Vesiputoukset ovat Euroopan korkeimmat. Putouksia on kolme perättäistä, joista kukin on noin sadan metrin mittainen ja niiden kokonaispituus on 380 metriä. Niiden vierellä kiemurtelee ylös noin neljän kilometrin helposti kuljettava kävelytie. Kuulosti etukäteen niin helpolta, että lähdimme ilman muuta matkaan. Noin 400 000 muutakin vierailijaa käy siellä joka vuosi, ja putouksille vievälle polulle on pieni pääsymaksu. Se varmaan mahdollistaa sekä reitin että näköalatasanteiden riittävän kunnossapidon.

Krimmlin putouksille on helppo ajaa autolla. Majapaikkamme oli Uttendorfissa, (Appartement Pension Bäckenhäusl FERIENWOHNUNGEN Chalets Hütten) eli meillä oli noin tunnin matka. Krimmlin kylän lähellä on useita parkkipaikkoja, joista P4 on putousta lähinnä. Niin suosittu paikka oli syyskuun lopussakin vielä, että löysimme siltä enää yhden vapaan parkkipaikan, mutta hyvä, eihän meidän auto enempää tarvitse, vaikka pyörät ovat koko ajan auton perässä.

Reitti putousten alapäästä niiden yläpäähän on noin 4 km ja se on luonnollisesti nousujohteista. Hyvää jalkatreeniä siis! Tästä linkistä pääset Krimmler Wasserfälle sivuille, jossa on kuvausta tuosta reitistä. Putousten alapäähän matkaa lähimmältä parkkipaikalta on joitain satoja metrejä, maksimissaan kilometri ja siellä kerätään tuo muutaman euron pääsymaksu. Kävelyalusta on hyväkuntoista ja leveähköä polkua, joten sinne on helppo pääsy vaikka vähän nopeammallakin aikataululla, jos kuntoa riittää. 

Putousten alapäässä on hyvä tasanne ja näkymä putoukselle. Siellä pääsee sekä kuulemaan että näkemään veden mahtavan voiman, kun se jylisee alas Alppien rinnettä. Tämä kivikko näytti olevan myös erilaisten selfien ottajien ja Instagram-kuvaajien suosiossa. Saimme odottaa kuvausvuoroa. 

Kiipeäminen oli rauhallista ja aika helppoakin, ellei sitten koe jatkuvaa ja jyrkkää ylämäkeä hankalaksi. Askelmittarini näytti minun nousseen mäkeä 86 kerroksen verran. Reitin alapäässä oli viitoitus, jossa oli nousuun kuluvat aika-arviot. Siinä sanottiin, että ylhäällä oltaisiin puolessatoista tunnissa. Nauraen totesimme toisillemme, että käännytään sitten takaisin, kun puolitoista tuntia on noustu, ja niin teimme. Toki viitassa näkyi, että ylimmälle tasolle olisi ollut vielä puolen tunnin matka. Mutta eihän meillä enää ole kiire mihinkään, eikä siis suorituspaineitakaan.

Polulla oli kaikenikäisiä kulkijoita. Myös meidänikäisiä siis. Mutta paljon näkyi myös lapsiperheitä ja jopa pariskuntia, jotka kantoivat pienokaisiaan olkapäillään. Tästä kuvasta näkyy sekin, miten jyrkästi nousu mutkan jälkeen jatkuu tuonne oikealle. Tällaista serpentiinipolkua nousu oli koko ajan.

Polun varrella oli vähän väliä näköalatasanteita, joille voi poiketa katsomaan putouksia lähempää ja ottamaan kuvia. Niiltä oli hienoja näkymiä myös alas kylään ja Salzach joelle, joka alkaa täältä.

Putous kulki polun vierellä, kalliot sen takana olivat täynnä kuvauksellisia lohkoja ja vesihöyryssä näkyi paikoitellen jo sateenkaartakin.

Puolentoista tunnin nousun jälkeen olimme Gasthaus Schönangerlin kohdalla. Paikassa oli laaja terassi ja mahdollisuus kahvitteluun tai syömiseen. Me etsimme sen sijaan sopivan kiven, asettelimme sille istuinalustat ja kaivoimme esiin eväät. Kävelimme samalla sen verran vielä ylöspäin, että näimme vielä ylimmänkin vesiputouksen alhaalta. Samalla kuvasimme jokiuomaa, joka oli aika tyhjä ja kivinen, eli sanoisin tämän kokemuksen perusteella, että lokakuussa kesän kuivien kausien jälkeen putous ei ole millään kohdalla näyttävimmillään. Oli se silti hieno koko matkalta.

Alaspäin tuleminen olikin sitten tosi rentoa ja helppoa. Näköalatasanteilla poikkeilimme jälleen. Sieltä näkyi myös se, että reitin alapäässä olevalla tasanteella kulki enemmän väkeä kuin ylös lopulta kiipesi.

Alatasanteella kävimme mekin vielä. Yksi syy siihen oli, että putouksilla on myös sanottu olevan terveysvaikutuksia, joista on tiedetty jo kauan. Kerrotaan, että nykyään on tieteellisesti todistettu Krimmlin vesiputouksilla käynnin helpottavan esimerkiksi astmaa, allergioita, stressiin liittyviä ongelmia sekä autonomisen hermoston vaivoja. Tämä perustuu siihen, että veden tullessa voimalla alas muodostuu ioneja, jotka vaikuttavat joihinkin noihin mainittuihin asioihin. Tässä  linkissä on tietoa noista terveysvaikutuksista. Olipa mielenkiintoista. Siinäpä sitten tuota terveellistä vesihöyryä hengittelimme.

Olisiko yksi tapa saada terveysvaikutuksia mennä paikalle ja kävellä putouksen vierellä oleva polku alhaalta ylös ja takaisin alas? Riittävän monta kertaa Fitbitin mittaamat 86 kerrosta edestakaisin saa varmasti aikaan terveyteenkin jotain vaikutuksia.

Voisimme ehdottomasti mennä uudelleenkin, jos matkan varrelle sattuu. Suosittelemme!

Parina edellisenä päivänä olimme pyöräilleet näissäkin kuvissa näkyvän Salzach-joen rantoja. Siitä teksti tässä: Salsach ja Zell am See pyöräilynautinto.

Voit seurata meitä Facebookissa Aila ja Juha