Senda Litoral

Senda Litoral on monivuotinen hanke, jonka jälkeen Aurinkorannikolla on toimiva rantareitti pyöräilijöille ja kävelijöille noin parinsadan kilometrin matkalla aina Nerjasta Manilvaan. Mikä sen ihanampaa. Kävellä meren ja hiekkarannan yläpuolella sileää ja esteetöntä rakennettua polkua, katsella merelle, kuunnella aaltojen tyrskettä rantakiviin, antaa auringon helliä ja tuulenvireen sopivasti viilentää. Juuri tällaisen retken teimme viimeksi tänään Calahondan ja Cabopinon lankkupoluilla. Meillä on useita aikaisempiakin hyviä kokemuksia sieltä.

Calahondan lankkupolut

Mijasin kunnan alueella kulkeva osuus Malagan provinssin Senda Litoral -hankkeesta alkaa olla jo aika valmis.  Lankkupolusta on myös tullut melko suosittu ulkoilureitti. Tänään oli aurinkoinen maaliskuun tiistaipäivä. Arkipäivästä huolimatta ei ollut helppoa saada valokuvia, joissa ei olisi ollut kulkijoita.

Lankkupolku on ensisijaisesti tarkoitettu kävelijöille. Pyöräilijöiden oletetaan antavan heille etusijan ja pyöräilyä on paikoitellen myös rajoitettu. Esteponassa pyöräily on kielletty, Marbellassa rajoitettu nopeutta (alle 10km/t) ja täällä Mijas Costalla se on kielletty lauantaina ja sunnuntaina ja ainakin kesällä myös tiettyinä kellonaikoina, eli 11:00 – 14:00 ja 16:00 – 19:00.

Emme oikeastaan ihmettele tuota ollenkaan, koska kävelijöitä on paljon, eikä lankkupolku muutenkaan oikein ensisijaisesti pyörätie ole. Tietysti innokkaina pyöräilijöinä kaipaisimme mahdollisuutta nauttia näistä maisemista myös pyöräillen, mutta tällä väylällä pyöräilyn ja kävelyn yhdistäminen ei ole sujuvaa. Koimme ne muutamatkin pyöräilijät tänään melko häiritsevinä.

Reitin ainoa hieno puoli ei suinkaan ole helposti käveltävä lankkupolku. Kävellessä on kiva katsella ympäröiviä taloja, kasveja, sinistä merta ja lintuja.

Rannalla on aina helposti vähän tuulinen päivä, mutta eipä se haittaa, päin vastoin tuottaa lisää katsottavaa.

Tämän rantareitin varrella on kahviloita ja ravintoloita, jotka ainakin tällaisena kauniina lauantaipäivänä olivat vielä marraskuun lopullakin auki, samoin nyt maaliskuussa ainakin osa niistä.

Yhteys Cabopinoon

Aikaisemmin kaipailimme Cabopinon ja Mijasin rantareitin välille polkua, mutta vielä kolme vuotta sitten täällä kävellessämme polun puutteessa olisi pitänyt kävellä muutaman sadan metrin matka hiekalla. Emme kävelleet. Kävelimme vähän ylempänä olevaa katua Urbanización Cabopinon kautta, emmekä venesataman kautta. Ei se ollut mitenkään huono vaihtoehto, koska se tarjosi taas  kauniita taloja, siistin kadun ja kukkivaa kasvillisuutta.

Tänään eli maaliskussa 2024 tilanne oli jo muuttunut paljon. Lankkupolkua oli rakennettu rannalle pitkästi lisää. Hienoa!

Vain pieni pätkä, ehkä reilut 100 metriä piti tallustella hiekkaa pitkin. Eikä mikään paha juttu, terassit ja ranta nimittäin olivat läsnä myös.

Jos haluat kääntyä kylälle ja jatkaa tietä pitkin, katu näyttää tältä.

Ja esimerkiksi tällaisesta paikasta voi kääntyä rantaan uudelleen.

Meidän sandaalit, lenkkarit ja jalkapohjat eivät nauti hiekasta, mutta jollekin muulle tämä varmaan on silkkaa nautintoa.

Pari kertaa sitten lankkupoluilla kävellessämme oli helmikuu. Oli rauhallinen ja mukava kävelyreitti  helmikuisena iltana. Punainen puusilta muuttui auringonlaskun väreissä vielä lämpimämmän sävyiseksi.

Cala de Mijasin suuntaan taivas sai auringon laskettua  herkän vaaleanpunaiset värinsä.

Helmikuun kävelyretkemme varrella ainoa auki ollut ruokapaikka oli parin neliömetrin jäätelökioski. Ravintolat odottivat sesonkia ikkunat peitettyinä ja rantapalveluja luvattiin pääsiäisen jälkeen. Mutta mitäpä tuollainen lenkkeilijää haittaisi. Kaunis paikka, voimme suositella. Marraskuisena päivänä paistoi aurinko, helmikuussa katselimme auringonlaskua ja tänään maaliskuussa aurinko paistoi niin, ettei takkia tarvittu. Kaikki hyvin niin.

Artolan dyynit ja Cabopinon lankkupolut

Jos Artolan dyyneille ei olisi rakennettu kävelijöille puisia siltoja, herkkä kasvisto ja kauniit dyynit olisi tallottu pilalle. Kun kävimme täällä ensimmäisen kerran oli maaliskuu  ja silloin ympäristössä oli paljon kevään keltaista sekä maassa että ylempänä puissa ja pensaissa.

Sillat nostavat kävelijät myös mukavasti ylös maasta ja parantavat näkymiä. Ilmeisesti sillat ovat myös esteettömiä, ei ainakaan portaita ole.

Lankkupolut vievät myös rantaan.

Poluilla voi tehdä myös kierroksen ja palata vähän kauempana rannasta puiden suojassa.

Päivällä on kaunista ja kirkasta, mutta auringonlaskun aikaan Cabopinon lankkusilloilla on aivan omanlaistaan tunnelmaa.

Meren yli näkee myös Gibraltarin siluetin ja Afrikan puolelle.

Lähellä on myös siisti ja suosittu Cabopinon ranta palveluineen. Sinne olemme vain katselleet, emme käyneet. Totta kai suosittelemme sitäkin, me vain emme juuri koskaan pysähdy rannoille ja hiekalle, ei oo meidän juttu.

Cabopinon puiset kävelysillat ovat vielä kävelyn lisäksi parhaimmillaan juuri ennen auringonlaskua, koska niiltä näkee huikean auringon laskemisen mereen. Näytti siltä, että käydessämme kerran täällä marraskuussa turistisesongin ulkopuolellakin jokunen muukin oli tullut katsomaan, kun aurinko vähitellen valui mereen.

Cabopinoon on helppo tulla. Marbellasta päin on kymmenisen kilometriä rantatietä ja selvä viitta liittymästä Cabopinoon. Fuengirolasta sama toisin päin. Ennen dyynialuetta on iso parkkipaikka. Marbellan ja Fuengirolan väliset bussit kulkevat tätä tietä myös.

Tänään teimme niin, että jätimme auton Cala de Mijasiin, kävelimme rantaa pitkin Artolan dyyneille ja Capobinon lankkupoluille (yhteensä noin 10km) ja sieltä käännyimme autotien varteen odottamaan Marbellasta Fuengirolaan ajavaa bussia 220, jolla tulimme takaisin autollemme. Yhtä hyvin matkat olisi tietenkin voinut tehdä bussilla ilman omaa autoa.

Cabopinon lankkupolut näkyvät tästä kartasta. Sinisellä merkityt ovat esteettömiä. Punaisillakaan ei ole esim portaita, mutta rantaan laskevien osien kaltevuus voi ylittää esteettömyysrajan.

Olemme käyneet Cabopinossa keskellä kaunista aurinkoista päivää, iltakävelyllä auringon laskua ihaillen ja poikenneet joskus hetkeksi ohi ajaessamme juuri auringonlaskua ihailemaan. Cabopinoon tosiaankin kannattaa tulla mihin aikaan päivästä tahansa. Emme ole pettyneet kertaakaan. Sen vielä haluaisimme nähdä, eteneekö Senda Litoralin projekti täällä vielä niin ettei hiekalla tarvitsisi kävellä ollenkaan. Ilmeisesti ainakin Marbellan suunnasta on valmistunut uutta reittiä Cabopinon suuntaan. Sitä emme vielä ole ehtineet nähdä. Tiedätkö sinä?

Selasin juuri Pentti Korpelan uutta Aurinkorannikon vaelluksia kuvaavaa ”VAMOS”-kirjaa ja huomasin, että tämähän on kuvattu sielläkin. En ollut lukenut sitä etukäteen, mutta olisipa ollut kiva tietää, mitä kaikkea reitin varrella on ja taustatietoa esimerkiksi historiasta, rakennuksista ja luonnosta. Mutta ei tämä kerta tällä reitillä meille viimeinen ole, eli kiva tutustua.

Joko seuraat meidän Ailajajuha-sivuamme Facebookissa? Olemme kirjoitelleet paljon automatkoistamme Espanjaan ja takaisin ja retkistämme Espanjassa mutta myös muista matkoistamme.