Moselin mutkittelevia jokirantoja ajelimme tänään. Poikkesimme tapamme mukaan ensin Luxembourgiin tankkaamaan ja kävimme keskustassa asti katsomassa hienoja näkymiä. Sitten yllätti kunnon sade, ohitimme Trierin ja sitten alkoi aurinko jälleen paistaa ja saimme nauttia Moselin upeimmista näkymistä. Vaihteleva ja hyvä päivä! Illalla nautimme vielä pyöräilystäkin Moselin rannalla.

Kun Luxembourg osuu matkan varrelle, kannattaa tankata. Dieselin hinta oli tänään 1,63€. Tällä kertaa meillä oli sen verran aikaa, että päätimme ajaa keskustaan asti ja veimme auton parkkihalliin. Casemates de la Petrusse on paras näköalaterassi, ja vaikka sade alkoi piiskata, vietimme siellä ylhäällä hetken ja katselimme jyrkkiä näkymiä, joita olisi hyvin voinut kierrellä vielä enemmänkin.

Pitää varmaan joskus uudelleen poiketa täällä, kyllähän Luxembourg meidän Espanjan matkojemme varrelle osuu useinkin. Nyt siis jatkoimme lenkkarit etukäteen märkinä Moselin suuntaan.

Trier olisi ollut ihan fantastinen pysähtymiskohde, mutta tästä kuvasta näkyy, miksi emme pysähtyneet emmekä tulleet ulos autosta.

No, eipä juuri harmita tämäkään, koska olemme viime vuosina jo kaksi kertaa pysähtyneet, yöpyneet ja kierrelleet Trierissä. Suosittelemme kyllä, siellä on paljon hienoa nähtävää. Voit katsoa täältä:

https://ailajajuha.com/tag/trier/

Aussichtspunkt Zummethöhe

Sitten alkoikin aurinko paistaa ja käännyimme Leiwenin jälkeen ylös rinteelle ja pysähdyimme Aussichtspunkt Zummethöhelle katsomaan maisemia. Olimme tehneet saman jo keväällä ja nyt ruskan aikaan katsoimme samat maisemat vähän eri värisinä. Eikö olekin ihan täydellistä!

Maisemat vähän kertoivat vielä sateesta, vaikka se olikin ohi tullessamme Neumagen-Dhroniin majapaikkaamme, joka oli oikein viihtyisä ja tilava huoneisto tämän talon alakerrassa.

Sää oli niin mukava, että lähdimme pyörillä takaisin katsomaan maisemia, joita olimme juuri ajaneet. Ja oli kyllä todella nautinnollista ajettavaa.

Olimme ajaessamme kokeneet ajavamme koko ajan vähän alamäkeä ja käännyimme ajoissa takaisin pieneen ylämäkeen varautuneina, ettei vain aurinko ehtisi laskea. Mutta mitä vielä! Ajoimme takaisinkin alamäkeä. Miten tämä on mahdollista? (Sähköpyörillä on?)

Näimme selvästi, että olimme samoissa maisemissa, joita olimme päivällä katselleet ylempää rinteeltä. Sama silta. Eri näkökulma.

Aurinko laski ja kultasi rinteet.

Braunebergiin

Aamulla katselimme sääennustetta ja kiirehdimme auringonnousupyöräilylle. Olipa mukavia maisemia jälleen. Piesport, Wintrich, Brauneberg – tämän verran ehdimme ajella ennen kuin alkava sade kehotti kääntymään takaisin.

Vaatteet kuivumaan, lounas valmiiksi, vähän odottelua – lopulta alkoi näyttää siltä, että pystyisimme tekemään auringonlaskupyöräilynkin tänään. Ajoimme autolla Braunebergiin ja jatkoimme pyörillä. Ohitimme Bernkastel-Kuesinkin ennen kuin auringon lasku jälleen kehotti kääntymään takaisin. Hyvin meni. Ei tarvinnut ihan pimeässä ajaa.

Seuraava päivä ei sitten ollutkaan pyöräilypäivä. Kiertelimme Bernkastel-Kuesissa ja myös rinteellä olevassa Bad Landshutin linnassa. Tämä paikka on yksi Moselin rakastetuimpia nähtävyyksiä. Siitä teksti seuraavaksi.

Bernkastel-Kues

Voit seurata meitä ja matkaamme myös Facebookissa Ailajajuha