Alppiruusupuisto Haagassa on kesän upein nähtävyys Helsingissä. Parhaimmillaan se on aamulla ilman ruuhkaa.

Tänään atsaleat ja metsäpuisto olivat aivan parhaimmillaan. Pensaiden runsas kukinta ja loistavat värit hehkuivat iltapäivän auringossa.

Uutta puistossa tänä vuonna oli, että kahvia ja jäätelöä sai useammasta paikasta kuin vielä viime vuonna.

Monet alppiruusulajit kukkivat jo, mutta vielä oli kukintojen joukossa niin paljon nuppujakin, että vielä ehdit hyvin. Tänä vuonna kesän parhaat hetket ovat vielä tulossa.

Nämä kuvat otin kesäkuun alussa 2021 aamuseitsemältä.

Aamulla piknikpaikallakin on väljää.

Kirjoitin puistosta perusteellisemman tekstin kesällä 2020. Se alkaa tästä:

Haagan Alppiruusupuisto

Seiso tässä hetki. Kuuntele lintujen laulua ja tuulen kevyttä huminaa. Lumoudu nousevan auringon valosta, joka siivilöityy puiden oksien läpi puiston kukkaloistoon. Kaikki tämä onnistuu, kun kello on kuusi aamulla. Tunnin päästä lintujen lauluun sekoittuvat läheisen työmaan äänet ja kahden tunnin päästä täällä on paljon muitakin. Valitse aamun rauha. Minä olen valinnut Alppiruusupuiston tunnelman näin jo kolme kertaa tänä kesänä.

Alppiruusupuisto on perustettu suolle. Alppiruusut ja atsaleat pitävät happamasta maasta. Suo on aistittavissa puistossa vieläkin. Suopursuja, juolukoita, suomuuraimia on paljon näkyvissä ja mustikanvarvut peittävät suuria alueita. Alppiruusujen osuutta levitetään uusille alueille ja siellä täällä mustikanvarpujen seassa näkyy pieniä alppiruusuistutuksia.

 Alppiruusupuiston idea oli alunperin tutkimus ja kokeilu. Runsaat 40 vuotta sitten Helsingin yliopisto ja rakennusvirasto istuttivat 3 000 alppiruusuristeytymää Haagaan, tutkimustarkoituksiin, koska halusivat kehittää Suomen oloihin sopivia alppiruusuja. Ihmettelin kulkiessani, kun näin pensaissa kummallisia nimilappuja, kuten Pekka. Puiston opastauluista näin, että sen perustajat ovat saaneet nimikkolajikkeensa. Pekka on nimetty Helsingin entisen kaupunginpuutarhurin Pekka Jyrängön mukaan. 

P.M.A. Tigerstedt’ taas oli alppiruusujalostusohjelman käynnistäjä, emeritusprofessori ja hänen mukaansa on nimetty runsaskukkainen. valkoinen lajike, jonka kukkien nielussa on punaruskea pilkutus. Tämä alla oleva kuva ei ole siis tästä lajikkeesta. Punaruskeiden pilkkujen sijasta tämän pilkut ovat vihreitä ja lajikkeen nimi on Mikkeli.

Mikkeli-lajin nimeämisperustetta en tiedä, mutta Haaga-lajikkeen nimen alkuperä on ilmiselvä. Taitaa olla kysymyksessä vielä koko puutarhan näyttävin lajike. Juttelin kävellessäni yhden haagalaisen miehen kanssa, joka totesi haagalaisten olevan todella ylpeitä puistostaan ja iloitsevan siitä ja rauhallisista aamukävelyistä joka aamu ennen kuin muut saapuvat.

Pyörätien pohjoinen puoli suopursuja kasvavan aukean toisella puolella on magnolia- ja atsalea aluetta. Se on perustettu vasta myöhemmin ja myös siellä kokeillaan Suomeen sopivien lajikkeitten löytämistä. Kukkivien pensaitten täyttämä tunnelmallinen metsä houkuttelee taas pysähtymään, viipymään ja kävelemään lankkupolkuja syvemmälle metsään.

Alppiruusupuistoon on helppo tulla bussilla tai junalla, eivätkä lähialueen parkkipaikatkaan ihan heti lopu. Paikalliset asukkaat toivoisivat paikalle mieluummin muuta kuin autoliikennettä. Itselläni on paikkaan tunnin kävelymatka. Pakilan – Pirkkolan suunnasta on ihan kiva kävellä aamulla. Jo matkalla voi nauttia linnunlaulusta ja kadunvarsien kukkivista puista.

Vaeltelu puistossa on helppoa pitkin puusiltoja.

Puusiltojen yhteyteen on rakennettu näköalatasanteita, joilta pääsee katsomaan pensaitten yltäkylläistä loistoa ylempää. Tässä voisi viettää aikaa kauan. Näkymä on satumaisen ihmeellinen.

Kuvat kertovat lisää. Sekä näkymät että yksityiskohdat kiehtovat.

Toivottavasti sinäkin pääset käymään tässä Helsingin kauneimmassa puistossa. Käy pian, paikka on parhaimmillaan ennen juhannusta.

Lisää tietoa paikasta ja sen lajikkeista löydät esimerkiksi täältä: https://vihreatsylit.fi/alppiruusupuisto/

Haagan Alppiruusupuisto on laaja, monipuolinen ja mukava kävellä. Mutta muitakin puistoja pääkaupunkiseudulta löytyy, jos kukkivia puita ja pensaita etsii. Pyöräilin ihailemassa niitä Pitäjänmäellä, Malminkartanossa ja Martinlaaksossa. Teksti on täällä:

Kesän kukkia ja kukkivia puistoja pyöräillen

Meidän retkiämme ja uusia juttuja voit seurata Facebookissa täällä:

Ailajajuha