on Moselin rantojen suosituimpia käyntikohteita. Bernkastelin puolen vanha keskusta on täynnä tunnelmallisia ja koristeellisia ristikkotaloja, viiniliikkeitä ja historiaa. Sen yläpuolella rinteellä on Bad Landshutin linna, jossa on ravintola, historiallisia muureja ja ennen kaikkea valtavan hienot näkymät viinirinteille ja Moselille. Pysähdyimme viime huhtikuussa täällä pariksi tunniksi, ja jäi suuri toive tulla uudelleen. Nyt meillä oli aikaa koko päivä.

Aloitimme päivämme Bad Landshutin linnalta. Ajoimme ylös kohtuullisen hyvin viitoitettua, joskin melko pientä ja mutkaista tietä ja löysimme riittävän tilavan parkkipaikan linnan yläpuolelta.

Sitten laskeuduimme linnalle jyrkkää alamäkeä.

Kaikkein hienointa linnalla käynnissä oli koko ajan katsella alas rinnettä, joelle ja kaupunkiin.

Linnalle voi myös kävellä pitkin rinnettä, matka ylämäkeen on noin 600m.

Alhaalta rinteelle nousu näyttää tältä.

Linnalle pääsee toki myös turistibussilla, eli ei ole pakko kiivetä yhtään mihinkään, eikä ajaa minnekään.

Juha päätti kokeilla turistibussia sen verran, että pyysi päästä linnalta takaisin lähteneen bussin kyytiin parkkipaikalle asti. Kuljettaja pyysi ylämäkikyydistä 2€. Hyvä ratkaisu.

Rinteellä oli myös toinen pienempi kahvila tai ravintola, jonka terassilta oli näkymät alas.

Bernkastelin puolella rantaa on heti rannassa melko laaja parkkipaikka, helppo lähtökohta vanhaan kaupunkiin. Tässä linnan terassilta kuvassa sen sijainti näkyy hyvin.

Bernkastelin erittäin kaunis kauppatori eli Marktplatz on siinä ihan lähellä. Aukiolla on runsaasti koristeltuja ristikkotaloja lähellä toisiaan, komea suihkulähde, myymälöitä ja raatihuone sekä kymmeniä selfien ottajia.

Torilta on joka suuntaan pieniä katuja, joilla on kallellaan olevia taloja. Näistä Bernkastelin kuvatuin ja ainutlaatuisin on havaintojemme mukaan tämä jo 1400-luvulla rakennettu mökki Spitzhäuschen, joka nykyään on viinibaari, jossa on tarjolla paikallista viinituotantoa. Odotin muuten aika kauan saadakseni kuvan, jossa ei ole paljon muita ihmisiä.

Viinibaareja ja muuta paikallista tuotantoa, esim käsitöitä, keramiikkaa, leipomuksia ja muuta ruokaa on kyllä tarjolla ihan joka talon alakerrassa. Ristikkotalokierros on kyllä mielenkiintoista tehdä.

Bernkastelin puolella oli myös kiinnostavan näköinen kirkko ja kun se oli auki, pääsimme kurkistamaan sisällekin. Oli kiva.

Tulimme rantaan parkkipaikallemme, mutta ei tehnyt mieli vielä astua autoon. Vieressä on silta Kuesin puolelle, joten kävelimme sillalle. Sillalta oli kiva katsella takaisin rinteelle, jossa äsken olimme linnan pihalta katselleet alas. Ja myös toiseen suuntaan.

Kuesin puolella on komea hotellirakennus, kaunis valkoinen kirkko ja lisää viinitarhojen rinteitä.

Keväällä huhtikuun alussa täällä käydessämme näkymät olivat erityisesti kasvillisuuden kannalta eri näköisiä. Kukkivia puita ja sen sellaista.

Täällä kävimme ja sitten tulimme takaisin.

Bernkastel-Kuesin laitureilta voi lähteä myös risteilyille Mosel-joelle. Voi joko jatkaa jonnekin muualle tai tehdä pelkän maisemaristeilyn. Talvella näitä risteilyjä ei ole, mutta sekä huhtikuussa että lokakuussa käydessämme laivoja kyllä näkyi.

Bernkastel-Kues ja koko Mosel on varsin keskeistä viinintuotantoaluetta Saksassa. Vierailuja viinitiloilla löytyisi, viinibaareja ja viinien myyntiä myös. Me emme juuri viinejä harrasta, mutta lapsemme (siis aikuiset) viestittelivät, että Saksasta voisi tuoda tuliaisviinejä niin paljon kuin autoon mahtuu. Otimme haasteen vastaan, enkä kehtaa edes paljastaa, kuinka monta (kymmnentä) pulloa, mutta ei meillä enää ole itsellämme kuin nämä kaksi.

Seuraavan kohteen piti olla Cochem, mutta matkalla sinne keksimmekin hauskan käyntikohteen, jonne poikkesimme, nimittäin Geierleyn riippusillan. Toinen meistä käveli rotkon yli. Siitä seuraava teksti.

Voit seurata meitä ja matkaamme myös Facebookissa Ailajajuha