Nämä kylät ovat tärkeitä kastanjan tuotantokyliä ja ne tunnetaan kulta- tai kuparimetsistä, kun kastanjan lehdet värittävät kaiken keltaiseksi tai oranssiksi ruskamaisemaksi lokakuun lopulta marraskuuhun. Kylät osuvat kivasti reitille myös Rondassa käydessä eli sijoittuvat Rondan eteläpuolelle, eivätkä ole liian kaukana Rondan ja San Pedro de Alcantaran välillä olevasta tiestä.
Ajoimme A7-tieltä San Pedro de Alcantaran kohdalta Rondan suuntaan. Tämä on hieno vuoristotie, sopivassa kunnossa, mutkia on, mutta myös aivan mahtavia maisemia.
Toissa vuonna pahojen myrskyjen aikana tielle tuli myös sellainen romahdus, että se oli katkaistuna jonkin aikaa. Emme ihmettele, rankkasade voi tällaisen seinämän kyllä saada romahtamaan.
Meneillään oli nytkin joitain tietöitä, ilmeisesti lähinnä ennaltaehkäisyä varten.
Käännyimme pienelle tielle Pujerran suuntaan. Tämä tuntui haasteelta. Ei kaiteita, kapea ja mutkainen tie. Onneksi noin 15km matkalla oli vain neljä vastaantulijaa, joiden kanssa sitten hitaasti sivuuteltiin.
Yhdessä kohdassa tie vaikutti sen verran leveämmältä, että Juha pysäytti Volvon, että sain rauhallisemmin otettua pari maisemakuvaa.
Sitten aloimme saapua Pujerraan ja kastanjapuut alkoivat hallita maisemia.
Saavuimme kylään ja tien varrella näytti vähän väliä tältä.
Kylän maisemia ei vielä ruska hallinnut. Ruska-aikaan olisi voinut kierrellä ympäristön metsiä, mutta me lähdimme kiertelemään vain kylän katuja.
Kaunis valkoinen kylä tämäkin. Ja niitä korkeuseroja riitti jälleen.
Sitten tuli vastaan päivän ”Ohhoh!” Useilla kaduilla oli kadun yläpuolelle tai parvekkeille ripusteltuja virkattuja koristeita.
Pujerrasta Igualejaan oli pikkuisen leveämpi muutaman kilometrin mittainen tie. Serpentiinejä ja maisemia taas. Ja ehkä jo vähän lupausta ruskastakin.
Ajoimme kapeita katuja kylän keskustaan asti ihan turhaan, ei sinne mikään Volvo parkkiin mahtunut ja käännyimme takaisin ja jätimme auton tähän kylän reunalle.
Tästäkin oli näkymät kylän rinteille, joilla voisi ruskaa ihaillen patikoida.
Kävelimme kylän läpi sen ylemmälle laidalle ja poikkesimme myös kirkkoon, joka sattui olemaan auki.
Kylän ylälaidalla on Río Genalin alkulähde eli (Nacimiento del Río Genal), joka mainitaan Igualejan ylpeydeksi ja aivan pakolliseksi nähtävyydeksi. Genal-joki saa alkunsa suoraan valtavasta kalliosta kylän sydämessä ja vesi pulppuaa suoraan maan alta. Paikka on rakennettu puistoalueeksi vesialtaineen.
Jos olisi ollut hellettä vähemmän ja kuntoa enemmän, olisi kylästä päässyt kivasti eri suuntiin rinteillekin. Mutta nyt lähdimme ajamaan vuoristomaisemia takaisin päin.
Yhdellä rinteellä oli selvästikin metsä ja maasto myös palanut.
Oli mukava kävely- ja ajelupäivä. Rauhalliset kylät, kivoja maisemia. Ruskan värittämiä metsiä emme vielä kokeneet, oli lokakuun viimeinen viikko, mutta uskoisimme, että marraskuussa voi ihailla jo niitäkin.
Nämä kylät sopivat hyvin yhdistettäviksi Rondan vierailuun. Olemme käyneet tässä lähistöllä myös muutamissa muissa kylissä. Tällä kartalla on suunta Rondaan ja Benahavisiin, lähistöllä olevat käymämme kylät ja eilen ajamamme reitti.
Tässä linkit lähistöllä olevien kylien teksteihin:
