Näin luki Aschaun turisti-infon lipuissa ja infon edessä olevissa penkeissä. Aschau im Chiemgau oli meillekin mieleistä katsottavaa.

Kiipeilyä täällä voisi harrastaa menemällä hissillä ylös vuorelle. Sieltä voi itse kiivetä paikkaan Waldkamp. Ei ole meidän juttu kumpikaan, ei kaapelihissi eikä köysien varassa toimiva vuorikiipeily. Näkymät tuolta vuorelta olisivat varmasti olleet upeat. Tässä kuvassa paikka näkyy pieninä valoina ylhäällä vuorella. Me löysimme helposti muuta kiivettävää.

Kiipesimme toki mekin. Portaita. Hohenanaschaun linna on auki vain opastetuilla kierroksilla, joita on kaksi joka päivä, eivätkä ne sattuneet meidän aikatauluihimme, mutta ylös meneviä mutkittelevia portaita on silti kiva nousta linnan viereen. Lisää tietoa linnan omilta sivuilta. Hohenanschaun linna.

Olisi sisälläkin varmasti ollut hienoa nähtävää. Tämä kuva on linnan omalta nettisivulta.

Näkymät linnasta ovat hienot juuri tuon Waldkampin suuntaan ja kylän eteläreunan yli, josta myös Waldkampin hissit lähtevät.

Lähdimme kiertämään linnaa alas toiseen suuntaan. Tien varrelle sattui lisää nähtävää ja pari yllätystäkin.

Tämä ei ollut vielä yllätys. Linnan rinteellä oli hautamuistomerkki.

Tämä sen sijaan oli. Rinteellä oli useita vuohia. En ole koskaan nähnyt vuohien syövän keltaisia maahan pudonneita lehtiä.

Ja uusi tuttavuus oli tämäkin. Poneja olen nähnyt ennenkin, mutta mikä tämä pikkuinen eläin on? Ponin varsa varmaankin.

Joen ranta oli melko miellyttävää käveltävää. Sanon ”melko”, koska ilmassa leijui aika voimakkaana näiden eläinten aikaansaamaa tuoksua.

Jokirannan suunnasta katselimme taas Hohenanschaun linnaa.

Joki näytti tosi kuivalta tällä hetkellä. Ilmeisesti kuiva kesä jatkuu.

Turisti-info oli jo kiinni, mutta pihalla oli silti nähtävää.

Katujen varrella oli näitä nättejä taloja. Kukkia, ikkunoita, koristeita.

Kylän katolinen kirkko oli soittanut kellojaan pitkään viiden maissa. Perjantai-illan messu oli juuri loppumassa, kun tulimme paikalle. Ei selvitty ilman kiipeilyä tästäkään.

Kirkon pihaltakin oli taas näkymiä linnan suuntaan.

Jäätiin hetkeksi odottamaan, että kansa lähti, että sain sisältäkin kuvat tunnelmallisesta kirkosta.

Tullessamme kirkon toiselle puolelle Juha hihkaisi nähdessään tikkaat. ”Hei, täälläkin voisit kiivetä!”

Tyydyin kyllä kävelemään vain toiselle puolelle ja ottamaan yhden kuvan lisää.

Aurinko laski ennen kuin kävelimme takaisin majapaikkaamme. Maisemat eivät siitä kärsineet.

Majapaikassakin meitä odottivat portaat. Aika mielenkiintoista on, että portailla on hillopurkkeja.

Kuten arvata saattaa, tämä ei ole hotelli. Isäntäväkemme nukkuu viereisessä makuuhuoneessa. Oikein kiva AirBnb-kokemus.

Tämän illan jälkeen vietimme seuraavan päivän Chiemseellä ja menimme laivalla Herreninselille ja Fraueninselille. Herreninselillä on upea linna, jota kutsutaan Baijerin Versaillesiksi.

Chiemsee – Herreninsel ja Fraueninsel

Olet tervetullut seuraamaan myös muita matkojamme. Tässä linkki Facebook-sivullemme:

Ailajajuha