara?

Auf Wiedersehen Moritzburg! Ensi kerralla ostamme liput myös museoon ja linnaan sisään. Tämä kierros oli ilmainen.

Ja jos haluat niitä hienompia kuvia, googleta. Me ostimme postikortit.

Illaksi ehdimme Dresdeniin ja vietimme siellä seuraavan hieman sateisen päivän.

Sadepäivä Dresdenissä

Dresdenistä lähtiessämme poikkesimme Tsekin puolelle. Lähellä rajaa ovat sekä Cheb että Frantiskovy Lázne

Cheb

Františkovy Lázně

Olet tervetullut seuraamaan myös muita matkojamme. Tässä linkki Facebook-sivullemme:

Ailajajuha