Ensimmäisen ajopäivämme illansuussa saavuimme Übedaan. Matkaa Fuengirolasta oli tullut alle 300km oliivirinteiden keskellä ajaen ja olimme tehneet myös kauniin pysähdyksen Iznajarissa. Übeda ja sen lähellä oleva Baeza ovat kauniita renessansssityyliin 1500-luvulla rakennettuja espanjalaisia kaupunkeja, jotka on yhdessä liitetty UNESCOn maailmanperintölistalle 2003. Niissä riittää nähtävää, joten saatuamme auton parkkiin (mikä ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin luulimme) ja tavarat vuokraamaamme huoneistoon, lähdimme heti kaupungille iltakävelylle.

Ajelimme rauhassa Iznajarissa pysähdyttyämme kauniiden maisemien läpi jälleen. Oliivirinteitä, oliivirinteitä, jne – tämä alue on Espanjan oliiviviljelyn ykkönen.

Olimme varanneet yöksi huoneiston Calle Compañíalta. Saapuessamme kohtasi pieni pettymys. Arvioinneista olimme lukeneet, että ilmainen pysäköinti on lähellä ja helppoa. Eipä ollutkaan. Kapealle kadulle piti pysäköidä hetkeksi espanjalaiseen tapaan hätävilkut päällä ja invapaikalle, että saimme edes matkatavaramme ulos autosta rappuun. Ja sitten piti lähteä hakemaan autolle yösijaa.

Ei löytynyt lähikaduilta, eikä ilmaista, mutta onneksi parinsadan metrin päässä oli yksityinen parkkihalli, jonka vuorokausimaksu oli 14€. Ei sinänsä paha, mutta emme tienneet etukäteen. Apartamentos Sol Compañia oli loistava meille. Tilaa, oma keittiö, olohuone, makuuhuone, kylppäri ja kaikki tarvikkeet. Kolmas kerros, ei hissiä, eli treenitkin toteutuivat. Hinta 49€. Kuva on Booking.comin sivulta.

Iltakävelymme aloitimme aukiolta, jolla parkkihallikin oli, eli Plaza de Andalucialta. Ympärillä oli vielä pääsiäisestäkin muistuttavia lippuja ja kirkkoja ja aukiolla terasseja, joilla istui ihmisiä iltaa viettämässä. Ja ainahan jokaisella Andalusian aukiolla yksi suihkulähde on.

Aukiolta pohjoiseen lähtiessämme näimme mielenkiintoisen koulun. Ilmeisesti taustaltaan kristillinen, ja sen seinässä oli arvomaailmaa kuvastavia maalauksia.

Kadun varrella oli vihreää silmille, nättejä talojen julkisivuja ja patsaitakin.

Otin jo kuvan tästä uskomattoman koristeellisesta kaakeloidusta seinästä ennen kuin tajusin, että pinta olikin päällystetty jonkinlaisella muovikalvolla.

Palasimme kohti keskustaa ja kävelykadulle. Kauniita julkisivuja ja puistoja jälleen.

Hospital de Santiago oli ilmeisesti muutakin kuin sairaala. Jotenkin ehkä yliopisto, ja ristit viittaavat myös uskonnolliseen taustaan. Sisäpiha oli näyttävä ja avoin kameran kanssa kulkeville.

Hospital de Santiagon vieressä kasvoi aivan uskomattoman näyttävästi leikattu iso puu.

Muitakin komeita rakennuksia näkyi. Luostareita ja kirkontorneja.

Mummin ja taatan silmät bongasivat valtavan useita lastenvaateliikkeitä. Hauskaa!

Aamulla teimme viihtyisässä huoneistossamme aamiaisen ja eväät päiväksi ja suuntasimme Mirador de Alcázarille toivoen parkkipaikan löytymistä. Löytyihän se, yksihän meille riitti kyllä. Oli hienot näkymät kaupungin ympäristöön.

Tämä alue oli sopivan lähellä vanhan kaupungin keskusta, eli Plaza Vázquez de Molinaa, joka on Übedan keskeinen nähtävyyksien alue. Sillä sijaitsevat esim. renessanssirakennukset Sacra Capilla del Salvador, Basílica de Santa María de los Reales Alcázares – kirkko ja Palacio Juan Vázquez de Molina. Muitakin on. Jo lähestyminen torneineen ja vihreine puistoineen oli kutsuva.

Kirkkoa ei pidä jättää väliin. Se oli sisältä aivan mahtava, ihan hienoimpia, mitä olemme matkoillamme nähneet. Ulkoa päinkin rakennus oli kyllä jo hienoudessaan kutsuva.

Sisätilat olivat niin uskomattomat, että kuvillani en pysty sitä huikeutta edes yhtä hyvin välittämään, mitä nähdessäni koin.

Ulos tullessa toisessa päädyssä on uusi näkymä Sacra Capilla del Salvadoriin.

Korttelin ympärillä on muutakin valtavan hienoa, kuten Palacio de las Cadenas ja Palacio Juan Vázquez de Molina.

Kiertelimme vielä hetken lähikaduilla ja kävimme ostamassa matkamuistoksi pari oliiviöljypulloa. Kysyimme myyjältä suosituksia parhaista ja hän valitsi meille yhden mausteisemman ruoanlaittoon ja toisen pehmeämmän salaatinkastikkeeksi.

Ja sitten jälleen matkaan. Jatkoa ajatellen olisi ollut kiva pysähtyä myös Baezassa, joka on Übedan kanssa UNESCOn suojelukohde. Pienempi kuin Übeda, mutta katselin esitteitä, paljon näkemistä sielläkin.

Seuraava etappimme oli Teruel, josta alan kirjoittaa seuraavaksi. Siellä vaeltelu oli vielä antoisampaa meille, mahtavia maisemia ja mielenkiintoisia rakennuksia ja aukioita ja siisti, hyvä hotelli hyvällä paikalla. Ja tien varren elämykset Übedasta Terueliin olivat aivan mahtavia. Enemmän värikkäitä kallioita, vähemmän jo oliivipuurinteitä.

Tervetuloa seuraamaan meitä Fb-sivullamme Ailajajuha.