on yksi Axarquían alueen valkoisia kylistä joka sijaitsee noin 20km ajomatkan päässä rannikolta. Kaupunki on osa Axrquian rusinareittiä, eli siellä viljellään rusinoita ja tehdään moskatelviinejä. Meille uusi juttu oli yhdistää se kuuluisaan rosvohistoriaan (bandolero). Olemme kerran käyneeet El Borgessa ja nyt aloitimme rosvomuseosta.
Ajo tänne on aikamoista serpentiiniä ja mahtavia näkymiä rinteille ja reitillä oleviin kyliin.
Parkkitilanne aina vähän jännittää, mutta nyt lauantai-iltapäivänä se olikin näin hyvä.
Galeria del Bandolero on sekä museorakennus että paikallisen rosvon Cristobal Ruiz Molinan syntymäkoti.
Vastaanotto oli erittäin ystävällinen, respan nuori mies oli hyvin selvillä kotimaastammekin ja kyseli meidän motivaatiota lähteä Espanjaan. Hyvin ymmärsi säämotiivit. Eläkeläisten pääsylippukin oli vain 7€ kahdelta yhteensä.
Museo oli hyvin järjestetty. Kaikesta oli kuvien ja esineiden vieressä englanninkielinen info. Heti sisään tullessa oli tällainen (kääntämäni) info museosta:
Olet juuri astunut sisään ainutlaatuiseen espanjalaiseen tulkintakeskukseen, joka keskittyy bandiitin (rosvon) hahmoon sekä hänen todelliseen ja kuvitteelliseen maailmaansa. El Borge otti vastaan viestikapulan Rondan museon sulkemisen jälkeen vuonna 2020 ja otti vastuulleen tämän kokoelman. Se tuo päivänvaloon merkittävän luvun Andalusian historiasta ja herää eloon tässä Axarquían alueen kunnassa, jossa syntyi yksi aikansa tunnetuimmista bandiiteista, eli rostvoista, Luis Muñoz García ”el Bizco Arboge”.
Rosvouksen (banditry) teemasta on tullut legenda, joka muuttaa salakuljettajan, varkaan, murhaajan tai maantierosvon myytiksi hyvästä varkaasta, herrasmiesrosvosta, sissistä ja uljaasta miehestä vailla vertaa.
Katseita tulkitaan synkissä kirjoituksissa, romantisoiduissa romaaneissa, muotimaailman tähdissä, kansantaruissa, rikkaassa folkloressa, elokuvallisissa oivalluksissa ja lukuisissa todistuksissa, historiallisen ja legendaarisen välillä.
Tämä tila ei ole kunnianosoitus näille Andalusian vuoristoa asuttaneille hahmoille, vaan yritys palauttaa muutaman sellaisen vuosisadan historia, joka oli jätetty huomiotta.
Eli museossa oli kaikenlaisia rosvohahmoja, tauluja rosvoista, heidän toiminnastaan ja viranomaisten toiminnasta rosvojen kiinniottamiseksi.
Historiasta löytyi tällainen tiivistys:
Yhteiskunta: Banditismi syntyi ylemmän yhteiskuntaluokan ja johtajien korruptiosta, mikä johti vähävaraiset vastustamaan vakiintunutta järjestystä.
Sotatilanne: Ranskan hyökkäys ja sodat ajoivat väestön entistä suurempaan köyhyyteen, ja maanomistajien harjoittama sorto toimi polttoaineena rikollisuudelle.
Maantiede: Sevilla, Córdoba ja Málaga sijaitsivat Gibraltarilta tulevalla salareitillä, joka kulki muun muassa El Borgen ja Benamargosan kautta (jälkimmäistä kutsuttiin ”pikku-Gibraltariksi”).
Politiikka: Maanomistajat suojelivat rikollisia ja käyttivät heitä apunaan vaaleissa äänien keräämiseen.
Tätä rosvoidean ja aikakauden kuvausta on käytetty paljon myös kulttuurin tuottamisessa. On elokuvia, kirjallisuutta ja jopa musiikkia, jota voi kuunnella museossa.
Museon vieressä on tämä rosvon syntymäkoti, jossa ilmeisesti on myös jotain tarjottavaa ja lisää kuvia. Ei ollut nyt auki.
Museo on Ruta Pasan varrella kylän yläpuolella, eli sieltä on jo hienot näkymät kylän yli. Tässä kuvassa näkyy mm. hautausmaa.
Sinne olisi hyvin voinut jättää autonkin, ja kävellä alas katsomaan kylää, mutta ajoimme auton takaisin päin kylän reunalle, ettei tarvinnut ajatella paluukiipeilyä tänne korkealle. Löysimme kadunvarsiparkin tämän portin läheltä.
Näkymiä katseltiin täältäkin alaspäin kylään. Tuolla ylhäällä oikealle vihertävän katon alla oleva rakennus on äsken käymämme museo.
Heti alaspäin laskeutuessamme olimme tässä. Kaveri kantaa suihkulähteen edessä mahtavaa määrää paikallisia viinirypäleitä.
Viimeksi täällä käydessämme pari vuotta sitten olimme sellaisena päivänä, että näimme lähellä olevan markkina-alueen ja poikkesimme sinne.
Silloin matkaamme lähti hieno matkamuisto, joka tervehtii meitä eteisessä kotona. Paikallista keramiikkaa.
Nyt suunnistimme Plaza Ayuntamientolle pitkin näitä kauniita, vaikkakin kovin kapeita katuja. Navigaattori olisi ohjannut meidät parkkiin tänne, mutta päätimme säilyttää Volvon peilien kanssa ja ilman naarmuja. Onneksi oli tämä oma päätös!
Plaza de la Constitución on kylän vanha keskusaukio, jonka laidalla ovat kaupungintalo ja Iglesia de Nuestra Señora del Rosario -kirkko. Tämä oli komea aukio. Satuimme paikalle siesta-aikaan, ja istahdimme terassille omien eväiden pariin. Lähtiessämme kello löi kolme ja paikalle alkoi saapua ihmisiä ja ovia availtiin.
Aukion toisella laidalla oleva kirkon Iglesia de Nuestra Señora del Rosario sanotaan olevan kylän tärkein rakennus. Se on peräisin 1500-luvun alusta ja se on rakennettu entisen moskeijan paikalla. Erittäin hieno on torni, katettu lasitetulla keramiikalla.
Sisätila ei ollut nyt auki, mutta kävin kirkon toisella laidalla olevassa pienessä kryptassa. jonka edessä on myös kirkonkello.
Kirkon takana on terassi, josta on näkymät alas kylän toiseen puoleen ja ympäröiville rinteille.
Plaza on kylään verrattuna korkealla ja sen alla on tällainen terassi.
Tämmöinen kylävierailu tänään. Ihan kiva. El Borge on osa Rusinareittiä, joka on tämännäköinen kartalla.
Kirjoitettiin ajettuamme siitäkin oma teksti.
