Almeriassa historiaa

Neljä kerrosta arkeologiaa ja kilometri väestönsuojatunnelia – miltä kuulostaa? Almerian arkeologinen museo ja opastettu kierros sodanaikaisessa väestösuojassa. Almerian museo oli hieno, emme yhtään ihmettele, että se on saanut useita arkkitehtuuripalkintojakin. Ja sodanaikainen väestösuoja oli koskettava kokemus varsinkin nyt, kun sota on esillä tiedotusvälineitten kautta koko ajan.

Almerian arkeologinen museo

Almerían maakunnan arkeologinen museo perustettiin jo 1933 ja sen kokoelmat ja rakennus julistettiin historiallis-taiteelliseksi muistomerkiksi vuonna 1962. Nykyiselle paikalleen eli samalle aukiolle, jossa nykyinen sijaitsee se sijoitettiin 1982. Rakennuksessa oli kuitenkin rakenteellisia puutteita ja niinpä nykyinen museo on uusittu moderni rakennus, joka on avattu 1995. Sen edessä on avoin kaupunkiaukio, johon ovat ihmiset tervetulleita myös vain oleskelemaan.

Tämä historia oli hyvä kuulla, koska se selitti hyvin sen upean arkkitehtuurin, joka museossa näkyi kaikissa sen kerroksissa. Avaruutta ja kauniita tiloja riitti.

Ylin kerros oli omistettu roomalaisen aikakauden historialle. Sitä esiteltiin havainnollisin kartoin ja kuvin. Patsas on viinijumala.

Belgiassa syntynyt kaivosinsinööri Luis Siret, oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alussa yksi Euroopan arkeologian tärkeimmistä henkilöistä. Hän oli epäilemättä Andalusian tieteellisen arkeologian isä ja yksi arkeologian pioneereista, joka kaivoi ja tutki lukuisia kohteita, joiden avulla löydettiin kaksi tärkeintä Iberian niemimaan esihistorian kulttuuria. : Los Millaresin ja El Argarin.

Näiden kaivauksien kohteita ja esineistöä oli esillä seuraavassa kerroksessa. Seinillä ja vitriinien edessä on havainnollistavaa tietoa arkeologisista löydöistä.

Yksi mielenkiintoinen seinusta esitteli haudoista kaivettuja arkkuja, joissa oli paljon symboliikkaa maurilaisajalta.

Alimmassa kerroksessa oli kuvia myös Alcazaban linnoituksesta ja kulttuuriin liittyvistä miesten ja naisten pukeutumisista ja rooleista, mutta kerroksessa oli tänä päivänä meneillään jotain kunnostusta (valaisimia?), joten niitä emme päässeet enempää katsomaan.

Museo oli hieno elämys sekä arkkitehtuuriltaan että esineistöltään. Kaiken lisäksi se oli ilmainen. Ainakin meille, kun sanoimme olevamme ”jubilados de Finlandia”.

Väestönsuoja eli Refugios de la Guerra Civil 

Yhdeksän metriä Almerían keskustan katujen alapuolella on tunneliverkosto, joka rakennettiin vuonna 1936 Espanjan sisällissodan alkaessa, jolloin Almeríaan kohdistui paljon pommituksia. Alkuperäisestä 4,5 kilometrin pituisesta tunnelista yksi on kunnostettu, ja se kulkee Paseo de Almerían, kaupungin tärkeimmän ostoskadun, alla.

Kierroksemme alkoi taustatietoa esittelevän videon avulla. Videossa oli onneksi englanninkielinen tekstitys, joten ymmärsimme, mitä ihmiset siinä puhuivat. He olivat henkilöitä, jotka olivat itse kokeneet väestönsuojaan pakenemisen ja siellä oleskelun.

Videon jälkeen laskeuduttiin noin 25 hengen ryhmässä espanjaksi opastetulle kierrokselle alas maan alle. Kierroksia järjestetään myös englanniksi, mutta emme viitsineet jäädä tunniksi odottamaan, joten ymmärrettiin, mitä ymmärrettiin. Tärkeintä oli nähdä.

Vähän väliä pysähdyttiin käytävälle ja istahdettiin seinän viereen betonisille penkeille kuuntelemaan opasta.

Käytävät eivät kyllä houkutelleet, mutta pakopaikka oli pakollinen. Oli hurjaa kuvitella, että neljän kilometrin tunneliin on joutunut pahimmillaan ahtautumaan jopa 37 000 ihmistä.

Opas näytti, miten tunnelissa olijat olivat tehneet myös piirroksia seiniin. Tässä kuvassa näkyy pommi ylhäällä, kotia suojaava tunneli alhaalla ja vasemmalla on jonkinlainen rukouksen symboli.

Tunnelin pienissä poikittaissyvennyksissä oli myös ruokavarastoja.

Kaikkein hurjin oli ajatus siitä, että tunnelissa oli myös leikkaussali hätätilanteita varten.

Kuuden euron opastettu kierros oli kyllä niin koskettava, että suosittelemme. Kirjoitin tätä Ukrainan sodan vuosipäivänä. Koskettaa vielä enemmän. Miten tällainen voi jatkua???

2 ajatusta artikkelista “Almeriassa historiaa

    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Olivat todellakin mielenkiintoisia. Ainoa oma miinus oli se, että emme jaksaneet keskittyä kaikkeen perusteellisesti espanjaksi, joten omat muistot jäivät enemmän kuviin kuin faktoihin. Mutta ehkäpä ehdimme palata teksteihin enemmän joskus tulevaisuudessa. Nyt mennään vauhdilla kokemuksia päivä toisensa jälkeen.

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s