Lourdes oli nimenä tuttu. Tiesimme, että se liittyy pyhiinvaelluksiin, mutta emmepä juuri muuta. Emme ainakaan sitä, että vuosittain siellä käy noin viisi miljoonaa ihmistä, eli se on yksi suosituimmista katolisen kirkkokunnan pyhiinvaelluskohteista.

Jotenkin aavistimme tämän heti kun saavuimme sinne. Ajoimme ison basilikan sivuitse ja puiston reunaa kulki ihmisiä ryhmissä.

Majoituimme pikaisesti Hotelli Theresaan mäen päälle ja huomasimme, että senkin nimessä oli paikan teema, eli se oli oikeasti nimeltään Jeesuslapsen hotelli Theresa. Booking.comissa ei ollut koko nimeä. Myöhemmin luin jostain, että 15 000 asukkaan pienessä kaupungissa on 400 hotellia tai muuta majapaikkaa. Eli pyhiinvaeltajaturistien määrä on aivan valtava. Ja ehkä mukana on paljon tällaisia muuten uteliaita kuin mekin.

Kaupungilla erilaiset raamatulliset ja kirkkohistorian nimet toistuivat kylteissä. Oli kahvila Eeden, parkkitalon nimi oli Paratiisi ja Jeanne d’Arcin baarissa juotiin belgialaisia oluita.

Kävelimme jyrkän mäen alas hotelliltamme. Periaatteessa sen olisi päässyt hissilläkin, mutta eipä ollut vielä pahin turistiaika eikä hissi toiminut.   Etsimme portaat talojen välistä ja katselimme näkymiä sekä kaupungin vieressä kohoavalle mäelle että alas kaupungin yli.

Bailikan torni toimi suunnannäyttäjänä kapeiden katujen sokkeloissa.

Kadut olivat täynnä matkamuistomyymälöitä ja myymälät täynnä Marian ja Jeesuksen kuvia ja muita Raamatun aiheita.

Basilikan edessä oleva aukio on vaikuttavan kokoinen. Alaosa rakennuksesta on iso krypta ja sen päällä on pieni basilika, joka on rakennettu sen luolan päälle, josta kaikki tämä sai alkunsa, kun luolassa Neitsyt Maria ilmestyi neljätoistavuotiaalle myllärin tyttärelle eli Bernadotte Soubirous’lle. Kaikki alkoi 11. 2. 1858, jolloin tyttö näki näyssä valkoiseen kaapuun pukeutuneen naisen seisovan kallioluolassa. Seuraavan viiden kuukauden aikana hän näki saman salaperäisen ilmestyksen tuossa pienessä luolassa monta kertaa. Bernadette ei tiennyt, kuka hänelle ilmestynyt nainen oli. Tyttö kutsuikin tätä yksinkertaisesti nimellä ”hän siellä”. Nainen ilmeisesti puhui Bernadettelle useampaan otteeseen. Kerran hän esimerkiksi kehotti tätä kaivamaan esiin vesilähteen luolan lattiasta.

Bernadetten näkemät mystiset ilmestykset aikoivat kerätä luolalle suuria ihmisjoukkoja.

Lourdesin seurakunnan pappi suhtautui ensin kielteisesti Bernadetten ilmestyksiin. Mutta kuudestoista näky sai hänet muuttamaan mieltään. Tuolloin ilmestyvä nainen viimein paljasti Bernadettelle henkilöllisyytensä sanoen: ”Minä olen synnitön sikiäminen”. Tämä teki vaikutuksen pappiin. Sanat viittasivat Mariaan, Jeesuksen äitiiin. Pappi ei uskonut, että yksinkertainen, oppimaton lapsi olisi voinut keksiä jotain tuollaista omasta päästään.

Neljä vuotta myöhemmin kirkon ja poliisien tutkimukset vahvistivat papin käsityksen – Neitsyt Maria oli ilmestynyt Bernadette-tytölle. Virallisen vahvistuksen myötä Lourdesin maine alkoi kasvaa ja levitä. Kun Lourdesiin vuonna 1866 rakennettiin rautatie, kaupunkiin tulvi tuhansittain pyhiinvaeltajia, joista monet olivat vakavasti sairaita tai raajarikkoja.

 

Joidenkin kirkollisten juhlapyhien aikana aukio on täynnä ihmisiä. (Tämä kuva on lainattu sellaisista Lourdes’n turisti-infon kuvista, joihin on vapaa käyttöoikeus)

Aukiota reunustavien portaiden alla on komeat alttarit.

Kryptan sisäänkäynti on kuvaavasti ”Ovi elämään.”

Kryptassa oli meneillään ranskankielinen messu. Istuimme vartiksi kuuntelemaan ja katselemaan. En tiedä, oliko tilanne epätyypillinen? Messua toimittanut pappi oli tummaihoinen, laulua johtanut kanttori ja edestä tekstit lukenut henkilö olivat naisia. Olen aina luullut, että katolisissa kirkoissa naiset eivät ole noin esillä. Olenko väärässä?

Lähdimme kuitenkin pois ennen messun päättymistä, koska halusimme nähdä paikkoja ennen auringon laskemista.

Näköala linnalle katedraalin edestä on vaikuttava.  

Kaupunkiin on kaunis näkymä kryptan edessä olevien portaitten päältä.

Portaat johtavat ylös luolan yläpuolelle rakennettuun suureen, hohtavan valkoiseen basilikaan, jonka korkea torni on Lourdes’n huomattavimpia maamerkkejä. Tämä on se luolan päälle rakennettu basilika. Bernadette ei tätä basilikaa nähnyt. Hän meni luostariin, eli siellä piilossa kohun ulottumattomissa ja kuoli 1879 Neversissä. Hänen jäännöksensä on tuotu tänne.

Basilikan edestä on  kaunis näkymä kaupungin yli linnalle kryptan kupolin katon ja portaiden ohi.

Kurkistimme sisälle basilikaan. Se oli rauhallinen ja seesteinen. Tuntui siltä, että se olisi aikalailla omiaan pyhiinvaeltajan hiljentymiseen ja mietiskelyyn.

Basilikan edestä avautuu myös kaunis näkymä auringonlaskuun joelle.

Vuoren rinteellä on puistosta lähtevä polku, jonka varrella on Jeesuksen kärsimystien neljätoista kohtaa, jolla voi pysähtyä mietiskelemään ja rukoilemaan. Emme lähteneet enää rinteelle, koska pelkäsimme pimeän yllättävän. Sieltä olisi varmaan hienot näkymät alas kaupunkiin.

Kivat jokinäkymät ja pari siltaa.

Kartta havainnollistaa alueen keskeiset paikat.

Joen toisella puolella on kynttiläkappeleita. Näitä on rivissä monta ja ihmiset käyvät sytyttelemässä täällä omia kynttilöitään. Yksi iso kynttilä maksaa kympin. Kynttilän sytyttäminen symbolisoi rukousta. Monta palavaa kynttilää, paljon rukousta. Sinänsä vaikuttava näky ja ajatus.

Kynttiläkappelien lähellä joen rannassa on toinen ristin tie. Siellä on kuusitoista tällaista patsasta, joista kukin kuvaa Jeesuksen ristin tien kohtia.

Tässä Jeesus väsyy ja kaatuu ristinsä alle.

Jeesus otetaan alas ristiltä ja kannetaan Nikodeemuksen hautaan.

Maria odottaa Jeesuksen ylösnousemusta.

Lourdes’n luolan suosio perustuu sieltä virtaavaan lähteeseen, jonka Bernadette löysi, kun Maria ohjasi häntä raaputtamaan maata yhdestä kohdasta. Sieltä virtasi vettä, joka jo seuraavana päivänä oli muodostanut puron läheiseen jokeen asti. Maria oli sanonut Bernadettelle: ”Tulkaa tänne juomaan lähteestä ja peseytymään siinä.”

Luolan yhteyteen on rakennettu paikka, jonka altaissa sairaat voivat avustettuina nopeasti kylpeä 11-asteisessa vedessä..

Luolan alla on nyt hanoja, joista voi laskea itselleen juomavettä. Suositumpaa on nyt käyttää tätä mahdollisuutta. Matkamuistomyymälöistä voi ostaa vettä varten Marian muotoisen pullon. Emme tulleet ostaneeksi, jäi vesi saamatta ja kokeilematta.

Juha kokeili kyllä varmuuden vuoksi pestä kipeät silmänsä vedellä. Pesu ei lisännyt veteen liitettyjen noin 70 ihmeparantumisen listaa. Valitettavasti. Juha tilasi silmälääkärin heti Helsinkiin tullessamme ja osti apteekista uudet tipat. Ne 70 muuta ihmeparantumista on todettu ihmeiksi sen perusteella, että ne ovat tapahtuneet äkkiä Lourdes’n vedessä kylpemisen tai pesun jälkeen ja ovat olleet lääketieteellisesti uskomattomia tai jopa mahdottomia.

Luolan suulla on Neitsyt Marian patsas. Sen eteen sytytellään vaikuttava kynttiläasetelma joka ilta auringon laskiessa ja ihmisiä kerääntyy luolan eteen penkeille. Moni käy koskettamassa luolan seinää, joka on kulunut aivan sileäksi. Harmikseni hirmuisen moni uskoo myös luolan suulla otettuihin parantaviin selfieihin. Sain odottaa aika kauan, että sain kuvan Mariasta ja kynttilöistä ilman muita ihmisiä.

Auringonlaskussa Basilika ja sen alla oleva krypta ovat aika vaikuttava näky.

Aukiolla seisoo myös kookas Marian patsas. Sen eteen on laskettu paljon kukkia. Monen näin kumartavan ja tekevän ristinmerkkejä sen edessä.

Kiipesimme takaisin majapaikkamme ja mietimme näkemäämme. Pyhiinvaellus on ajatuksena mysteeri. Siihen yhdistyvä hiljaisuus, mietiskely ja keskittyminen ei ihan vieraalta ajatukselta tunnu. Voisi olla jopa tarpeellista. Sen sijaan Marian patsaat ja ilmestymiset, ylettömästi koristellut kirkot ja matkamuistokrääsä eivät tunnu sopivan viitekehykseen, jota itse ajattelemme uskonnon harjoittamisesta. Eihän Jeesuskaan koskaan opettanut rakentamaan ja koristelemaan kirkkoja, kumartelemaan pyhimyksenkuvia tai ostamaan kynttilöitä rukoilemisen tueksi. Elävästä vedestäkin hän puhui enemmänkin symbolisesti.

Kriittisistä ja kummastelevista ajatuksistamme huolimatta paikka oli kyllä todella kulttuurisesti mielenkiintoinen ja kunnioitamme sitä ja sen pyhyyttä siksi, että se on joillekin muille ihmisille selvästi pyhä hiljentymisen ja rukouksen paikka.

Auringonlasku kultasi maisemaa.  

Jos joskus palaisin, kiipeäisin rauhassa tälle rinteelle ja kävelisin sille merkityn polun. Tämä jäi nyt iltapäivävierailustamme puuttumaan.

Hotelli Theresa oli meille sopiva majapaikka. Edullinen, nätti, rauhallinen. Vastaanotto oli ylettömän ystävällinen, joskin melko ranskankielinen, joka on pikkuisen vaikea haaste. Parkkipaikka oli vieressä ja hyvä aamiainen nautittiin erittäin kauniissa ja viihtyisässä ruokasalissa.  Mitään tärkeää ei puuttunut.

Matkamme jatkui kauniissa keväisissä maisemissa. Parin seuraavan päivän aikana ajoimme läpi Ranskan ja pysähtelimme monessakin mukavassa paikassa.

Joko seuraat meidän Ailajajuha-sivuamme Facebookissa? Olemme kirjoitelleet paljon automatkoistamme Espanjaan ja takaisin ja retkistämme Espanjassa mutta myös muista matkoistamme. Vuosi 2020 on mennyt lähialueilla retkeillessä, mikä on ollut hyvin antoisaa.