Mérida

oli varsinainen helmi matkallamme. Méridan kaupungista löytyvät koko Espanjan vaikuttavimmat roomalaiset rauniot. Kaunis, rauhallinen ja lämmin, iltakävely ja päiväkävely kierrättivät meidät roomalaisilla silloilla, akvedukteilla, puistoissa ja jokirannoilla ja majapaikkammekin oli onnistunut valinta.

Matkamme Arcos de la Fronterasta Méridaan ei ollut kokonaan onnistunut. Yksi onnistunut pysähtymiskohde oli Las Cabezas de San Juan. Näimme ylhäällä mielenkiintoisen näköisen rakennuksen, Juha käänsi rattia ja parkkipaikka löytyi ihan sen vierestä. Kiva nähdä läheltä.

Toinen suunnittelemamme pysähdys menikin sitten aivan pieleen. Kävimme Sevillassa pari vuotta sitten ja kiersimme kaikkia hienoja nähtävyyksiä, mutta meiltä jäi näkemättä läheltä tämä Metropol Parasol. Kuvittelimme, että jostain lähietäisyydeltä löytyisi joku parkkihalli, mutta eipä löytynyt kuin yksi, joka oli täynnä. Satoi, ja vastaan kaduilla tuli ihmisiä, joiden sateenvarjot rapsahtelivat auton kylkiin, ja pysähdys jäi toteutumatta.

Ajoimme Extremaduraan Meridaan. Sade onneksi lakkasi, aurinko tuli esiin ja lämpökin palasi.

Hostal Las Abadías oli majapaikkamme. Kaikki ok, siisti ja asiallinen paikka sopivan kävelyetäisyyden päässä kaikesta nähtävästä. Oli hyvä näin, koska yksityisiä parkkipaikkoja ei tullessamme enää ollut vapaana ja kadulla oli sopivasti yksi Volvon kokoinen. Ei tarvinnut luopua siitä siis seuraavanakaan päivänä vaan vasta, kun lähdimme jatkamaan matkaamme. Eikä 84€ kahdesta yöstä näin ollut meille liikaa.

Tästä kartasta näet suunnilleen kävelyreittimme ja sille sisältyneet kohteet. Punainen viiva on ihan tarkoituksella epämääräinen, mutkittelimme itsekin ihan koko ajan, kun joka asiaa teki mieli nähdä monesta eri suunnasta.

Aloitimme siis hotellistamme Abadiasista. Sen lähellä on Milagrosin Akvedukti. Paikka oli tosi komea ja sen tornien päällä oli yhdeksän haikaranpesää.

Tältä akveduktilta kävely jatkui seuraavalle.

Vettä oli joessa vähän niin kuin muuallakin Espanjassa, mutta hauska sitäkin oli katsella.

San Lazaron Akvedukti on rakennettu 1. vuosisadalla estämään Albarragas-joen tulvia. Kuten kartasta näkyy, Albarragas-joki kulkee tällä alueella kaupungin halki. Akveduktin pituus on yksi kilometri ja sen läpi kulkee myös tie, jonka läpi näyttivät mahtuvan jopa pakettiautot, tietysti vain yksi kaista kerrallaan.

Circo Romano de Mérida eli muinaisen roomalaisen sirkuksen rauniot oli myös yllättävää nähtävää. Sisälle meneminen ei tuntunut tarpeelliselta, aidan takaa ylhäältä tuntui näkyvän tarpeeksi.

Tämän lähellä oli myös pientä katunähtävää. Hurjan näköinen kuorma-auto, muraali ja tyypillinen espanjalainen pyykinkuivaus talon ulkopuolella.

Olimme aamulla lähtiessämme laittaneet kävelyreitin navigointikohteeksi turisti-infon, jonne piti olla matkaa 1,8km. Nyt kun tulimme sinne, olimme jo kävelleet 4,8km, mikä kertoo siitä, että Méridan eri näkymät houkuttelevat mutkittelemaan ja katsomaan.

Aukion laidalla Hullu Pösö?

Turisti-infosta meille sanottiin, että Arkeologinen Museo National de Arte Romano ja roomalaisten raunioiden alue, eli Teatteri, Amfiteatteri ja Areena ovat lähellä ihan must-nähtävyyksiä. Myös Alcazaba linna, jo käymämme akveduktit ja sillat mainittiin ja Basilica of Santa Eulalia. Basilican etupiha oli ihan suljettua työmaata, joten se jäi käymättä, vaikka siellä olisi ilmeisesti ollut jokin tärkeä krypta, mutta Roomalaiseen arkeologiseen museoon ja teattereiden raunioille lähdimme kävelemään heti.

Teatteriraunioille ensin. Alueella oli kaksi isoa teatterialuetta ja areena, jossa on aikanaan järjestetty erilaisia kilpailuja. Toisella enemmän säilyneitä rakennelmia, toisella enemmänkin raunioita. Mutta hienoja olivat näkymät. Teatteri ja amfiteatteri ovat siis yhteydessä toisiinsa ja muodostavat suuren arkeologisen alueen, joka on täynnä historiaa. Roomalaiseen vallanpitoon liittyi periaate siitä, että asukkaille haluttiin järjestää viihdykettä, että saatiin heidät pidettyä tyytyväisinä. Siihen rakennettiin tämä alue.

Teatteri on aikanaan rakennettu parituhatta vuotta sitten puisena teatterina ja sitten myöhemmin siitä on tehty kaksikerroksinen näyttävä rakennus. Rakennuksessa ulkona olevat patsaat ovat jäljennöksiä, alkuperäiset ovat viereisessä arkeologisessa taidemuseossa. Tuntuu aika uskomattomalta, mutta kesällä täällä järjestetään historiallisia näytelmiä, ja katsomo on silloin täynnä. Syksyisin jopa rockmusiikkikonsertteja.

Amfiteatterin vieressä aukiolla oli turistijuna, ja päätimme lähteä puolen tunnin ajelulle kävelypäivän välillä.

Oli päivän turhin päätös. Junan kyydistä näki nähtävyyksistä turhan vähän, mentiin vain ohi. Lisäksi junan jouset olivat tosi huonot, epätasaisilla mukulakivikaduilla istuminen ei ollut kivaa. Ja vielä yksi ongelma: Espanjankielinen selostus oli aivan liian lujalla ja lauseitten välissä kaiuttimesta soi musiikkia, joka ei ollut edes miellyttävää. Paljon mieluummin katselisin maisemia hiljaisuudessa kuin musiikkimetelissä. Ahdastakin kaduilla oli. Eikä tällaisella ajelulla saa kuvia mistään.

Onneksi se kesti vain puoli tuntia. Tulimme takaisin ja teimme kierroksen Roomalaisessa arkeologisessa museossa. Oli isot ja hienot tilat, paljon Rooman aikakauden patsaita ja mosaiikkeja.

Kävely jatkui. Olimme nähneet turistikierroksella vilahduksen värikkäästä härkätaisteluareenasta ja lähdimme kävelemään siihen suuntaan. Sen vieressä on Casa de Mitreo, jossa on Rooman ajan asutuksen arkeologisia jäännöksiä. Mielenkiintoisinta oli nähdä mosaiikkikuvioita, jotka olivat joko huoneiden lattioita tai asuntojen välisten tasojen pohjia.

Toinen ihanuus tätä kierrellessä oli vieressä kasvava kukkien rinne.

Tämän vieressä on härkätaisteluareena, joka on puiden ympäröimä tosi värikäs rakennus.

Aivan tätä lähellä on leveä Guadianajoki, jonka ylittää 100-luvulla rakennettu yli 700 metriä pitkä roomalainen silta, Puente Romano. Kävimme täällä jo ensimmäisenä päivänämme iltakävelyllä, jolloin kävelimme myös sillan yli joen toiselle rannalle ja nyt pääsimme ihailemaan siltaa Alcazaban linnan muurille kiipeämällä.

Alcazaba-linnan muuri on sen paras paikka. Näkymien takia. Puente Romanon lisäksi näkymät joelle ja linnan sisäpihalle ovat täältä aivan parhaita.

Täältä näkyy myös härkätaisteluareena, jonka luona olimme juuri kävelleet.

Ja Puente Romanolta näkyy puolestaan Alcazaban linna.

Alcazaban linnan vieressä on Plaza de Santa Maria, joka näytti olevan suosittu oleskelupaikka. Ihmisiä istui terasseilla ja penkeillä ja käveli aukiolla.

Näiden vieressä olevassa risteyksessä on jälleen uusi muisto Roomasta. Romulus ja Remus.

Joen rannalla jatkaessamme poikkesimme myös modernilla Puente de Lusitania -sillalla. Komea kaarisilta. Sen keskellä on leveä jalankulkualue, jolla on ilmeisesti lupa myös pyöräillä, vaikka näin kyllä pyöräilijöitä myös autokaistoilla, jotka ovat jalankulkualueen molemmin puolin.

Tältä sillalta on uudet näkymät äskeiselle Puente Romanolle ja joen varsilla oleviin puisto- ja kaupunkinäkymiin.

Jokirannan puisto on hienoa käveltävää. Kävellessämme oli huhtikuun alku, joten nautimme todella luonnosta, vihreydestä ja lämmöstä ja myös paikalla olevien hanhien ja lintujen katselu oli antoisaa.

Lähellä hotelliamme viivyimme vielä hetken ihan vain jokirantaa kulkien. Sielläkin törmäsimme kivoihin yksityiskohtiin. Espanjassa on esimerkiksi näitä pyhiinvaellusreittejä, ilmeisesti olimme sellaisellakin reitillä. Olimme nimittäin vähän aiemmin nähneet myös pyhiinvaeltajille osoitetun majapaikan.

Sitten törmäsimme toiseen espanjalaiseen kulttuuri-ilmiöön. 11-vuotiaat lapset viettävät konfirmaatiota ja olemme aiemminkin nähneet näitä kuvaussessioita juuri lähinnä luonnossa ja näyttävissä maisemissa.

Eikä Méridasta tällainenkään espanjalainen ilmiö puuttunut.

Roomalaista historiaa täynnä oli tämä kaupunki, aivan valtavan näyttäviä juttuja täynnä. Liikenneympyrätkin kertoivat roomalaisuudesta. Agrippa oli roomalainen poliitikko ja sotapäällikkö.

Iloista ja antoisaa kävelyretkeä sinullekin Méridaan! On todellakin käymisen arvoinen paikka. Vielä yksi vinkki. Nähtävyyksiin voi ostaa yhteisen pääsylipun melko edullisesti, meiltä se maksoi 8€/henkilö.

Seuraavaksi ajoimme Salamancaan ja pysähdyimme matkalla Cáceresissa. Niistä seuraavat tekstit.

Tervetuloa seuraamaan meitä myös Facebookissa Ailajajuha

4 ajatusta artikkelista “Mérida

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin's avatarMikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Akveduktit ovat kiinnostavia. Itselläni ainoa näkemäni taitaa olla Rio de Janeiron Arcos da Lapa, joka oli varsin näyttävä. Kattohaikaraa sen sijaan en ole nähnyt koskaan, vaikka pesiä olen nähnyt useita. Nekin olisivat hyvä syy itselleni matkustaa tuonne! Onpa tuo arkeologinen alue suuren näköinen, ja Puente Romana näyttää todella hienolta. Seuraava matkamme kohdistuu Balkanille, siellä meidänkin on tarkoitus ihailla muutamia näyttäviä siltoja.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
  2. vsiekkinen's avatarvsiekkinen

    Itsekin tykkään ottaa paikat haltuun kävellen, eli haahuillen sinne tänne missä näkyy jotain mielenkiintoista. Noissa kaupunkijunissa on juurikin tuo ongelma, että siellä istuessa paikat vain vilahtavat ohi, hyviä kuvia ei saa oikein mistään ja onhan se matkanteko välillä vähän epämiellyttävää keikkumista kovalla penkillä. 🙂

    Espanja on kyllä monipuolinen kohde vierailla. Historiaa ja nähtävää vaikka miten paljon.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Juuri tuollainen oli meidän kaupunkijunakokemuksemme. Epämiellyttävää keikkumista ja kuvien ottoon ei ollut mahdollisuutta. Onneksi olimme silloin jo kiertäneet melkein kaiken kävellen, mikä oli ollut aivan mahtavaa. Espanjasta olemme taaskin löytäneet muistiin pantaviksi vaikka kuinka paljon paikkoja, joita emme ole nähneet, vaikka olemme viimeisten yhdeksän vuoden aikana ajelleet siellä jo lähes 15 kertaa. Ja aina vähän eri reittejä.

      Tykkää

      Vastaa
  3. Paluuviite: Espanjan auringosta kotiin 17 päivässä | Aila ja Juha

Jätä kommentti