Taizé on pieni kylä Itä-Ranskassa, noin puolivälissä Dijonin ja Lyonin välillä. Se tunnetaan ennen kaikkea siellä tapahtuvasta ekumeenisesta toiminnasta ja kansainvälisestä nuorten ja aikuisten tapaamispaikasta. Ihana ja vaikuttava paikka. Vaikuttavia elementtejä ovat erityisesti hiljentyminen, laulu, rukous ja eri kulttuureista tulevien ihmisten yhteisöllinen kohtaaminen. Yllättäen käyntimme oli ensimmäinen kerta.

Taizé-yhteisön perusti sveitsiläissyntyinen veli Roger (Roger Schütz) vuonna 1940 toisen maailmansodan alussa ja sitä käytettiin auttamaan sotaa pakenevia ihmisiä, erityisesti juutalaisia. 1960-luvulta lähtien Taizé alkoi houkutella tuhansia nuoria eri puolilta maailmaa yhteisiin tapaamisiin ja rukoushetkiin, ja paikan keskukseksi rakennettiin suuri Sovituksen kirkko.

Käyntimme oli kahden ystävämme innostama. He viettivät Taizéssa viikon ja kysäisivät, osuisiko paikka meidän reitillemme ja osuihan se. Heidän matkansa oli varsin tyypillinen vierailu. Taizéen tehdään pääasiassa juuri viikon mittaisia leiri- tai hiljentymismatkoja, yleensä sunnuntaista sunnuntaihin).

Meidän käyntimme oli paljon epätyypillisempi, mutta ilmeisesti jonkin verran päiväkäyntejäkin jotkut tekevät. Elämä Taizéssa noudattaa selkeää päivärytmiä, eli siellä on aamulla, keskipäivällä ja illalla rukoushetket, pienryhmäkeskusteluja kansainvälisissä ryhmissä, Raamattutunnit ja yhteistyönä järjestellyt ruokailut. Me osuimme sopivasti ensin Raamattutunnille, sen jälkeen lounaalle ja sitten kirkossa pidettyyn rukoushetkeen, jossa oli myös musiikkia, eli lauloimme ja hiljennyimme samalla.

Kiertelimme paikassa jonkin verran. Kävimme esim. myymälässä, josta voi ostaa paikallisten ihmisten tekemiä muistoja ja siten kannattaa yhteisön toimintaa.

Ostin tämän:

Pihoilla oli tuoleja, jonkin verran luontoa ja myös telttoja. Täällä majoitutaan eniten vaatimattomissa yhteismajoitustiloissa, mutta myös telttailla voi.

Koko päivän vaikuttavin elämys oli musiikillinen hartaus- ja rukoushetki kirkossa. Kirkon sisätilat olivat uskomattoman kauniit ja loivat jo sellaisenaan hienon pohjan hiljentymiselle.

Taizé-laulut ovat lyhyitä, moniäänisiä ja helposti opittavia säkeistöjä, joita toistetaan mietiskelevästi eri kielillä. Rukoushetkiin kuuluu aina myös pitkä, yhteinen hiljaisuus. Juuri tällaisen koimme mekin.

Kirkko oli täynnä, mikä kertoo Taizé-toiminnan suosiosta. Paikalla oli selvästi eniten nuoria ihmisiä, 18–29-vuotiaat ovatkin paikan suurin kävijäryhmä. Monet tulevat osana seurakuntien, opiskelijajärjestöjen tai ystäväporukoiden matkoja, mutta myös yksin. Mutta toki eri ikäisiäkin on, emme me ainoita eläkeläisiä olleet ja paikalla järjestyi myös helpompi istumapaikka, jos esteettömyyttä tarvittiin. Nuoret istuivat enimmäkseen lattialla tai jakkaroilla. Tämä kuva on otettu ennen tilaisuutta, ennen kuin osallistujat olivat saapuneet paikalle.

Päivän kokemus oli hyvä. Jos täällä viipyisi pidempään, irtiotto arjen kiireistä ja mietiskely ja keskittyminen nousisivat esille vielä paremmin. Nyt ne pystyi kyllä aistimaan, mutta ei näihin oikein muutama tunti riitä. Musiikin ja mietiskelevän rukouksen yhdistäminen ja hiljentyminen toimivat heti, kun ne olivat jo muutenkin tuttuja. Ja ehkä kaikkein parhaiten ja vaikuttavimpana jäi mieleen yhteistöllisyys. Raamattutunnistakin muistan parhaiten sen, miten sen pitäjä viittasi Jeesuksen rukoukseen siitä, että kristityt ihmiset olisivat yhtä ja rakastaisivat ja välittäisivät toisistaan. Yhteisöllisyys näkyi heti jo lounaallakin käydyissä keskustelussa.

Kävijöissä on ilmeisesti sekä aktiivisia kirkossa kävijöitä että etsijöitä tai jopa agnostikkoja tai ihmisiä, jotka eivät määrittele itseään uskonnollisiksi, mutta ovat kiinnostuneita rauhoittumisesta ja ihmisoikeuskysymyksistä. Kuulostaa erittäin toivotulta kristilliseltä yhteisöltä.

Pieni kävelylenkki vielä tällä aukiolla.

Ja sitten lähdimme ajamaan eteenpäin. Noin viiden tunnin pysähdys oli hieno kokemus. Nämä maisematkin palkitsivat.

Seuraavaksi yö Clermont-Ferradissa ja sitten jatkoa Ranskan läpi yhtä lempparireittiämme, eli moottoritietä, joka ylittää Millaun sillan.