”On paljon tosi näyttäviä kohteita. On isoja taitavasti valaistuja rakennuksia ja aukioita, on vaihtuvia värejä videoissa. Näyttävimpiä ovat joka vuosi Brandenburgin portti, Bebelplatz, Nikolaiviertel, Potsdamer Platz, Charlottenburgin linna ja Domkirche. Olimme festivaaleilla jo kolmatta kertaa. Suurin odotuksin, kuten aina, ja näimme ja koimme paljon hienoja kohteita.” Näin aloitin kirjoitukseni festivaaleilta viime vuonna. Seuraavassa lauseessa kerroin, että meille oli tullut myös pettymyksiä hyvien kokemuksien rinnalla. Tänä vuonna niitä ei tullut (ellei sadetta lasketa), vaan näimme perinteisten kohteiden lisäksi myös uusia, eli Oberbaumin sillan, joka oli aivan fantastinen show, Hackesher Marktin aseman ja Siegessäulen. Lisäksi näimme Charlottenburgin linnan hienon videoshown, jota viime vuonna emme ehtineet nähdä.

Berliinin valofestivaalien teema tänä vuonna oli: Elämän värit. Koimme, että tämä vuosi oli vielä paljon värikkäämpi kuin aikaisemmat, joten värikästä elämää näin kuvattiin.

Teimme ensimmäisen kävelylenkkimme jo torstai-iltana, jolloin kaduilla näkyi festivaaliin eri tavoin valmistautuvia järjestäjiä. Seuraavina iltoina näimme paljonkin ihmisiä, jotka kiertelivät katselemassa valokohteita kärryssä istuen.

Istuskelu ei tosiaankaan ole meidän juttu ja siksi kiertelimme jo päivällä kaupungilla. Ennen pimeän tuloa lähdimme metrolla Oberbaumbrückelle, jossa valoshow oli ensimmäistä kertaa.

Silta on hieno ilman valoshowtakin.

Näkymä vaihtui, kun aurinko laski ja musiikki alkoi.

Sillalta lähdetään kävellen Berliinin muurin vierustaa Alexanderplatzin suuntaan. Kävelimme sen jälleen kerran. En ottanut tässä hämärässä kuvia, olimmehan menossa Hackescher Marktin juna-asemalle katsomaan toista uutta valofestivaalinäkymää. Aseman vieressä laajan ravintolaterassin yläpuolella olikin näyttävä taideteos.

Asemalta ei ole pitkä matka Televisiotornille (Fernsehturm), joka on joka vuosi yksi näyttävä festivaalikohde, jossa värit ja kuviot vaihtuvat koko ajan.

Tänä vuonna Marian kirkko Televisiotornin lähellä oli huomattavasti värikkäämpi kuin aiempina vuosina.

Seuraava hieno kohde olisi ollut Nikolaiviertel, mutta sää oli vähän sateinen ja olimme kävelleet jo reippaasti pitkään, joten jatkoimme suoraan sillan yli Domkirchen eteen. Tiesimme, että siellä on aina näyttävät valot, emmekä erehtyneet yhtään. Näin huikeita!

Unten den Lindeniä pitkin sitten sille kaikkein näyttävimmälle aukiolle, eli Bebelplatzille, jonka reunoilla on Valtion ooppera, Pyhän Hedvigin kirkko ja Yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan komea rakennus. Ne ovat päivällä näin harmaita:

Ja kun aurinko laskee ja valot syttyvät, kaikki muuttuu:

Seuraava pakollinen pysähdys onkin sitten Brandenburger Tor.

Kuten edellisistäkin kuvista jo näkyy, sadesää alkoi vaikuttaa kokemukseen. Päätimme kävellä hotellille.

Seuraavakin iltakävelymme alkoi sateessa. Ajoimme metrolla Charlottenburgin linnan suuntaan ja kävelimme siitä viimeisen kilometrin linnan pihalle. Kyllä kannatti, vaikka kuvat onkin otettu sateenvarjon alla.

Kävelimme rauhassa takaisin Schlosstrassea Sophie-Charlotte Platzin metroasemalle ja tulimme takaisin keskustaan. Ei yhtään harmittanut kävellä uudelleen Brandenburger Torin suuntaan, eikä kameraa pystynyt laukussa pitämään, vaikka paljon oli jo nähty.

Potsdamer Platzille ei ollut pitkä matka kävellä. Siellä oli tänä vuonna paljon erittäin värikästä ja monipuolista valoa. Oli kuvia korkeiden rakennusten seinillä, lamppuja puiden oksilla ja hauskasti myös kadulla niin, että jokainen pääsi itse valojen keskelle.

Lähistöllä oli pienempiäkin taideteoksia. Oli perhosia, sydämiä ja vesisuihkujen kanssa leikkivää valoa.

Meillä oli vielä sunnuntai-ilta aikaa kierrellä. Tämän illan aloitimme aivan toisin. Lähdimme liikkeelle jo iltapäivällä ja suuntasimme Kreuzbergin kaupunginosaan Marheineke-Platzille. Sen vieressä toimii Berliinin Suomi-Keskus, jonka vieressä olevassa Passions-kirkossa järjestetään jumalanpalvelus kerran kuukaudessa. Sattumalta juuri tänään, joten lähdimme tutustumaan siihen.

Kävellessämme näimme jo muutakin mukavaa.

Suomalaiseen seurakuntaan tutustumisen jälkeen siirryimme jälleen metroon ja lähestyimme Tuomiokirkkoa. Sielläkin oli tarjolla mielenkiintoinen messu, eli Saattohoitomessu. Oli mielenkiintoista nähdä, miten erityinen messu toteutettiin vanhuus ja elämän päättyminen keskipisteessä.

Tuomiokirkko oli vielä ihan tavallisen harmaa auringon paisteessa.

Tosi hieno kirkko sisältä. Emme yhtään ihmettele, että meiltä kysyttiin, osallistummeko messuun vai olemmeko turisteja, pelkkiä turisteja kun ei haluttu jumalanpalvelusta häiritsemään. Me istuimme paikallamme koko ajan, totta kai, vaikka lopuksi parilla kuvalla käyntimme pitikin dokumentoida.

Ulos tullessa muutuimme sitten jälleen turisteiksi ja jäimme katsomaan jälleen alkanutta valoshowta. Vastustamatonta!

Ja sitten alkoikin suunnittelemamme jälleen vähän pitempi kävely, halusimme nimittäin nähdä Siegessäulen, joka ensimmäistä kertaa meidän täällä ollessamme oli myös valaistu.

Brandenburger Torilta Siegessäulelle johtava katu oli suljettu autoilta, joten kävely oli näin rauhallista. Meitä kyllä nauratti ajatus siitä, että nuoriso kulki matkan sähköpotkulaudoilla, eläkeläisvanhukset sen sijaan kävelivät matkan reippaasti.

Olipa kokemus tämäkin.

Berliinin valofestivaalit ovat aivan huikea kokemus. Tällä kertaa meiltä jäi kokematta Nikolaiviertel ja muutamia selkeästi keskustan ulkopuolella olleita kohteita. Mutta nyt kokemuksemme ei sisältänyt mitään pettymyksiä. Viime vuonna Domkirche ei ollutkaan valaistu, Potsdamer Platzilla oli vähemmän taidetta ja Charlottenburgin linnan puistossa olikin käyntipäivänämme iso juoksutapahtuma. Mutta toki nähtävää riitti silloinkin ja siitä kokemuksesta kirjoitimme silloin oman tekstin:

Berliinin valofestivaalit 2022.

Tästä linkistä voit lähteä katsomaan valofestivaalien omia kuvia, listoja ja selityksiä.

Berliinin valofestivaalien kartta.

Täältä jatkoimme matkaa seuraavana päivänä Erfurtiin. Siellä oli paljon hienoa kaupunkikuvaa, mutta myös kiva pyöräilykohde, kun pyöräilimme Egaparkiin, joka on iso monipuolinen puutarha. Varsinainen nähtävyys.

Erfurt.

Voit seurata meitä ja matkaamme myös Facebookissa Ailajajuha.