Joulurauhan julistus Turussa on perinne, jonka lähes jokainen kokee radiosta tai telkkarista, mutta oletko osallistunut itse paikalla? Me päätimme tänä jouluna kokea sen, vaikka itse asumme Tuusulassa. Tänä jouluna rauhan julistus tuntui vielä tärkeämmältä kuin tavallisesti.

Ajoimme Turkuun ja ollessamme noin kilometrin päässä Tuomiokirkon aukiolta aloimme katsella parkkipaikkaa. Ei ollut helppoa löytää. Kello oli noin puoli kaksitoista ja tajusimme olevamme vähän myöhään liikkeellä. Lopulta löytyi TYKSin parkkihallista ja sitten kävelimme Tuomiokirkon suuntaan. Menijöitä oli paljon. Tänä vuonna ilmeisesti ennätysmäärä. Kävijöiden määräksi on arvioitu 18 000. Eli kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Suurtorin varrella on kaduilta liikennettä katkaistukin.

Joulurauhan julistus alkoi komealla Mieskuoro Laulun ystävien ja Turun NMKY:n mieskuoro Naskalien laulamalla Jumala ompi linnamme -virrellä.

Laivaston soittokunta aloitti Marsalkan hopeatorvet -alkufanfaarilla ja sitten Brinkkalan talon parvekkeelta protokollapäällikkö Mika Akkanen luki perinteisen tekstin:

Huomenna, jos Jumala suo,
on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;

ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,

sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

Lopuksi hän perinteen mukaisesti toivotti kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.

Joulurauhan julistus on perinne, joka johdattaa joulun viettoon ja julistaa joulun alkaneeksi. Tradition ensimmäisiltä vuosisadoilta ei ole säilynyt tarkkoja sanamuotoja, mutta sen keskeinen sisältö on säilynyt samana: ääneen luettu julistus muistuttaa joulurauhan alkamisesta, kehottaa viettämään juhla-aikaa sopuisasti, uhkaa rikkomuksen tekijöitä ankarilla rangaistuksilla ja toivottaa hyvää joulua. Nykyinen joulurauhan julistuksen kaava on peräisin vuodelta 1903.

Joitain poikkeuksia on ollut, jolloin julistusta ei ole luettu, esim isonvihan vuodet 1700-luvulla, vuodet 1809 – 1815, miliisilakko 1917 ja ilmapommitusten pelko 1939. Radiossa se on kuultu vuodesta 1935 lähtien ja televisiossa nähty vuodesta 1983. Oli hienoa olla itse mukana kuuntelemassa, katsomassa ja myös laulamassa Maammelaulua. Oli hienoa myös nähdä torin reunoilla olevia muita hienoja rakennuksia, joita ei samalla tavalla telkkarissa ole näytetty. Kuten tämä vanha Raatihuone 1800-luvun alusta.

Pieni yllätys oli, että Porilaisten marssin alkaessa kansa alkoi kävellä poispäin. Somessa on nähty viestiketjuja, joissa kommentoidaan Laivaston soittokunnan rumpujen osuutta marssissa, mutta nyt tungoksen ja liikkuvien ihmisten keskellä soitto jäi sen verran kauas, että musiikinopettaja Juhallakaan ei rummuista ollut mitään sanottavaa. Somesta kyllä luimme kommentit myöhemmin.

Joulurauhan julistus on luettu Turussa lähes katkeamattomana perinteenä 700 vuoden ajan aina 1300-luvulta asti. Brinkkalan talon parvekkeelta joulurauha on julistettu vuodesta 1886 lähtien. Turun kaupunki on tehnyt päätöksen, että Brinkkalan talon parvekkeella ei tapahdu koskaan mitään muuta. Se on pelkästään joulurauhan julistusta varten. Kävimme tilaisuuden loputtua parvekkeen lähellä katsomassa sitä ja soittokunnan lavaa lähempää, kun kerran olimme täällä.

Katselimme ympärillemme ja kävelimme Tuomiokirkon eteen. Jokavuotinen komea kuusi oli kirkon portaiden edessä.

Lähiympäristöstä löytyy kyllä muutakin katsottavaa, mitä ei telkkarista näe, esimerkiksi tämä Suomen kenraalikuvernööri Per Brahen patsas ja sen ympärillä olevat jouluvalot.

No, tämä 1600-luvun alussa Ruotsin keskushallinnossa ollut ”kreivi” ei nyt enää liity tähän Turun joulurauhan julistukseen, mutta oli mukava palata tällaiseenkin historiaan. Hänen virkakaudellaan kun Suomeen perustettiin yliopisto, organisoitiin postilaitos, perustettiin runsaasti kaupunkeja ja tehostettiin hallintoa kaikin tavoin. Brahen ajan muistona syntynyt sanonta ”kreivin aika” on säilyttänyt vuosisatoja positiivisen perussävynsä. Mutta siis se siitä.

Jatkoimme jouluaattomme viettoa jälleen yhtä kokemusta rikkaampina. Oli kyllä kiva kerran olla mukana täällä itsekin.

Voit seurata meidän matkojamme myös Facebookissa Ailajajuha Hyvää ja rauhallista joulua!