Lokakuun lopulla Timmelsjochin ja muiden alppiteiden pinta voi olla jo liukas, jos lämpötilat ovat laskeneet. Lämmintä oli vielä, kun tätä aamulla harkitsimme, mutta katselimme vähän huolissamme hotellin terassilta sumuista rinnettä.

Alkumatka Umhausenista ei vielä vaikuttanut kovin pahalta, eihän oltu vielä noustu minnekään.

Yksi pikku pysähdys oli pakko tehdä. Näiden matkan varrelle osuvien pikkukylien kirkot ovat usein aivan mahtavan hienoja.

Eikä ensimmäisten mutkien korkeuksien perusteella voinut ajatella, että välttämättä mentäisiin miinukselle korkeammallakaan, kun tässäkin korkeutta oli jo yli 2000m ja asteita oli lämpömittarissa 8. Eli noin 500m olisi vielä nousua.

Mutta ei mennyt kauan, kun oltiinkin näissä olosuhteissa. Sumuvalot päälle, auton nopeus noin 10 – 20 km/t, hirmuisen tarkkaavaista ajoa, ja myös kakkoskuskin oli parasta koko ajan seurata sekä tietä että navigaattoria ja sanoa ääneen, minne päin seuraava serpentiinimutka kääntyisi. Pikku tunneleitakin oli.



Onneksi pilvet eivät kattaneet ihan koko vuoristoa ja tuli näitäkin hetkiä, jolloin ruskan värittämät rinteet näkyivät. Aina ei voinut pysähtyä, pisarat näkyvät auton ikkunan läpi otetuissa kuvissa.







Alempana näkyi jo kyliäkin.

Kuva on otettu hauskan rakennelman vierestä. Paikassa oli infoa ja tosiaankin rauhallista katsoa näköalaa lasikopissa penkiltä.

Hetken päästä olimme alhaalla näkyneessä kylässä kahvilla.

Tämän sateen ja sumun jälkeen teimme päätöksen, että emme lähde Jaufenpassille ollenkaan. Olemme kerran ajaneet senkin, vaikkakin siitä on kyllä aikaa. Käännyimme Meranoon ja Bolzanoon ja katselimme vuoren rinteillä keltaisina loistavia viinitarhoja.


Ajoimme ja ajoimme niiden kautta Val de Funesin Villnossiin eli vielä tarkemmin Santa Maddalenaan . Emme kuitenkaan kääntyneet vielä hotellillemme, koska kello oli vasta kaksi ja Juhan päivän haave oli noin seitsemän kilometrin päässä. Ajoimme siis eteenpäin toteuttamaan tätä haavetta. Tästä tuli kyllä pettymys. Voi harmi.

Olet tervetullut seuraamaan myös muita matkojamme. Tässä linkki Facebook-sivullemme:
Wau, miten hieno tuo kansikuva onkaan! Sumu yhdistettynä ruskaan näyttää kyllä oikein kauniilta. Ja upeilta näyttävät kyllä muutkin kuvat.
TykkääLiked by 1 henkilö
Sumu oli päivässä niin huolestuttavaa, että olen itsekin iloinen, että se ruskaan yhdistettynä oli kuvissa kiva. Kiitos kehuistasi.
TykkääTykkää
Kauniita maisemia sumun keskeltäkin, mutta totta kai tuolla mieluummin ajelisi (ja valokuvaisi) selkeällä säällä. Vuoristonäkymissä on kyllä sitä jotain erityistä viehätystä aina!
TykkääLiked by 1 henkilö
Vuoristossa on tosiaan meikäläiselle viehätystä. Eiväthän nämä maisemat ollenkaan kuulu suomalaiseen arkeen.
TykkääTykkää
Yllättävän hienot maisemat sumusta huolimatta. Itselläni kävi kerran yhdellä vaellusreissulla siten, että huipulla oli niin kova sumu ja tihkusade, että maisemia ei näkynyt yhtään!
TykkääLiked by 1 henkilö
Sumu on noilla vuorilla niin helposti läsnä, että tuuria pitää olla, että ne maisemat näkyvät. Onneksi tosiaan näimme.
TykkääTykkää
Hienoja maisemia! Sumu on ikävä kaveri, mutta onneksi ei vaivannut teitä koko matkan ajan.
TykkääLiked by 1 henkilö
Ja onneksi sumu ei ollut ihan sakeaa kuin hetken.
TykkääTykkää
Paluuviite: Matkavuosi 2022 | Aila ja Juha