Kotimatkalla Wienistä Saksaan

Viisi viikkoa erittäin onnistunutta matkaa takana, vielä muutama päivä. Jatkuuko hyvä loppuun asti?

Kannoimme tavarat autoon, nostimme pyörät auton perään ja käänsimme rattia hetken Wienin katuja katsellen. Ei tehnyt mieli lähteä suoraan pois. Oli kiva pieni ajelu. Sitten syötimme navigaattoriin sanan Melk.

Jopa moottoritie tarjosi mukavaa nähtävää verrattuna muihin maihin. Värikkäät ja kukin koristellut meluaidat olivat hyvin yleisiä ja Rettungsgasse -opastetaulu oli lähes taideteos verrattuna esimerkiksi Saksan vastaaviin.

Miksi sitten Melk? Melkin kaupunki ja sen huikean hieno luostari olivat jääneet mieleemme hyvänä muistona yhdeksän vuoden takaa, jolloin teimme sinne päiväretken Wienistä Wachaun kautta jokea pitkin risteillen. Sekä Melk että Wachau ja Tonava olivat elämys.

Wachauhun ja Tonavaan liitttyy omia vieläkin vanhempia muistojamme. Olimme lasten ja asuntovaunun kanssa toisella vaunumatkallamme vuonna 1991 ja ensimmäisellä, jossa meillä oli myös etuteltta. Olimme opettaneet 4 – 13 -vuotiaille lapsillemme teltan pystytyksen ja organisoineet heille sopivan työnjaon. Meitä huvitti, kun näimme muiden leiriytyjien vaivihkaa jäävän katsomaan, miten lapsiperhe selviää ison etuteltan pystytyksestä ja olimme ylpeitä saadessamme näyttää, miten hienosti suomalaisperhe homman osaa. Melkein odotimme aplodeja, mutta saimme tyytyä muutamaan hymyyn ja tervehdykseen. Tonavalla risteillessämme nämä muistot valtasivat mielen, kun näimme jokirannan leirintäalueen ja Schönbühelin linnan.

Wachaun laakso on muutenkin näkemisen arvoinen. Oikein kaunis.

Nämä risteilymuistot siis yhdeksän vuoden takaa. Ihan vain vihjeeksi, jos sinulla on tilaisuus risteillä Wienistä Kremsin ja Wachaun kautta Melkiin, tee sinäkin se. Kremsiin asti voi hyvin mennä junalla, ja sitten jatkaa tämä Wachaun laakson etappi risteillen. Näin mekin silloin teimme.

Nyt ajoimme siis vanhojen suloisten muistojen innostamana jälleen Melkiin. Jo parkkipaikka antoi mukavat näkymät.

Meidän oli tarkoitus vain pysähtyä vähäksi aikaa ja etsiä sopiva penkki eväskahveille ja hyvin onnistuimme.

Puiston käytävät olivat kauniit ja niiden vieressä oli myös hieno puisto, jolla oli hautausmaa. Emme lähteneet kiipeilemään sinne, se kun oli vielä 8€:n pääsymaksun takana, eikä meillä olisi ollut aikaa muuta kuin pistäytyä.

Puiston suihkulähteellä pysähdyimme. Peiliä muisttuttava veden pinta oli näyttävä.

Piha oli kaunis, täynnä kaikenlaisia yksityiskohtia ja yhdestä nurkasta löytyi oikein mukava penkki kahvitteluun.

Tällä kertaa emme käyneet sisällä muuta kuin ihan vähän kurkistamassa portaikkoon.

Yhdeksän vuotta sitten teimme kunnon kierroksen. Luostarin sisätilat ja kirkko olivat vaikuttavan hienot. Alue on ollut beniktiiniläismunkkien hallussa jo yli tuhat vuotta. Nykyinen barokkityylinen luostari on rakennettu vuosina 1702 – 1736.

Oikeastaan kaikkein uskomattomin näky oli luostarin kirjasto. Siis oikeasti kirjasto, ei kirkko eikä kappeli, vaikka koristelu saattaisikin antaa kirkkomaisen vaikutelman.

Olin silloin ottanut myös enemmän kuvia luostarin rakennuksista.

Ja luostarin korkeammilta kohdilta oli myös hienot näkymät Melkin kaupunkiin. Toisen maailmansodan aikaan kaupungissa sijaitsi Mauthausen-Gusenin keskitysleirin alaleiri, mutta en löytänyt tietoa, olisiko siitä jotain nähtävissä vieläkin.

Näkyi myös Tonavalle, jossa jatkuvasti oli näkyvissä myös risteilijöitä.

Linzin jälkeen valitsimme Tonavan pohjoispuolella kulkevan pienemmän tien, suuntanamme majapaikkamme Erlau, joka on jo Saksan puolella, Passaun lähellä.

Pieni tie mutkineen tarjosi jälleen hienoja näkymiä ja tullessamme lähellä Saksan rajaa pieneen kauniiseen Putzlensdorfin kylään oli lähes pakko pysähtyä katselemaan värikästä kylää ja kukkia.

Pikkutiellä oli taas muutama Umleitung, mutta ei mitään kovin hankalaa, vähän kapeammille teille vain piti taas ajaa. Ennen iltaa olimme Erlaussa. Vielä sen verran ennen, että ehdimme nauttia pyöräilystä ja auringonlaskusta Tonavan rannalla. Pyöräilimme lähes Passauhin asti. Tonavan rantojen auringonlaskupyöräilyistä olen kirjoittanut oman tekstin.

Tonavan rantoja pyöräillen.

Seuraava päivä alkoi vähän toisin kuin olimme suunnitelleet. Erlaun ja Passaun välillä olikin tietyömaa, jonka vuoksi koko yhteys oli poikki, ja jouduimme kiertämään aikamoisen matkan aikamoisia pikkuteitä. Oli hetkiä, jolloin nautimme maisemista ja oli hetkiä, jolloin toivoimme, ettei kukaan juuri niillä kilometreillä tulisi vastaan.

Tässä vaiheessa matkaa meillä on tapana poikkeilla myös kauppoihin, siltä varalta, että löytäisimme jotain tarpeellista tai muuten sopivia tuliaisia kotimaassa odottavalle perheelle. Niin teimme nytkin. Donau-Einkaufszentrum Regensburgissa oli siihen nyt sopiva. Kyllä, löysimme sopivan ruokakaupan ja Juha löysi etsimänsä uudet urheilupaidat. Mitä muuta loppumatkasta mahtui auton takakonttiin, siitä seuraavassa tekstissä. Tulee myös muutama ostospaikkavinkki.

Joko seuraat meidän Ailajajuha-sivuamme Facebookissa? Olemme kirjoitelleet paljon automatkastamme Espanjaan ja takaisin ja retkistämme Espanjassa mutta myös muista matkoistamme. Vuosi 2020 ja myös kesä 2021menivät lähialueilla retkeillessä, mikä oli hyvin antoisaa, mutta syksyllä 2021 teimme jo eristäytyen, pyöräillen ja kävellen omassa kuplassa toteutetun automatkan Eurooppaan. Espanjasta taas kovasti haaveillaan. Ja jos ei se toteudu, niin toivottavasti joku muu automatka onnistuu.

15 ajatusta artikkelista “Kotimatkalla Wienistä Saksaan

    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Kyllä todellakin, varsinkin sisäpuolelta rakennus on aivan uskomaton. Olisimme käyneet nyt, ellemme olisi silloin kauan sitten jo perusteellisesti tutustuneet paikkaan. Kannattaa panna mieleen, jos tuolla päin liikkuu.

      Tykkää

      Vastaa
  1. Anne | Elämää Nomadina

    Hienoja kohteita – nuo Wachaun laakson maisemat ja Schönbühelin linna olisi nähtävä omin silmin joskus, ja mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Melk upeine luostareineen! Meidän vierailut Itävallassa ovat tähän saakka olleet säiden puolesta kurjia, mutta josko seuraavalla tuonne suuntautuvalla reissulla jo sattuisi parempi tuuri.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Itävallassa on tosi paljon kaunista nähtävää, ja tuo seutu on varmaan yksi niitä tosi hyviä. Meitä kiinnostaisi uudelleen syventyä vieläkin paremmin ihan kaikkiin Tonavan rantamaisemiin.

      Tykkää

      Vastaa
  2. Reissu-Jani

    Hieno paikka Wachau – ja luostarin kuvista tuli mieleen Prahan Strahovan luostari ja sen kirjasto. En ole Wachaussa käynytkään – muistaakseni. Passaun ja Regensburgin kaupungeissa kylläkin, ja ne olivat erittäin kivoja kohteita.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Ja kiitos tuosta Strahovan luostarin vinkistä. Näyttää melkein yhtä näyttävältä kuin tuo Melkin luostarikin. Panen muistiin, ehkä joskus vielä uudelleen Prahaankin.

      Tykkää

      Vastaa
  3. Sini matkakuumeessa

    Automatkat ovat ihania. Ympäristö avautuu niin eri tavalla ja törmää vahingossa ihaniin paikkoihin, joista ei ole kuullutkaan, kuten tässä teidän matkakertomuksessa. Wachaun laakso näyttää viehättävällä..

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Tuo yllätyksellisyys on ihan totta, kun ajaa autolla paikasta toiseen, eikä edes pitäydy moottoriteillä tai ahnehdi ylipitkiä matkataipaileita, on vähän väliä jossain, mistä ei tosiaankaan ole ennen kuullutkaan. Tai sitten saanut vain vihjeen.

      Tykkää

      Vastaa
  4. Merja / Merjan matkassa

    Kauniita maisemia, arkkitehtuuria sekä upea luostari! Automatkoilla näkee kyllä ihan eri tavalla ympäristöä. Minullakin olisi haaveissa joskus kierrellä Euroopassa pidempi aika auton kanssa. Kohteita siellä olisi vaikka millä mitalla, aloittaa voisi vaikka Ranskan Champagnen alueelta.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Automatkoista ei tosiaankaan tunnu ikinä saavan tarpeekseen, on niin valtavasti nähtävää. Tuli mieleen tuosta Champagne-haaveestasi, että vaikka mekin olemme useita kertoja ajelleet Ranskassa, juuri tuo seutu on meille vieras. Pariisissa olemme kyllä neljä kertaa käyneet, muuten esim. Normandiassa, Lyonissa, Toulousessa ja niiden ympäristöissä. Ja Ranskan alppien seuduilla Verdonissa, Annecyssä ja monissa muissakin. Mutta vielä on nähtävää.

      Tykkää

      Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Kirkoissa ja palatseissa on todellakin ihan fantastisia maalauksia, niitä ihailemme mekin. Ja kirkkojen koristeet myös. Suomalaisesta ne tuntuvat aivan uskomattomilta. Voih, en voisi kuvitellakaan katselevani linnoja ja muita junan ikkunoista ilman mahdolllisuutta pysähtyä. Kyllä autoilu on siksikin ihan meidän juttu.

      Tykkää

      Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Espanja on sydämessämme meilläkin, ja toivomme pääsevämme taas sinnekin pian. Toinen meidän juttu on myös automatkailu ja sen yhdistäminen luontoon ja kaikkeen näkemisen arvoiseen, eli jos ei Espanjaan, niin muihin hienoihin maisemiin.

      Tykkää

      Vastaa
  5. Paluuviite: Wienin uudenvuodenkonsertti | Aila ja Juha

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s