Otimme museokortit käyttöön Tamminiemessä

Museokortti

Museokortti on pääsylippu Suomessa noin kolmeen sataan museoon. Sain sen äitienpäivälahjaksi ja Juha sai samanlaisen samana päivänä syntymäpäivälahjakseen. Olemme odottaneet sopivaa sadepäivää ottaaksemme korttimme käyttöön mahdollisimman hyvällä museovierailulla. Eilen satoi kaatamalla. Katsoin, että Tamminiemi on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 11 – 17 ja lähdimme ajamaan paikalle ehtiäksemme ensimmäiselle opastetulle kierrokselle yhdeksitoista.

Tamminiemi on Seurasaaren vieressä

Seurasaaren kävijät ymmärtävät varmaan hyvin, miksi erityisesti presidentti Kekkonen viihtyi Tamminiemessä. Kun omalta kotiportilta pääsee suoraan saaren ympäri kiertävälle juoksulenkille, mikä voisi olla urheilulliselle miehelle parempi paikka asua.

Tamminiemestä presidentin asunto

Tamminiemen jugendhuvila valmistui alunperin yksityisen Nissenin perheen kodiksi 1904. Sen jälkeen se oli edelleen yksityisessä käytössä eli Sundgrenin perheen kotina vuoteen 1920. Sen jälkeisen omistajan nimi kuulosti jo tutummalta, eli silloin Hufvudstadsbladetin päätoimittaja, Suomen varakkaimpiin liikemiehiin kuulunut Amos Anderson osti sen. Hän oli Kyösti Kallion hyvä ystävä ja lopulta päätyi lahjoittamaan Tamminiemen Suomen valtiolle presidentin asunnoksi 1940. Kyösti Kallio kuitenkin ehti sairastua ja kuolla ennen kuin hän pääsi muuttamaan Tamminiemeen, eli ensimmäinen siellä asunut presidentti oli Risto Ryti. Myös Mannerheim asui siellä, ja nautti Seurasaaren ulkoiluympäristöstä. Paasikivi taas ei muuttanut Tamminiemeen, vaan valitsi asunnokseen Presidentinlinnan, koska piti sen sijaintia käytännöllisempänä. Sylvi ja Urho Kekkonen asuivat Tamminiemessä 1956 – 1986, eli kolmekymmentä vuotta. Mielikuva Tamminiemestä juuri Kekkosen asuntona on siis erityisen vahva.

Ei siis mitenkään odottamatonta, että museon lippukassan vieressä meitä tervehtii taiteilija Ilja Glazunovin maalaus Urho Kekkosesta.

Kuva sai valmistuessaan melko ristiriitaisen vastaanoton. Sitä ei oikein pidetty mallinsa näköisenä. Kuulemma Kekkonen itsekin totesi jotenkin tahdikkaasti, että kaipa tuossa ilmeessä jotain tuttuakin on.

Tamminiemi museona

Tamminiemi on museokäytössäkin ennen kaikkea Urho Kekkosen museo. Sen monet miljööt ovat tuttuja Kekkosen presidenttikaudelta. On työhuone, on ikkunasyvennys, jossa hän piti yksityispalavereja tärkeiden henkilöiden kanssa, on iso edustustila, jossa hallitus nähtiin puoliympyrässä tervehtimässä presidenttiä ja jossa Kekkonen piti ”lastenkutsuja” nuorille vaikuttajille.

Museosta ja sen historiasta ja esineistöstä on hyvä teksti Tamminiemen omilla sivuilla. Suosittelen sen lukemista ennen opastettua kierrosta. Siten on koko ajan paremmin tietoinen siitä, missä mennään ja mitä esineistöä missäkin on. Sen kanssa voi museon kiertää myös omatoimisesti.

Tamminiemi on täynnä Urho Kekkosen saamia lahjoja eri valtioiden päämiehiltä ja myös Kekkosen ajan taiteilijoiden töitä ja tunnettujen suunnittelijoiden kalusteita. Tärkeät maailman vaikuttajat ovat läsnä esineistössä. Seinällä on George Bushin lahjoittama maailman kartta, josta avaamalla saa esiin tarkempia alueita. Hyllyllä komeilee Nikita Hruštšovin Kekkoselle 60-vuotislahjaksi antama maljakko. Yrjö Kukkapuron, Timo Sarpanevan ja Eero Aarnion kalusteet ovat olleet käytössä. Seinillä on taiteilijaystävien lahjoituksia, esimerkiksi Reidar Särestöniemen maalaus ja Essi Renvallin reliefi.

Yläkerta on perheen omaa aluetta. Sekä Urho että Sylvi Kekkosella oli oma makuuhuone, joka toimi myös kummankin yksityisenä työhuoneena. Isossa ruokasalissa on järjestetty arkisempien ruokailujen lisäksi juhla-ateriat koko perheelle. Oleskelutiloissa kumpikin on katsellut televisiota omasta lempinojatuolistaan. Yrjö Kukkapuron pallotuoli ei ollut se Urho Kekkosen lempituoli. Kuulemma vaikea nousta ylös ja vaikea kuulla pallon sisälle toisten puhetta.

Mielenkiintoista oli myös nähdä arkisista arkisin keittiö, jonka väritys oli suoraan 70-luvun kotien keittiöistä. Täällä valmistettiin kaikki ateriat. Urho Kekkosen valtakuntaa tämä ei ollut, hän oli tuskin koskaan siellä edes käynyt. Oli myös tarkkaa puuhaa pitää huolta oikeasta ruokavaliosta. Kalaa kului paljon, useana päivänä viikossa.

Tamminiemen sauna

Onkohan missään muualla saunaa, jossa valtioiden päämiehet ovat saunoneet yhdessä ja lauteilla keskustelleet epävirallisesti kaikesta heitä kiinnostavasta? Kekkonen kutsui heitäkin saunomaan kanssaan sen lisäksi, että saunoi suomalaisten poliitikkojen, taiteilijoiden, kirjailijoiden ja tiedemiesten kanssa. Ihan kaikkea tällaista toimintaa ei muissa maissa ymmärretty, esimerkiksi Neuvostoliitosta tuli kritiikkiä Nikita Hruštšoville, että saunominen ei kuulunut viralliseen ohjelmaan.

Tamminiemen rantasaunaan pääsee kesäaikana tutustumaan sisältäkin. Me ylitimme sateenvarjon suojassa pihan, laskeuduimme portaat hirsisaunan viereen ja käväisimme sisällä. Puukiuas ja lauteet olivat ihan kuin missä tahansa suomalaisessa saunassa. Oleskelutilassa oli lepotuolit ja niiden vieressä pieni uima-allas. Tämä oli sitten jo sitä presidentillistä luksusta.

Rannasta on myös mukava näkymä päärakennukseen.

Tamminiemi on samalla rannassa ja keskellä kaunista puistoa. Nimensä mukaan puistossa kasvavat suuret tammet.

Tamminiemen opastus

Tamminiemessä järjestetään opastettuja kierroksia ja museoon voi tutustua myös omatoimisesti. Meidän opastettu kierroksemme oli oikein onnistunut. Opas puhui reippaasti selkeällä äänellä, esitteli paikat kiinnostavasti ja kertoili myös asioita, joita kaikkia ei ole mainittu Tamminiemen sivustolla olevassa esittelytekstissä, josta aikaisemmin mainitsin. Suosittelen kierrosta, joka kuuluu pääsylipun hintaan ja on siis museokorttilaiselle ilmainen.

Museokortin mahdollisuudet

Museokortti rohkaisee myös pistäytymään museossa, jossa ei ehkä muuten tulisi käytyäkään. Jatkoimme Tamminiemestä tällaiselle käynnille Didrichsenin taidemuseoon Kuusisaareen. Taidemuseo on ilman muuta käymisen arvoinen, mutta olemme jo käyneet siellä pari kertaa ja nähneet pysyvät näyttelytilat. Nyt oli mukava sadepäivän ratoksi pistäytyä katsomaan tämänhetkinen Kuutti Lavosen 60-vuotisjuhlanäyttely Aika ja ikuisuus, joka on avoinna 23.8.2020 asti.

Taidemuseon pihallakin on nähtävää. Ilman sadetta olisimme varmaan kierrelleet enemmänkin veistospuistossa, joka on nähtävissä avoimesti myös museon ollessa suljettu. Tällä hetkellä veistospuistoon on opastettu kierros sunnuntaisin yhdeltä.

Vielä yksi kuva hyvin onnistuneelta sadepäivältä:

Taidemuseon pihalla kypsinä kutsuvat puolukat kruunasivat päivän. Museokorttimme oli otettu käyttöön erittäin onnistuneella tavalla. Aurinkokin melkein alkoi paistaa ja tulevan syksyn iloiset marjahaaveet mielessä ajoimme kotiin. Kaikkea kokemaamme voimme suositella, sekä museokorttia, Tamminiemeä että Didrichsenin taidemuseota. Jatketaan!

12 ajatusta artikkelista “Otimme museokortit käyttöön Tamminiemessä

  1. Reissu-Jani

    Kattava kuvaus museoon. Tuo että on jätetty vanhat kalusteet paikoilleen ja ne Kekkosen silmälasit (ainakin kun itse vierailin) sai fiiliksen että koskakohan se Urkki tulee nurkan takaa.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Nuo yksityiskohdat tosiaankin tekivät paikasta vielä elävämmän kuin museolta odottaa. Sylvi Kekkosen hartiahuivi tuolilla toi sen tunteen, että hän illalla palaa takaisin siihen istumaan.

      Tykkää

      Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Minä helsinkiläisenä muistan kerran käyneeni, mutta mies ei. Kummallista oikeastaan, miten kaikenlaiset kivat kohteet vain jäävät käymättä, vaikka ovat lähellä.

      Tykkää

      Vastaa
  2. stacysiivonen

    Vähän kyllä harmittaa, että tuo on jäänyt käymättä, vaikka Seurasaaressa olen ollut useasti. Saunahan se oli se tärkein paikka siellä. Kekkonen henkilöityy sinne niin vahvasti, että on vaikea kuvitella muiden presidenttien eläneen Tamminiemessä. Seurasaaressa on portaat, jotka kuulemma Kekkonen loikkasi yhdellä loikalla ylös.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kyllä, nuo portaat kävimme katsomassa viimeksi keväällä. Kekkonen yritti viimeiseen asti loikkia ne, oli aika kovakuntoinen. Sauna on tosiaankin jotenkin erityistä, mutta kyllä sillä Tamminiemen miljööllä oli paljon annettavaa muutakin. Kiitos kommentistasi!

      Tykkää

      Vastaa
  3. Ne Tammelat

    Tamminiemi on jäänyt tutustumatta. Ohi on toki menty monesti, suuntana Seurasaari.

    Ei ole oikein ollut käsitystä mitä siellä on tarjolla. Tämän artikkelin perusteella kiinnostava aikamatka 70-80 -luvun taitteeseen silloisen tasavallan presidentin asuntoon. Kyllähän tämä pitää käydä näkemässä omin silmin! Kiitos vinkistä!

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Mekin olemme aina ohittaneet Tamminiemen. Olen joskus kauan kauan sitten käynyt siellä, mutta mies ei koskaan. Nyt tuntuu siltä, että haluan innostaa muitakin käymään siellä, se on niin mielenkiintoinen aikamatka Kekkosen kauteen, joka on niin olennainen osa Suomen itsenäisyyden ja lähiajan historiaa.

      Tykkää

      Vastaa
  4. FAMMO MATKALLA

    Mielenkiintoista, että Kekkosen lempituoli oli Kukkapuron pallotuoli. Minulta on Tamminiemi jäänyt käymättä vaikka joskus olen miettinyt, että se olisi oiva retkikohde. Tästä sai kyllä hyvän esittelyn talosta.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Ei kun nimenomaan se pallotuoli ei ollut lemppari vaan se toinen. television edessä oleva. Pallotuoli oli hankala nousta ylös, eikä siihen kuullut toisten puhetta. Tamminiemi on kyllä todella tutustumisen arvoinen. Toivottavasti joskus ehdit. Kiitos kommentistasi!

      Tykkää

      Vastaa
  5. Paluuviite: Monipuolinen Meilahti | Aila ja Juha

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s