Leipzig pyöräillen

Pyöräily Leipzigin puistoissa oli hieno kokemus. Wildpark, Clara-Zetkin puisto, Friedenspark, Wilhelm-Kulz puisto, Kansojen taistelun muistomerkki, Eteläinen hautausmaa ja Markkleeberg ja Cospudener järvet mahtuivat kaikki yhden päivän pyöräilyretkeen. Illalla kävin vielä ihailemassa auringonlaskun Bistumshöhen näkötornista Cospudener Seen rannalla ja sen jälkeen saimme jo pyöräillä ihan viimeiset kilometrit pimeällä majapaikkaamme, mutta eipä haitannut, Leipzigissa on hyvät pyörätiet. Leipzigissä käyntimme ei ollut ensimmäinen, eli Bach-museon, Tuomaskirkon, konserttisalit ja Bach-festivaalit ja Leipzigin A Cappella festivaalit olemme käyneet jo aiemmin. Kannattaa ehdottomasti käydä nekin, koska Leipzig on Bachin kotikaupunki ja yhteys Bachiin tarjoaa paljon koettavaa.

Wildpark

Wildpark on rauhallinen ympäristö pyöräillä ja vaikka eläinaitausten lähellä jouduimmekin taluttamaan pyöriä, sekin oli hauskaa. Liikkeellä oli erityisen paljon lapsiperheitä, mutta tervehtivät ne eläimet meitäkin.

Clara-Zetkin puisto

Auwaldin läpi matkamme jatkui Clara-Zetkin puistoon. Aloimme katsella sopivaa penkkiä kahvitauolle ja se löytyikin helposti.

Näiden kukkien lähellä vierähti aikaa enemmänkin kuin kahvimukillisen verran.

Ja kauniin lammenkin vierelle piti pysähtyä.

Friedenspark

Keskustan läpikin oli helppo pyöräillä, mutkittelimme vähän puistokäytäviä, kadunvarsien pyöräteitä pitäen mielessä suunnan, minne olimme menossa. Olisi täälläkin ollut paljon nähtävää ja mieleen iski jo pikkuinen haikeuskin, kun näkyvillä oli ilmoituksia konserteista. Niitä olimme edellisillä käynneillä nähneet useitakin.

Ennen pitkää olimme Friedensparkin vihreissä maisemissa. Ihana rauha ihan kaupungin keskustan kyljessä.

Friedenparkin eteläkärjessä on Venäläinen muistokirkko. Se on Leipzigin ortodoksien käytössä. Kävin sisälläkin, mutta kuvien ottaminen oli kielletty.

Jos haluat katsoa sisätiloja, tässä Leipziger Volkzeitungin artikkelissa on kuvia myös sisältä Blick in die Russische Gedächtniskirche

Seuraavaksi sekoilimme hetken, kun piti etsiä ruokakauppa, josta saisi vähän evästä. Löytyi kyllä. Kik.

Kansojen taistelun muistomerkki

Tämä herätti vähän ristiriitaisiakin tunteita sotaisilla kuvillaan ja patsaillaan. Toivottavasti taistelujen muistaminen johtaa kuitenkin siihen, ettei niitä jatketa. Monument of the Battle of Nations. Tämän muistomerkin taistelut ovat kylläkin kaukaa, eli vuodelta 1813, jolloin Leipzig oli kansojen taistelun paikka. Venäjän, Preussin, Itävallan ja Ruotsin yhdistyneet asevoimat ottivat silloin ratkaisevan voiton Napoleonista ja hänen liittolaisistaan ​​Saksan maaperällä. Taisteluun osallistuneiden määrä oli tosi iso, eli 600 000 sotilasta yli 20 maasta, ja heistä 100 000 kuoli tai haavoittui. Lisäksi Leipzigissä puhkesi lavantautiepidemia, joka tappoi 10 % väestöstä. Sata vuotta myöhemmin muistomerkki vihittiin kansalliseksi muistomerkiksi. Muistomerkki listataan usein Leipzigin päänähtävyyksiin, ja näimme sen parkkipaikalla useitakin turistibusseja.

Neue Friedhof

Uusi hautausmaa on laaja alue ihan edellisen muistomerkin vieressä, jonka keskellä on iso kappeli sivurakennuksineen ja sen edessä sodanaikaisten sankarihautojen pitkä rivi.

Markkleeberger See

Laitoimme lopulta jo Google Mapsin ohjaamaan meitä Markkleeberger Seen suuntaan. Ei ollut ihan hyvä ratkaisu, auringon mukaan suunnistaminen on ihan yhtä helppoa ja hauskaa, ja paikalliset tienviitat auttavat siinä hyvin. Dösener Strassea pitkin kulkemamme matka oli varmaankin lyhin, mutta tie oli kuoppainen soratie. Huonoin pätkä pyöräillä tänä päivänä. Rauhallinen toki, eikä maisemissa sen varrella ollut valittamista, vain tien pintarakenteessa.

Markkleeberger See sen sijaan oli ihan parhaita etappeja tänään. Järven ympäri kiertää tasainen ja leveä pyörätie, jolta on parhaat maisemat järvelle ja myös muutamia ihan sille merkittyjä näköalapaikkoja. Pieni sadekuurokaan ei harmittanut. Kaivoimme esiin kevyet sadeviitat, pysähdyimme penkille juomaan kahvit termareistamme ja hetken päästä katselimme aurinkoa ja sateenkaarta.

Cospudener See

Markkleeberger Seeltä siirryimme Cospudener Seen rannalle. Alkoi olla jo sen verran auringonlasku lähellä, että emme pysähdelleet, nautimme vain maisemista ja hyvästä pyörätiestä. Tämä järvi on suosittu paikka ja sen rannoilta löytyy paljon myös ravintoloita ja kahviloita ajanviettoon.

Bistumshöhen näkötorni

Poljimme aika reippaasti eteenpäin ja pidin vähän kiirettäkin kertomatta ollenkaan Juhalle, miksi. Halusin nimittäin ehtiä Bistumshöhen näkötornille sen verran ajoissa, että hän ei estäisi minua kiipeämästä sinne. Ja mikäpä minua olisi estänyt, kun olimme sen juurella!

Aurinko laski ja valo heijastui kauniisti järveen.

Kyllä kannatti kiirehtiä ja kiivetä.

Majapaikkaamme pyöräillessä ehti jo tulla pimeä, mutta ei se täällä haitannut yhtään. Aurinkoa ei enää voinut käyttää suunnistamiseen, mutta ei minulla ole tapana mihinkään eksyä. Ei nytkään.

Majapaikkamme Leipzigissa

Pyöräilypäivämme oli ollut lauantai ja sunnuntaiaamuna emäntämme Martinan puutarhassaan tarjoilema aamiainen kruunasi Leipzigin kokemukset.

Martina esitteli Juhalle myös munaleikkurin, jolla sai kätevästi leikattua munasta huipun pois. Wau, mikä laite!

AirBnb:n kautta löytämämme majapaikka oli kiva muutenkin. Huone oli pienehkö nukkumapaikka ja käytimme perheen kanssa yhteistä kylpyhuonetta ja keittiötä, mutta ei tuollainen mikään ongelma ystävällisten ihmisten kanssa ole. Päinvastoin, on mukava jutella ja tutustua. Paikka tarjosi hyvän parkkipaikan, myös pyörille oli oma paikkansa pihalla.

Ja kun vielä luimme AirBnb:stä Martinan meille kirjoittaman arvostelun, Leipzigin vierailumme sekä pyöräilypäivän että majoittumisen suhteen oli täydellinen.

Leipzigiin tullessamme olimme pysähtyneet Magdeburgissa ja pyöräilleet reippaasti katsomassa myös sen kiinnostavimmat nähtävyydet. Käy ihmeessä lukemassa, miltä tuntui kiivetä tänne

Ja katsomassa lisää kuvia Magdeburgin Hundertwasserhausin korttelista.

Ja vähän muustakin. Täältä löytyy: Magdeburg

.

5 ajatusta artikkelista “Leipzig pyöräillen

  1. Paluuviite: Magdeburg | Aila ja Juha

    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Leipzig tuntuu muuten vieläkin kantavan jotain Itä-Saksan perintöä. Ainakin meidän majoittajamme Martina ja hänen tyttärensä kertoivat sen näkyvän yhteiskunnassa, esim koulutuksessa ja yliopistojen arvostuksessa. Ja tällä hetkellä koronarokotusten arvioinnissa siten, että osa väestöstä ei vieläkään luota virkamiehiin ja päättäjiin, osa taas haikailee Itä-Saksan aikoja tasa-arvoisempina kuin nykyinen. Oli tosi mielenkiintoista keskustella tuostakin asiasta ihan paikallisten ihmisten kanssa rauhassa. Ja toki munanleikkuri oli hauska kokemus sekin. Harmi, että sitä on saatavilla vain verkkokaupassa, emmekä ole vielä ehtineet asialle.

      Aikaisemmilla käynneillämme emme oikeastaan olleet edes tajunneet olevamme Itä-Saksan puolella. Ei se näkynyt mielestämme mitenkään Bach-viikoilla tai A cappella -festivaaleilla, joihin olemme osallistuneet.

      Tykkää

      Vastaa
  2. Maailman äärellä / Heidi

    Olipa mielenkiintoista päästä kurkistamaan minulle aivan tuntemattomaan kaupunkiin Leipzigiin, erityisesti nyt, kun olen lukemassa Meri Valkaman romaania Sinun, Margot, joka sijoittuu eri aikatasoilla Itä-Saksaan. On muuten ihan todella upea kirja, suosittelen!

    Tätä pyöräilyä matkakohteissa pitäisi itsekin harrastaa enemmän. Näkee nopeasti paljon. Ainut kerta, kun olemme ottaneet ulkomailla fillarit alle, taitaa olla Pohjois-Espanjan Riojassa, missä kiertelimme viinitiloja pyöräillen.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kirjavinkistä! Tarkistin heti, että se on saatavilla myös Bookbeatin äänikirjana. Niitä tulee kuunneltua paljonkin päiväkävelyillä ja jotain muuta puuhatessa siinä taustalla, joten hain sen heti esille. Tuo pyöräily kaupungeissa on ainakin hyvä lisä sille, että muuten katselee nähtävyyksiä, museoita ja paikkoja sisätiloissa ja vähän ahtaammissa kävelypaikoissa. Tässä mielessä Leipzig oli meille hyvä, koska olimme käyneet siellä ennenkin. Samalla otteella olemme pyöräilleet myös esim. Berliinissä ja Wienissä. Viinitilapyöräily on varmasti hieno juttu. Voisin ehkä vähän verrata sitä siihen, kun me olemme pyöräilleet pitkin Helsinkiä Avoimet puutarhat -päivänä.

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s