Almerian maakunnassa Nijarin ja Cabo de Gatan luonnonpuiston alueella on valtavasti hienoja rantoja ja rantamaisemia. Katsoimme kartalta sopivan päiväreitin ja kiersimme noin sata kilometriä autolla poikkeillen rannoilla ja katsellen muitakin maisemia. Tältä näytti reittimme:

Rodalquilarista Castillo de San Ramoniin

Lähdimme ajamaan pientä tietä rannan suuntaan. Reitin varrella oli useita aitoja ja kylttejä siitä, että alue oli yksityistä. Koiriakin näkyi vahtimassa kulkijoita.

Reitin varrella oli Rodalquidarin linnan rauniot.

Rannalla parkkipaikalta oli polku linnan suuntaan. Rouheiset kalliot ja keltaiset kukat lisäsivät kauneutta rantamaisemaan.

Raunioitunut linna oli mäellä.

Ranta ja sen kalliot olivat aivan uskomaton näky. Hioutuneita liuskeisia kallioita ja hurjankin näköisiä kiviä rinteellä.

Kiipeilimme ja katselimme ja heti tätä ensimmäistä rantaa katsellessa tuntui siltä, että ei tässä enempää tarvitse nähdäkään. Jatkoimme kuitenkin.

Las Negras

Seuraavaksi tie kääntyi Las Negrasiin. Täälläpä ei ranta näyttänyt oikein miltään. Rannan rakennuksista iso osa oli remontin alla ja kahvilat, ravintolat ja liikkeet paria lukuun ottamatta suljettuja. Istahdimme puiston penkille omien eväittemme kanssa. Oli kylässä kyllä nättejä yksityiskohtia rakennuksissa, eli ehkäpä tilanne on ihan toinen, kun turistit saapuvat. Helmikuu voi olla tällainen.

Koirat ja kissat juoksentelivat vapaina ja katselivat turisteja vähän ihmeissään.

Férnan-Pérez – Albaricoques – Ruescas – Cabo de Gata

Tämä välimatka ei sisältänyt rantoja, vaan kaikkein eniten vaaleilla peitteillä peitettyjä kasvisten kasvatusalueita ja pieniä teollisuuden tuotannon paikkoja. Almeriahan on varsinainen kasvisten ja hedelmien tuotantoalue. Eniten täällä tuotetaan tomaatteja, mutta myös kurkkua, paprikaa, herneitä, papuja ja myös hedelmiä. Pysähdyimme yhden kasvihuoneen viereen. Kaikkiin ei ollenkaan näe sisälle tällä tavalla.

Mikähän tämä lintu kasvihuoneen vieressä oli?

Oli tällä reitillä muutakin nähtävää. Harvinainen akvedukti, ja taas yksi ei harvinainen tuulimylly. Molinoita riitti, oli monella paikkakunnalla.

Eivätkä koristeelliset yksityiskohdat rakennuksissakaan mitenkään harvinaisia ole.

Cabo de Gataa lähestyessä alkoi maisema näyttää sumuiselta. Olikohan syynä tuuli ja hiekka?

Cabo de Gata

Cabo de Gatan rannat ja maisemat ovat suosittuja. Myös luonnonpuistolla on tämä nimi.

Rannalla on vastassa ensimmäiseksi jälleen yksi raunioitumassa oleva torni.

Tälle rannalle tullessamme sää vaihtui tuuliseksi. Se toi elävyyttä rantamaisemaan ja vaahtopäiset aallot tulivat näyttävästi kohti.

Rantaa pitkin ajaessa vastaan tulee myös kirkon torni, joka kartalla on merkitty Miradoriksi. Ei sinne mitään pääsyä ollut.

Päänähtävyys Cabo de Gatan rannalla on kuitenkin Faro, eli majakka ja sen vierellä olevat näköalatasanteet ja rannat, joilla aallot roiskivat kallioita vasten.

Tänne ajaminen oli hurja ylös-alas -suoritus.

Playa de Monsul

Gabo de Gatasta parin kilometrin päässä on Playa de Monsul, yksi rannikon ylistetyimmistä rannoista. Sinne ajomatka on kuitenkin 35km, koska välillä ei ole autotietä. Pyöräily ja vaeltaminen ainakin karttojen mukaan onnistuisi. Pidimme pienen kahvihetken El Pozo de los Frailesissa. Näkymissä jälleen yksi Molino.

Tämä maailmanpyörä kadun varressa on historiallinen muistomerkki Noria del Pozo de los Frailes Se nimettiin ”veriseksi maailmanpyöräksi”, koska sitä liikutti ratsuväki, joka käynnisti jatkuvalla liikkeellään vivun, joka liikutti kahta suurta pyörää, toista vaaka- ja pystysuoraa, joka osui ensimmäiseen ja josta riippui köysi kannuineen. Tällä tavalla yritettiin saada mutaa pois kaivosta. Se on rakennettu 1900-luvun alussa, mutta lakkasi toimimasta vuonna 1983, vaikka alueen käsityöläiset ovat kunnostaneet sen äskettäin alkuperäistä mallia kunnioittaen. Vieressä olisi ollut jonkinlainen museo, mutta se oli kiinni.

Playa de Monsulille saapuessamme yllättivät sekä näkymät että tuuli ja hiekan lentäminen. Lenkkarit hiekkaisina ja kurkku karheana lähdimme täältä, mutta emme yhtään kyllä tuloamme katuneet. Rinnekin oli pelkkää pehmeää hiekkaa.

Valtavan erikoiset maisemat jälleen. Erikoiset kallioiden muodot ovat tulosta siitä, että ne ovat olleet veden alla tulivuoren purkautuessa.

Tuuli ja aallot tekivät rannasta näyttävän ja varmistivat sen, että auringonottajia ei näkynyt. Yhden paljain jaloin kulkevan nuoren naisen näin. Kulki veden rajassa, mutta täysissä varusteissa reppua myöten.

Playa de los Genoveses

Playa de los Genoveses on San Josén ja Playa de Monsulin välillä. Hieno taas tämäkin. Täällä nähtiin jo kaksi uimariakin vedessä.

San José

Ennen San Joséen saapumista tien varrella oli jälleen yksi Molino.

San Joséssa emme hakeutuneet varsinaisesti rannoille, katselimme vain kaunista kylää vuoren rinteellä. Täällä voisimme käydä uudelleenkin. San José on yksi alueen isoimmista ja turistisimmista kylistä, mutta kuten näkyy, melko pieni tämäkin.

Playa de los Escullos

Tälle rannalle ajaminen oli hankalaa. Asfaltoitu tie oli täynnä syviä kuoppia. Mutta tulimme kuitenkin. Ja kannatti kiivetä ylös mäelle katselemaan maisemia. Näiden rantojen lähellä on myös leirintäalue, jolle ajetaan eri tietä. Tällä seudulla näkyy paljon matkailuautoja joka paikassa, ja rannoilla on niille pysäköintikieltoja ja leiriytymisen kieltoja muutenkin.

La Isleta

La Isletalle ajaminen oli aivan päinvastainen kokemus kuin Playa de los Escullosille oli ollut hetkeä aikaisemmin. Leveä ja sileä tie johti näköalapaikalle.

Aurinkokin alkoi jo laskea talojen ja vuorten taakse.

Mutta niinpä matkamme varrella ei enää ollut kuin yksi upea näköalapaikka.

Mirador la Amatista

Auringonlaskulle aivan erinomainen paikka. Emme olleet täällä ollenkaan yksin, aika moni muukin tiesi, mitä voi löytää täältä illalla.

Olimme tosi tyytyväisiä päiväämme. Leppoisasti ajellen paikasta toiseen, kiireettä rannalla jos toisellakin kävellen, auringosta nauttien ja jos tuulesta emme niin nauttineetkaan, niin sen aikaan saamista aaltonäkymistä kyllä. Reilut sata kilometriä autolla, noin kahdeksan kilometriä kävellen. Voisiko päivä olla täydellisempi? Liikunta, rentous ja näkymät, meillä on hyvä mieli.

Onko sinulle Almerian maakunta tai Nijarin alue tuttu? Meille ei aiemmin ollut, kerran olemme läpi ajaneet, mutta nyt tutustumme perusteellisesti.