Ardalesin järvet – patikointia ja maisemia uudelleen

Ardalesin järvillä on paljon patikkareittejä, järviä ja rinteitä, joilta on huikeat maisemat. Siis paljon muutakin kuin Caminito del Rey. Meillä oli järviltä niin hyvät muistot kolmen vuoden takaa, että innostuimme heti lähtemään mukaan, kun näimme Roy Roosin Andalusian elämysretkien ohjelmassa järjestävän sinne retken.

Meillä oli hieno patikointipäivä. Valtavan hienoissa maisemissa ja mukavassa seurassa. Opastetulta retkeltä en osaa edes kertoa tarkemmin, missä kuljimme. Enimmäkseen etenimme aika pienilläkin poluilla vuorten rinteillä kauniissa maisemissa pysähdellen.

Rinteet tarjosivat mielenkiintoisia suojaisia koloja ja pintoja, joista pehmeämmät ainekset olivat kuluneet pois.

Luonnossa näkyi myös itselle vieraita asioita. En ole oliivipuistakaan tiennyt, että lajeja on paljon yli 200.

Enkä tätä kasvia tunnista vieläkään.

Kuljimme rauhassa, pysähtelimme hienojen näköalojen edessä. Kulje sinäkin kanssamme ja nauti näistä näköaloista, järvistä ja rinteistä.

Tekeekö mielesi näihin maisemiin? Niin tekee meidänkin. Haikeana otin kuvat auringonlaskusta lähtiessämme El Kioskin edestä takaisin.

Tämä retkemme oli hyvin erilainen kuin se, jonka teimme aikanaan omin päin. Maisemat olivat yhtä hienot, mutta reittimme erilainen. Lue täältä:

Ardalesin järvet – patikointia ja maisemia

Olet tervetullut seuraamaan myös muita matkojamme. Tässä linkki Facebook-sivullemme:

Ailajajuha

3 ajatusta artikkelista “Ardalesin järvet – patikointia ja maisemia uudelleen

  1. Paluuviite: Ardalesin järvet – näköaloja ja patikointia | Aila ja Juha

    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Tällaiset jutut ovat niitä Aurinkorannikon helmiä. Ihan valtavan usein näkee moitteita siitä, että rantapaseot ovat täynnä turisteja, mutta jospa useammin ajettaisiin vähän sisämaahan, valkoisiin kyliin ja vuorten rinteille, niin käsitys koko alueesta muuttuisi toiseksi. Toisaalta kyllä tuo Ardaleskin vähän ruuhkainen on, koska Caminito del Rey siellä läheisyydessä houkuttelee. Näkyy parkkipaikkaongelmina, ei sitten enää vuorten rinteillä, missä mekään emme nähneet ketään muita kuin meidän pienen ryhmän.

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s