Cáceres on monille täysin tuntematon historiallinen kaupunki. Niin oli meillekin, mutta visiitin tehtyämme tuli kyllä sellainen olo, että se on oikeutetusti Unescon maailmanperintökohde. Vaikka visiittimme oli lyhyt päiväpysähdys, näimme kaksi kaunista suosittua terassiaukiota, kaksi komeaa kirkkoa ja kiipesimme linnan torniin katselemaan sitä ja maisemia. Ja Juha teki tosi hienon matkamuisto-ostoksen.

Cáceres on samannimisen maakunnan pääkaupunki Espanjan länsiosassa Extremaduran itsehallintoalueella, joka rajoittuu Portugaliin. Cáceresin väkiluku on noin 95 000. Sen kokonaispinta-ala on 1 750,33 km², ja se on siten pinta-alaltaan Espanjan suurin kaupunki. Vanhan kaupungin asukastiheys on väljentynyt, mutta Cáceresissa asuu todella paljon opiskelijoita, ja tämä saa ilmeisesti aikaan vilkasta iltaelämää.

Me olimme matkalla Méridasta Salamancaan ja Cásares on tällä sopivasti välillä. Etsimme puiston reunasta Avenida de Españan vierestä parkkihallin ja aloitimme kävelymme puistosta. Kannatti! Oli hauskaa katsella puistossa leikkiviä lapsia, kukkivia puita ja jopa maakunnan lippujen liehumista.

Hetken kävelyn jälkeen olimme tällä Plaza de San Juanin aukiolla.

Pyörittiin hetki, kun Juha bongasi kitaraliikkeen ja näki siellä upean kitaran olkahihnan. Hinta oli aika paljon tällaiselle matkamuistolle, joten lähdimme liikkeestä, toivotimme hyvää päivän jatkoa, katselimme aukiota ja poikkesimme sisällä San Juanin kirkossa.

Kävelimme hetken poispäin ja kävimme pienen arvokeskustelun: Mikä elämässä on tärkeää? Mikä tuo parhaiten iloa? Ja sitten piti vain kääntyä takaisin. Päivästä tuli iloinen. Niin iloinen, että iloisena Juha päätti jopa kiivetä seuraavaan torniin.

No niin, jatketaan sitten näistä henkilökohtaisista ilonaiheista paikallisiin. Eli kävelimme tänne Plaza Mayorille turisti-infoon ja kysyimme, mitä pitäisi nähdä, jos aikaa on pari tuntia. Hän sanoi, että kaksi tuntia ei riitä kaikkeen tarpeelliseen, mutta ensimmäiset ovat Torre de Bujaco ja sen ympärillä oleva linna ja Santa Marian Katedraali.

Torre de Bujaco oli ihan vieressä ja sinne oli pari kerrosta portaita, muurin pylväiden reunustama näköalatasanne ja vähän sisänäkymiäkin.

Sitten Arco de la Estrellan kaaren läpi vanhan kaupungin puolelle.

Ja komeaan Katedraaliin.

Palatessamme istahdimme hetkeksi Plaza Mayorin yhdelle terassille kahville ja sitten lähdimme kävelemään takaisin autolle. Aukiolla on kaupungintalon edessä komea nimikyltti, jonka edessä erittäin moni näytti ottavan selfieitä. Emme oikein ymmärtäneet, miksi pari viininjuojaa halusi näin voimakkaasti olla mukana muiden selfieissä.

Kiva aukio takana, kaunis puisto edessä ja sitten matkan jatko.

Cáseresista pois ajaessamme ohitimme vielä paikallisen härkätaisteluareenan. Varsinaisia taisteluja siellä ei ilmeisesti enää käydä ja lukiessani siitä tietoja ja arvosteluja törmäsin tosi usein moitteisiin siitä, että paikan on annettu rapistua vaikka se on nimetty kulttuurikohteeksi ja esimerkiksi konserttipaikaksi.

Tällainen oli siis lyhyt visiittimme. Kiva kokemus, mutta olisi täällä ollut muutamaksi lisätunniksikin tekemistä.

Matka jatkui Salamancaan. Hups, matkan varrella meidät yllättivät lumihuippunäkymät, mutta luulimme ensin olevamme lähempänä Pyreneitten vuoristoa, kuin olimme tajunneet, mutta kuulimme, että olimmekin nähneet Kastilian rajavuoret. Kiva oppia uutta.

No, tiet olivat kyllä kesäisen sulat.

Salamancassa meitä odotti myös hauska majoitus, jossa alakerrassa oli autotalli ja yläkerrassa makuuhuone. Jatketaan siitä seuraavassa tekstissä.

Voit seurata meitä myös Facebookissa Ailajajuha.

Tätä meidän tekstiämme täydentää hyvin laajempi kuvaus Unelmatripin blogissa:

Cáceres – Espanjan sisämaan helmi.

Cáceres – Espanjan sisämaan helmi