Parkkihallista ulos tullessamme näimme artikkelikuvassa olevan suihkulähteen melkein heti vieressä. Kurpark on hieno paikka, lounaamme jälkeen tulimme kiertämään sen uudelleen. Lähdimme aluksi Marktplatzin ja linnan suuntaan.

Marktplatz tarjosi taas ristikkotalonäkymiä. Mielenkiintoisia muotoja katoissa ja ikkunoissa.

Nähdessään tämän Juha hihkaisi: ”Pikkuorkka!”, mutta lähemmäs astuttuaan huomasikin, että ”soittimet” olivat lamppuja. Täällä on vietetty valtavia juhlijajoukkoja kerääviä lyhtyjuhlia vuodesta 1935.

Bad Homburgin linna on paikka, jossa viimeiset Saksan keisarit ja keisarinnat asuivat. Emme käyneet sisällä, mutta pihakin oli hieno. Jälleen yksi valtavan iso ja erikoinen puu linnan seinämän vieressä.

Torni kyllä houkutteli ja siellä järjestetään opastettuja kierroksia, joissa kerrataan samalla vuosisatojen historiaa.

Linnan puistossa oli lampi ja kivoja näkymiä. Voisi hyvin kävellä pitempäänkin täällä.

Linnan portista ulos käydessämme vieressä oli komea kirkko, eli Erlösekirche (Lunastajan kirkko) kuuluu Saksan protestanttiseen kirkkoon. Vuonna 1908 valmistunut rakennus on ulkonäöltään komea, ja kuten luterilaisissa kirkoissa yleensä, eivät tämänkään kirkon ovet nyt auenneet.

Sitten alkoikin se osuus päivästämme, joka oli aivan erityinen. Suunnistimme rautatieasemalle ja katselimme ympärillemme. Jännitti, tunnistaisinko entisen opiskelijani, jonka viime tapaamisesta oli jo 20 vuotta. Onneksi hän (kuvan vasemmassa reunassa) tunnisti minut ja tuli kohti ja halaamaan.

Tällainen tapaaminen on tosi hieno. Oli hienoa nauttia lounas aseman vieressä Thai-ravintolassa, kuulla vuosien mittaan kertyneet tapahtumat ja tutustua myös vaimon työpaikkaan ja pojan harrastuksiin. Fantastista! Tapahtuisipa tällaisia juttuja useamminkin. Vaikka ei tämäkään ensimmäinen ollut, viimeksi pari vuotta sitten vietimme samanmoisissa merkeissä päivän Itävallassa.

Ja kuten silloinkin, päivämme jatkui hänen kanssaan yhden Bad Homburg von der Nähen tärkeimmän nähtävyyden kierroksella. Kävelimme Kurparkissa, jossa on paljon hienoja historiastakin kertovia rakennelmia.

Niiden lisäksi myös esim. yksi Euroopan vanhimpia golfkenttiä. Edelleen näytti olevan käytössä.

Tämä pieni kaunis ortodoksikirkko on venäläinen ja rakennettu yhtä miestä varten.

Puistossa on myös alue, jolla voi kesäisin viettää aikaa katsellen teatteria tai kuunnellen konsertteja.

Elizabetenbrunnen on siinä vieressä.

Sen vieressä on Orangerie. Vuonna 1844 Hessenin vaaliruhtinas Wilhelm oli kerännyt kylpyläkaupunkiin uhkapelivelkoja, jotka hän halusi maksaa neljälläkymmenellä appelsiinipuulla. Bad Homburg suostui epätavalliseen velkojen selvitykseen ja rakensi kylpyläpuiston alaosaan edustavan appelsiinitarhan suojaamaan sitruskasveja talvella. Nykyään bändin vieressä olevasta appelsiinitarhasta löytyy suosittu kahvila-ravintola.

Keisari-Wilhelms-Bad on yksi Bad Homburgin kylpyläpuiston arkkitehtoninen kohokohta.

Täältä voi kesäisin juoda puhdasta vettä. Ja takana on kasino, jossa voi käydä tuhlaamassa rahansa.

Thaimaa ja kylpyläkaupunki ovat olleet ystävällisissä väleissä keskenään. Kiitoksena Siamin kuningas antoi kylpyläkaupungille upeasti suunnitellun thai-salan.

Koristeellisuus oli tosi erikoista ja ihailtavaa ja pääty yhtä kultaa.

Muistomerkillä oli joitain päiviä sitten ollut kuninkaan kuoleman muistopäivä ja siksi onnekkaina näimme muistomerkin komeasti kukitettuna. 

Nämä patsaat ovat osa prosessia, jossa puistossa vuosittain esitellään erilaista taidetta.

Vesipurot ovat varmaan pysyvämpiä.

Bad Homburg vor der Höhe oli paikka, josta emme etukäteen olleet kuulleet mitään, eli ilmeisesti se ei ole aivan erityisesti turisteille markkinoituja, mutta nyt nähtyämme sen, voimme hyvin suositella siellä käymistä muillekin. Se on niin lähellä Frankfurtia, että sinne voi hyvin tehdä esim. päiväretken Frankfurtista.

Erittäin miellyttävä päivä päättyi valoisaan auringonlaskuun, mikä sekin ilahdutti mieltä.

Seuraavana päivänä teimme harppauksen vielä länteen ja vaihdoimme Neckarin ja Mainin jokimaisemat Saar-jokeen. Seuraavien käyntikohteittemme nimetkin kertovat siitä: Saarbrücken, Saarlouis, Saarburg. Ja tietysti myös Mettlach, jossa olemme käyneet jo monta kertaa. Näistä seuraavat tekstit.

Saar-joen varrella Saarbrücken, Saarlouis, Saarburg

Voit seurata meitä ja matkaamme myös Facebookissa Ailajajuha