Mainaun kukkaissaari

Mainaun kukkaissaari on Bodenseen suosituin nähtävyys. Siellä on yli miljoona turistia vuosittain. Saari on 45 hehtaaria laaja kukkiva puisto barokkilinnan ympärillä. Kukkien paratiisin perusti ruotsalainen kreivi Lennart Bernadotte 1930-luvulla perittyään linnan isänäidiltään kuningatar Viktorialta, joka oli alun perin Badenin prinsessa. Kreivi ei joutunut ihan kokonaan ideoimaan uutta puistoa, koska hänen isoisoisänsä  Badenin suurherttua Friedrich I oli jo istuttanut sinne mammuttipuita, palmuja sekä sitruuna- ja appelsiinipuita.

Saarelle pääsee kahta reittiä. Joko Konstanzin kaupungista autolla tai Meersburgin satamasta Bodenseen yli laivalla. Kartta opastaa eri alueille.

Me tulimme autolla, eli tuon kartan vasemmasta reunasta. Kävelimme siltaa pitkin saarelle. Sillan pielessä oli mielenkiintoinen krusifiksiasetelma. En löytänyt selitystä sille, miksi ristiinaulitut roikkuvat risteillään aika rennosti, mutta pronssinen patsas on jo jostain 1500-luvulta.

Sillalta oli upea näkymä Bodenseelle, jonka poikki laivat kulkivat ja jonka toisella puolella näkyivät vuorenhuiput.

Saarelle tullessa vastassa on ensimmäinen maistiaispala saaren mielikuvituksellisista asetelmista.

Lisää on nähtävissä heti alueella, jolla on tarjolla erityisesti lasten leikkipaikkoja.

Saari on avoinna huhtikuusta lokakuun loppuun, ja kevään, kesän ja syksyn aikana erilaiset kukat kukkivat vuorotellen. Kävimme ensimmäisen kerran Mainaun saarella muutama vuosi sitten kesäkuussa, jolloin ruusujen kukinta-aika oli parhaimmillaan. Italialainen ruusupuutarha linnan kupeessa alkoi nyt kesän lopussa jo näyttää aika köyhältä.

Oli ruusuja toki vielä jonkin verran jäljellä.

Ennen ruusuja keväällä olivat jo kukkineet tulppaanit ja narsissit ja muut kevään sipulikukat. Nyt vieraillessamme puistossa lokakuun puolivälissä kukkien loisto oli jo jonkin verran hävinnyt, mutta daalioiden puisto loisti hurmaavissa väreissä ja ruska oli alkanut värittää puistoa omalla tavallaan. Ei mikään ihme, että saarelle myydään vuosikortteja, joilla pääsee ihailemaan kukkamaailman eri vaiheita pitkin kesää.

Daalioiden ympärillä oli nyt vilinää.

Oli pikkuisen ”jonotettava” sopivaa hetkeä päästä kuvaan ilman useita muita kukkien ihailijoita. Tässä ympäristössä oli helppo hymyillä kameralle. Ja muutenkin. Aurinko paistoi ja taivas oli sininen.

Ei ollut myöskään vaikeaa löytää parasta penkkiä eväiden kattamiseen. Näkymät Bodenseelle tekivät termospullokahvihetkestä luksusta.

Ruska alkoi hienosti jo valloittaa saaren maisemia.

Nämä portaat, joita pitkin vesi lorisee, ovat saaren suosituimpia kohteita.

Saarella oleva linna oli nyt julkisivuremontissa, mutta hyvän käsityksen linnan komeudesta sai kyllä tästäkin.

Matkamuistomyymälän korttitelineestä löytyi kyllä parempiakin kuvia.

Näimme linnan puistossa useita hääpareja, joista otettiin kuvia. Näytti siltä, että heidät oli ehkä vihitty saarella. Linnan vieressä oleva kappeli voisi olla houkutteleva vihkipaikka.

Puiston toisella laidalla oli ravintola, joka hyvin sopisi juhlien pitopaikaksi. Sen nimi oli ruotsalainen: Swedegeschenk. Tässä kuvassa näkyy myös koko saaren tyypillisin penkki.

Bodenseen pohjoisrannalla on Friedrichshafenin kaupunki, jossa on Zeppelin-museo. Kävimme siellä muutama vuosi sitten. Nyt oli hauska nähdä näköalamatkoja tekevien ilmalaivojen kiertelevän järven ja saaren yllä.

Puistossa on myös pieni mukava perhostalo, jossa perhoset lentelevät vapaina. Sinne mennään perhosen toukkaa muistuttavan tunnelin kautta. Talossa sisällä oli hyvin kostea ilma. Rillit saimme juuri ja juuri pyyhittyä sellaisiksi, että niistä näki läpi, mutta kameran linssi ei pysynyt kuivana sitä sekuntia, että perhosesta olisi ehtinyt ottaa kuvan. Kiva niitä oli katsella joka tapauksessa.

Saarelta löytyy myös palmutalo, jossa tällä hetkellä oli auringonkukkanäyttely.

Vanhat isot puut olivat aivan käsittämättömän isoja. Puunhalaaja ei paljon käsiään ympärille saanut. Hyvä, kun pystyi taputtelemaan paksua runkoa.

Kannattiko käydä. Ehdottomasti kannatti. Pääsymaksuihin ja parkkiin meni 48€ ja lipunmyyjä vain nauroi meille, kun kysyimme eläkeläisalennusta. Taitaa olla muutenkin eläkeläisten suosiossa oleva kohde, vaikka myös lapsiperheitä näkyi  paljon. Ja kai sitä on kaikenikäisiä, jotka tykkäävät kuljeskella leppoisasti kukkien ja luonnon keskellä milloin vain.

Päivämme kruunasi upea auringonlasku ajaessamme takaisin Sveitsin puolelle.

Tämä teksti kertoi yhdestä viimeisen viikon retkistämme kodinvaihtolomalla Weinfeldenissä. Lomamme oli ollut kuukauden pysähdys matkallamme Helsingistä Aurinkorannikolle. Voit helpoiten seurata matkamme jatkumista tykkäämällä meidän sivustamme Facebookissa. Tervetuloa mukaan!