Loviisan avoimet puutarhat on tapahtuma, jonka merkitsemme kalenteriimme joka kesä. Kauniit puutarhat, ystävälliset puutarhurit ja Loviisan viihtyisä ympäristö houkuttelevat ilman muuta. Avoimet puutarhat on valtakunnallinen tapahtuma, johon tänä vuonna osallistui 200 puutarhaa. Loviisassa ja sen ympäristössä avoimia puutarhoja oli 20, eli Loviisa on erityisesti profiloitunut tähän tapahtumaan. Tänä vuonna kaikkien plussien lisäksi päivässä oli yksi miinus, mutta ei paha sekään.
Samaan aikaan Loviisassa oli toissapäivänä avattu asuntomessut ja yllättäen tämä oli se pieni miinus, joka päivässämme oli. Asuntomessut keräsivät niin paljon väkeä Loviisaan, että puutarhojen ihastelijoille ei löytynytkään yhtä helppoa ja keskeistä pysäköintipaikkaa kuin aikaisempina vuosina, joten ajoimme kaupungin läpi ja päätimme kierrellä tämänvuotiset maaseudun puutarhat.
Parikymmentä kilometriä Loviisasta Kotkan suuntaan on Ruotsinpyhtää, Strömforsin ruukki ja Ahvenkoski, eli suuntasimme sinne. Ahvenkosken vieressä on Eija’s Garden, joka ei tänä vuonna ollut Loviisan puutarhayhdistyksen listalla, mutta se on elämys- ja aistipuutarha sekä puutarhamyymälä , joka on avoinna koko kesän ja kiva pistäytymiskohde, joten aloitimme siitä.
Elämyspuutarhan perustamisidea on syntynyt Eijan Englantiin tekemistä matkoista ja sen toteuttaminen on alkanut 2008. Puutarha ei avaudu kertasilmäyksellä, vaan sen voi ajatella ikään kuin huoneiksi, joissa kuljetaan aukosta toiseen ja näin ne koetaan yksi kerrallaan.

Tästä käveltiin sisään:

Sisään päästyä edessä olivat myös puutarhan valtavat kivet. Ne ovat alkuperäisiä, ja niiden ehdoilla on tietysti osa puutarhasta rakentunut nykyiseen olomuotoonsa. Eihän tuollaisia liikutella, eikä tarvitsekaan, kun kerran luonnossa ollaan. Kivet ovat mahtavia.

Karppilammen rannalla olisi voinut hyvin istahtaa piknikille nauttimaan veden solinasta, rauhasta ja kauniista luonnosta. Olipa siellä jo pysyvääkin seuraa tarjolla.

Pitkin puutarhaa on istumaan houkuttelevia paikkoja. Tervetuloa piknikille luonnon helmaan!

Puutarhassa viihtyisivät myös lapset, esimerkiksi kanalassa, mutta kuvittelisin, että jos minä olisin täällä lasten kanssa, he hihkuisivat innostuksesta nähdessään näitä mielikuvituksellisia eläimiä, koristeita ja asetelmia.




Puutarhassa on myös vuonna 1880 rakennettu hirsirunkoinen torppa, jonka pihapiiri on näin laajentunut puutarhaksi.

Puutarhan yhteydessä on myös myynnissä sekä puutarhaan sopivia esineitä että taimia. Yksityisessä puutarhassa tuotetut kasvit ja esineet ovat erinomainen vaihtoehto jostain muualta tuotetuille tuotteille. Näitä hankkimalla tuemme kotimaamme yksityisyrittäjää. Tätäkin pitäisi miettiä, kun halpamyymälät houkuttelevat hinnoillaan.

Strömforsin Ruukinrannan lähellä oli seuraava kohteemme eli Villa Vallaton. Vietimme ystävällisen hetken jutellen puutarhaa hoitavan emännän kanssa. Saimme uutta tietoa esimerkiksi siitä, miltä maa-artisokka kasvina näyttää ja millainen on viininpunainen käenkaali. Ihanaa saada tietoa, jota ei osaa edes kysyä. Kyseiset kasvit kasvavat nimittäin omallakin pihallamme, mutta emme ole niistä aiemmin tienneet mitään. Rakennuskin oli mielenkiintoinen, vanha pappila, joka sen jälkeen oli ollut myös kunnantalo ja nyt oli vuokrattavissa oleva majoitustila.
Seuraava kohteemme oli taas aivan erilainen, eli Villa Kvitteni, jossa kasvoi rehevä ja tuuhea kukkapuutarha, kivikkotarha ja metsäpuutarha. Nimensä puutarha on saanut metsäpuutarhassa kasvavista japaninruusukvitteneistä, joiden hedelmistä tehdään syksyisin likööriä.

Kaikkein hämmästyttävin ja mielenkiintoisin oli talon edessä oleva tiheästi kasvava osa puutarhaa, jossa oli runsaasti pensaita ja kukkia ja niiden keskellä myös vihanneksia kasvamassa. Oli yrttejä, perunaa, punajuurta ja kaikkea, mitä nyt vain voi keksiä. Ja aivan mahtavan kokoinen raparperi.

Tämä asetelma puutarhan reunalla oli tosi hauska:

Maaseutupuutarhojen valinta tälle päivälle johti siihen, että meille syntyi myös melko pitkiä ajomatkoja kohteiden välille sen sijaan että olisimme jättäneet auton Loviisan kaupungissa yhteen paikkaan ja viettäneet päivän kävellen eri kohteissa niin kuin joskus aikaisemmin, mutta ei se mitään, maaseudulla ajelu oli viihtyisää. Oli vihreää, kauniita taloja ja paljon kukkia, ei edes lupiineja. Emmekä me täällä ensimmäistä kertaa ajelleet. Muutama vuosi sitten otimme kopin piispa Teemu Laajasalon haasteesta, jossa hän ehdotti kiertämään mahdollisimman paljon hiippakunnan kirkollisia rakennuksia ja ottamaan selfieitä. Hän lupasi tarjota iltapäiväkahvit niille, jotka kiertävät eniten ja mehän ne kahvit saimme. Parisataa kohdetta kierrettiin kuukaudessa. Siltä kierrokselta oli tuttu myös tämä Kuninkaankylän uusi hautausmaa, jonka nyt yllättäen bongasimme:

Pistäytyminen sopi hyvin puutarhakierrokseen. Haudoilla oli istutukset ja metsikössä kypsyivät ensimmäiset mustikat niin kuin silloinkin.
Seuraava kohteemme olikin jo melko lähellä Loviisaa, eli Kauppamuseon puutarha, joka sijaitsee samalla 2000 neliön tontilla Suomen pienimmän kauppamuseon kanssa. Puutarha ja kauppamuseo sopivat hyvin yhteen omistajapariskunnan Minna ja Kari Järvisen harrastusten ja elämäntavan kanssa. Vintageharrastus ja nostalgia näkyvät myös puutarhassa, jossa on perinteisiä kasveja ja koristeinakin yllättäviä esineitä. Todella yllättäviä!

Esittelytekstissä sanottiin, että polkujen mutkien takana on aina yllättäviä näkymiä ja niin olikin. Oli sekä istutuksia että rakennuksia ja niitä esineitä.





Ja etteivät yllätykset loppuisi, puutarhassa on myös sisustuspuoti.


Tämä ei tietenkään puutarhassa ole mikään erityinen yllätys, mutta kimalaisten toimintaa oli kiva seurata läheltä.

Seuraavaksi jouduimmekin sitten tekemään lopullisen päätöksen siitä, että Loviisan keskustaan ei tänään mentäisi, koska aika alkoi loppua ja vielä oli jäljellä Pernajassa kaksi ennestään tuttua puutarhaa, joita emme halunneet jättää väliin.
Näistä ensimmäinen oli Annemamman puutarha, joka on aivan huikea laajuudellaan ja runsaudellaan. Se teki vaikutuksen nytkin. Oli todella hyvin hoidettua runsasta kasvillisuutta laajalla alueella.

Tällaisen puutarhan hoito herättää ihailua. Ei ole rikkaruohoja ja minkä valtavan työmäärän puutarhan siistiminen syksyllä vaatiikaan, että kaikki taas kasvaa siististi uuden kesän tullessa.
Kukkia riittää pitkin kesää. Näitä ihailin tänään aivan erityisesti:


Pioneja ihaillessani kuulin, että on olemassa myös Itoh hybridi -pionilajikkeita, jotka eivät tarvitse samalla tavalla tukea kuin muut, eivätkä kaadu yhtä helposti. Ihania asioita näillä käynneillä oppii.
Ja hienoja näkymiä on tarjolla, sekä pieniä yksityiskohtia että näyttävää kasvillisuutta.


Täällä alkoi jo olla esillä tulossa olevia syksyn hedelmiäkin.


Viimeinen käyntikohteemme oli myös Pernajantien varrella eli Villa Saarni. Puutarha ei ole valtavan laaja, mutta siellä on erittäin runsas ja kaunis perennojen, pensaiden ja puiden valikoima. Näimme täällä myös ainakin kolme sellaista kasvia, joita emme ole tienneet olevan olemassakaan. Riippalehtikuusi, kirjosaarnivaahtera ja valkopallo-ohdake. Tunnistaisitko sinä nämä?



Meillä oli takana hieno päivä. Näimme niin paljon kaunista luontoa ja kohtasimme tosi ystävällisiä ihmisiä. Kiitos! Päivästä jäi myös käytännön haaveita. Mitäpä jos meidän omalla pihallakin joskus?


Ajoimme kotiin Tuusulaan noin puolentoista tunnin matkan, eikä matkan pituus harmittanut yhtään, niin kiva päivä oli takana. Oma piha tuntui hyvältä jatkolta sille, mitä olimme tänään nähneet. Auringon laskiessa oli mukava kierrellä sitäkin ja miettiä kehittämistä.



Huomenna jatketaan siis. Ja ensi kesänä Loviisassakin. Loviisan puutarhayhdistys tuskin tätä toimintaa lopettaa. Heidän sivuiltaan löytyy paljon lisätietoa kaikesta ja näistä ja muistakin kohteista.
Meidän kierroksemme oli tänä kesänä vain tämä. Tänä vuonna kesäkuun tapahtumaviikonloppuna päällekkäisyys Tampereen Sävelen ja bassokuoron esiintymisen kanssa esti osallistumisen.
Viime vuonna kiertelimme sateisena lauantaina Sarvikallion kohteet ja aurinkoisena sunnuntaina Loviisan kaupungin kohteita.
Avoimet puutarhat Loviisassa – aurinkoinen sunnuntai 2022.
Avoimet puutarhat Loviisassa kesäkuussa 2022 – kesäinen sadepäivä maaseutua kierrellen
Vuoden 2021 kierroksestamme olemme myös kirjoittaneet tekstin
Avoimet puutarhat Loviisassa 2021
Muita matkojamme voit seutata täältä: Ailajajuha

Tänäkin vuonna kävi taas niin, että päivät eivät yksinkertaisesti sopineet itselleni lainkaan. Hieman harmittaa, sillä tapahtuma olisi kovasti kiinnostanut. Ensi vuonna taas uusi yritys…
TykkääLiked by 1 henkilö
Oi että, toivottavasti pääsette edes kerran tutustumaan, millainen käyntikohde tämä on. Meitä tämä kiinnostaa tietysti siksi, että saamme ideoita omallekin pihallemme ja on kiva jutella puutarhan hoidosta sitä harrastavien ihmisten kanssa. Mutta kyllä nämä kohteetkin hauskoja ovat on kaikenlaista laidasta laitaan.
TykkääTykkää
Hauska tapahtuma, josta kuulin vasta tänä vuonna ensimmäistä kertaa! Harmillisesti oli jo muuta ohjelmaa, joten ei päästy osallistumaan, mutta ensi vuonna yritetään uudestaan!
Tosi kauniita ja persoonallisia puutarhoja!
TykkääTykkää
Toivottavasti pääset joskus, edes kerran. Tämä on sellainen hauska ja ainutlaatuinen tapahtuma, johon on kiva tutustua. Avoimet puutarhat on kyllä valtakunnallinenkin päivä, eli jos ei Loviisaan pääse, lähietäisyydelläkin saattaisi olla jotain.
TykkääTykkää
Kauniilta näyttää ja kivoja kohteita olette löytäneet. Loviisa tosiaankin on profiloitunut näillä avoimilla jutuilla kun niillä on se avoimet talotkin, jossa olen joskus käynyt.
TykkääLiked by 1 henkilö
Nuo avoimet talot ovat meiltä vielä käymättä. On vain ollut aina jotain päällekkäisiä menoja, mutta sekin takuulla on mielenkiintoinen juttu. Kiitos muistutuksesta!
TykkääLiked by 1 henkilö
Tämä on aina välillä mielessä, että pitäisi käydä, mutta sitten aina unohtuu. Kerrostaloasujana en itselleni vinkkejä kaipaa, mutta olisi kiva käydä silti fiilistelemässä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Minulle tämä on hyvin vahvasti myös omien harrastusten jakamista, mutta kyllä se kauniiden paikkojen katselu ja ympäristön fiilistely myös on mukavaa. Ja onhan Loviisassa paljon muutakin kuin nämä enimmäkseen yksityiset puutarhat.
TykkääTykkää
Puutarhat eivät ole suuri innostuksen aiheemme, mutta tuo elämyspuutarha näytti kyllä upealta. Me tyydymme tällä hetkellä ihailemaan muutaman neliön kaupunkipuutarhaamme, yhteistä naapurien kanssa, ja välillä läheistä kasvitieteellistä puutarhaa.
Hauska juttu tuo, että voititte piispan kilpailusta ip-kahvit!
TykkääLiked by 1 henkilö
Puutarhaharrastus on tosiaankin asia, joka ei kaikkia kiinnosta. On toki muitakin sellaisia, minua esimerkiksi eivät kiinnosta koirat eikä urheilu, laitan jopa äänen pois telkkarista, kun urheilu-uutiset tulevat uutisten ja säätiedotuksen välissä. Ja niitä koiria jopa pelkään. Sen sijaan sormet mullassa ja kukkia nyppimässä – se on ihana alku kesäaamulle. Tuo piispan haaste ja iltapäiväkahvit on varmaan loppuelämämme sellainen juttu, joka muistona vähän naurattaa. Teimme aiheesta ja niistä kuvista myös kaksi Ifolor-kirjaa, toisen ojensimme piispalle. Me ollaan vähän hassuja välillä.
TykkääTykkää
Viime kesänä istutin suuren määrän sipulikukkia ja muita kukkia pihaan, eikä yksikään lähtenyt tänä vuonna kasvamaan. Ensi vuonna saa vetää nurmikon kukkapenkin päälle. Siksi ihailen niin suuresti näitä oikein hoidettuja ja suuria puutarhoja! Kuinka joku osaa! En edes tunne kukkia nimeltä, kiitos siis vinkistä! Pitää tämä pitää tulevia kesiä varten mielessä!
TykkääLiked by 1 henkilö
Eipä tämä minullekaan mikään ihan asiantuntijakonteksti ole, mutta tykkään iloisista kukista niin, että nykyisin etsin aina jotain ideoita. Loviisa on tässä ollut kiva. Juuri nyt on minullakin sellainen tavoite, että kaikkea ei tarvitsisi ensi kesänä istutella uudelleen, mutta saa nähdä, onnistunko vielä enemmän kuin nyt.
TykkääTykkää
Paluuviite: Matkavuosi 2023 oli hyvä | Aila ja Juha