Meilahden vihreä huvila-alue on aivan erityislaatuinen paikka. Siellä asuvat sekä presidentti Mäntyniemessä että pääministeri Kesärannassa ja aikaisempia presidenttejä on asunut Tamminiemessä. Tällaisessa presidentillisessä ympäristössä kävelimme. Aloitimme iltakävelymme jälleen Meilahden Arboretumista, jossa olemme tänä kesänä käyneet jo pari kertaa aikaisemminkin. Taas oli uusia kukkivia puita ja pensaita. Vähän haikeaa oli nähdä pihlaja, jossa marjat olivat jo oransseja. Tuleeko jo syksy!
Käännyimme Meilahdentieltä Heikinniementielle ja yllätyimme niin kuin vain tiellä kulkevat ensikertalaiset voivat. Tielle näkyi toinen toistaan värikkäämpien puutalojen päätyjä.
Huvila-alue on syntynyt jo 1870-luvulla, jolloin kaupunki osti Meilahden tilan maat ja palstoitti sen vaiheittain huvila-alueeksi. Alueella on 47 taloutta. Kaikki heistä asuvat Helsingin kaupungin mailla, eli maa on vuokrattu kaupungilta, mutta asukkaat itse omistavat huvilansa. Viime vuosina alueen asemakaavaan on esitetty uudistuksia, mikä on myös tietysti saanut aikaan valituksia. Mutta mitäpä niistä, olemme iltakävelyllä ja kurkistelemme taloja pensaiden ja puiden takana.
Villa Ljunganmo Heikinniementiellä
Heikinniementien ja Seurasaarentien risteyksessä on parkkipaikka, jolle voi hyvin jättää auton ja kävellä pienen matkan Seurasaaren sillalle, jonka kainalossa oleva parkkipaikka on usein täynnä ja tulevaisuuden suunnitelmissa aiotaan mahdollisesti varata pelkkään invaparkkiin. Tästä risteyksestä laskeuduimme pikkupolkua pitkin Seurasaarenselän rantaa pitkin kulkevalle kävely- ja pyörätielle.

Meilahden huvilat ovat enimmäkseen yksityiskäytössä. Kaurilan sauna teki tästä poikkeuksen, mutta 2020 senkin toiminta loppui.

Tamminiemeä vastapäätä olevat Villa Tomtebo ja Villa Angelica tarjoavat kahvila-ja ravintolapalveluja.
Ja tämä Seurasaaren Kruunuksi nimetty rakennus mainosti mahdollisuutta varata se juhla- tai kokoontumistilaksi.

Rantapolulta oli mukava katsella auringonlaskun valossa Seurasaaren siltaa, merenlahtea ja tähyillä Mäntyniemen rantasaunan suuntaan.
Antin askeleet
Rantapolulta katselimme taas yhtä haavetta taivaalla. Tämä haave jakaa meidät jyrkästi. Toinen haaveilee joskus lentävänsä, toinen ei menisi ikinä.
Polkua pitkin kävellen tultiin Maila Talvion puistoon. Itämeren tytär on Laila Pullisen teos, joka on pystytetty Maila Talvion synnyinkodin raunioille, kun hänen syntymästään oli sata vuotta. Sitä ympäröi myös harjanteista ja nurmikosta muodostuva ympäristötaideteos. Lisäsimme siihen vähän omaa varjotaidetta.
Muutama metri eteenpäin ja näimme puiston takana Mäntyniemen portit.
Näinkin lähelle porttia pääsee. Poliisit katsoivat videolta, miten otin kuvaa porteista. Näimme montakin kameraa.

Seuraavaksi näkyivätkin rantatieltä jo Humallahden kalliot, jossa näimme joitain seurueita auringonlaskua ihailemassa. Nämä kalliot ovat olleet viime vuosina esillä myös pyöräbaanasuunnitelmien takia, jotka ovat herättäneet ristiriitaisia ajatuksia ja totta kai myös valituksia. Luonnonympäristön ja maiseman arvot ovat huomattavat. Lisäksi alue on yksi kantakaupungin merkittävimmistä lähivirkistysalueista ja vapaa-ajanviettokohteista, eli vastakkain ovat virkistyskäyttö ja luontoarvot.

Suunniteltu pyörabaana ei olisi pelkästään baana, vaan yhteyteen tulisi myös istuskeluterasseja ja laitureita.

Mittavaa uimalaitosta tästä ei ole tulossa, mutta alustavasti on ideoitu pengerrettyjä rantarakenteita ja siihen liittyviä laitureita, joilta olisi uintimahdollisuuskin. Kaikesta on tehty valituksia. Hauskin valitus, jonka luin, oli valitus siitä, että värikkäisiin asuihin pukeutuvat pyöräilijät pilaisivat maiseman.
Eipä täällä kaikki ihan luonnontilaista ole nytkään. Näyttävät Antin askeleet ovat voimalinja, joka kulkee selän poikki.

Tässä maisemassa katselimme etäältä myös Kesärantaa, jonka torni ja ranta näkyivät lahden toisella puolella. Juuri nyt pikkuisen harmittaa. Pääsin kerran viettämään iltaa Kesärannassa ollessani Valtioneuvostossa kesätöissä, eikä minulla ole siitä illasta kuvan kuvaa muistona. Ehkä minulla ei silloin ollut vielä edes kameraa. Ei ainakaan kännykkää.

Maiseman ja kaiken uudistaminen on kyllä täysin välttämätöntä. Meilahden sairaala-aluekin on saanut viime vuosina paljon uutta.

Ja taas mutkassa yksi hieno puutalo.

Seuraavaksi viitta osoitti vasemmalle Ronald Mc Donald-taloon. Se on paikka, jossa pienten lapsipotilaitten vanhemmat voivat asua edullisesti, kun lapsi on sairaalassa. Kolmen talon hirsirungot ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta, ja ne on tuotu Pohjanmaalta ja Hämeestä. Niiden maalausurakkakin on ollut aikamoinen.
Pikkuisen ylämäkeä ja olimme Meilahden urheilupuiston yläpuolella. Juha aina naureskelee minulle, ettei joka torniin tarvitsisi kiivetä, mutta se on kivaa ja ylhäältä saa usein parempia kuvia. En malttanut vastustaa kiusausta.
Kentän takana näkyi Meilahdesta taloja ja katolisen Marian kirkon torni.

Meille oli aivan yllätys, että täällä oli tällainen polku, joka nätisti kiipesi ylöspäin ja oli reittiämme ajatellen ihan oikeaan suuntaan. Hetken päästä olimme Meilahden kallioilla katselemassa uudelleen merelle, ihailemassa auringonlaskua ja jopa nappaamassa kourallisen puolukoita maistiaisiksi.
Merinäköala Seurasaarenselälle Frisbeegolfrata Meilahden kallioilla Kallioilla oli myös nuotiopaikka. Syksyn ensimmäisiä puolukoita
Vielä alas kallioilta ja kohti Meilahden Arboretumia. Tässä välissä oli Vihreään Meilahteen sopiva vehreä siirtolapuutarha-alue.

Iltakävely on mukava päättää kukkakuviin matkan varrelta. Meilahden huvila-alue ja urheilupuiston kalliot tarjosivat paljon enemmän mitä osasimme tänne lähtiessämme odottaa.

Voit seurata meitä Facebook-sivumme kautta täältä: Ailajajuha
Teimme toisenkin kävelykierroksen Meilahdessa, tällä kertaa Good Guide Helsingin oppaiden mukana. Saimme paljon lisätietoa erilaisista yksityiskohdista, erityisesti juuri Meilahden huvila-alue tuli tutummaksi. Jutun löydät täältä:
Tämän kierroksen jälkeen pyöräilimme pitkin Töölön ja Seurasaaren rantaa ja kolusimme joka mutkan. Olipa hauskaa ja miten paljon uutta!
Jutun löydät täältä:
Voit seurata meitä Facebookissa täällä:
Hienoja paikkoja!
Tuolta huvila-alueelta kun joku esi-isä olisi vallannut hehtaarin pari..
TykkääLiked by 1 henkilö
Niinpä! Rintamamiestontti jossain Marttilan pikkukylässä tai hehtaarin niemi Vehkajärvellä eivät ikinä tuota tällaista.
TykkääTykkää
Paluuviite: Talista Tilkkaan – pyöräilyä Helsingin rannoilla | Aila ja Juha
Onpa upeaa! Pitäisi oikein ottaa asiakseen selvittää, mitä nähtävää Helsingissä on ydinkeskustan lisäksi (paljonkin, keskusta on vain tullut liiankin tutuksi töiden vuoksi). Tuonne voisin muuttaa eläkkeelle huvilaemännän kissanpäiviä viettämään!
TykkääLiked by 1 henkilö
Helsingissä on vaikka mitä, niin paljon kaunista, niin paljon historiasta kertovaa ja monenlaista viihtyisää. Meillekin on tänä kesänä ollut yllätys löytää niin paljon ihan uusiakin näkymiä, vaikka olemme molemmat asuneet Helsingissä jo vuodesta 1971. Kiitos kommentistasi, tutustu ihmeessä paikkoihin.
TykkääTykkää
Vitsit onpa kaunista! Piti ihan kurkata kartasta tuo Heikinniementien tarkka kohta. Luulen, että olen aina mennyt Seurasaarentietä ja osa huviloista on siksi jäänyt näkemättä.
Kiitos inspiraatiosta, tuonne voisi polkaista pyörällä jonain kauniina syysiltana ❤ ja mahtavat nuo viimeiset kukkakuvat!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi! Meille on käynyt juuri samoin, emme ole edes huomanneet tuota Heikinniementietä, menneet aina vain Seurasaarentietä, varmaan kymmeniä kertoja vuosien mittaan. Uusi paikka tälle kesälle oli myös se Meilahden Arboretum, jonka vierestä tuo Heikinniementie alkaa. Tätä se korona teettää 🙂
TykkääTykkää
Ohhoh! Tällanenkin alue on jäänyt ihan kokonaan pimentoon aiemmin. En ollu kuullukaan tuosta huvila-alueesta. Tosi kauniita taloja! Taas yks vinkki lisää, mikä pitää laittaa korvan taakse, kun etsii seuraavan kerran Helsingistä kuvauskohteita 🙂
TykkääTykkää
Kiitos kommentistasi! On todellakin mielenkiintoinen ja kaunis alue. Ja noiden huviloiden lisäksi vielä ne presidentit. Toivottavasti ehdit sinäkin!
TykkääTykkää
Kauniita nuo puutalot. Taas yksi paikka Helsingissä, jossa en ole käynyt. 😊
TykkääLiked by 1 henkilö
Helsinki on yllättävän täynnä paikkoja, joissa en ole käynyt tai joita en ole aikaisemmin huomannut. Tämä koronakesä on ollut yhdenlainen haaste, joka on rohkaissut paneutumaan johonkin uuteen ympärilläni. Käy ihmeessä, on ihan kiva ympäristö tämäkin. Kiitos kommentistasi!
TykkääTykkää
Paluuviite: Monipuolinen Meilahti | Aila ja Juha