Gaudin Barcelona

Barcelonan nähtävyyksistä suuri osa liittyy Antonio Gaudin taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Ei ihme, hienoa ja näyttävää se kaikki on. Hienoin on tietysti Sagrada Familia. Park Güell on tosi suosittu, Casa Batlló, Casa Milá, Casa Vicens ja Güellin palatsi Ramblan vieressä ovat myös erittäin tunnettuja. Vähän erikoisempi on Güell Pavilions Avinguda de Pedralbesin varrella. Melkein kaikkiin ehdimme kahden viikon aikana, mutta lippujen saatavuus oli vähän hankalaa.

Sagrada Familia

On tietysti koko Barcelonan ykkösnähtävyys. Kyllä siellä kaikkien kannattaa käydä, mutta muista hankkia liput monta päivää etukäteen. Me haimme lippuja verkosta maanantaina ja torstaiksi löytyivät seuraavat tavalliset pääsyliput. Koko helmikuun ajan torneihin pääsyyn oikeuttavat liput oli loppuunmyyty.

Yhtenä päivänä etukäteen kiersimme kirkkoa ulkoapäin katsellen. Niin kiertelivät muutkin tietysti. Kaikkien suosima kuvauspaikka on kirkon takana olevan lammen takaa. Sieltä näkyy kirkon juhlallisuus, monenlaiset yksityiskohdat ja myös kirkon ympärillä olevan puiston vihreys. Jos et mahdu sisälle, katso täältä.

Kuvistakin näkyy, että kirkko on vieläkin rakenteilla. Sivustolla sanotaan, että tavoitteena on saada se valmiiksi vuonna 2026, jolloin on tullut sata vuotta Gaudin kuolemasta.

Sisälle pääsee kätevästi myös tältä puolelta. Lipussa on tietty kellonaika, silloin pääsee portista ja portin jälkeen on tarkka turvatarkastus. Kaikki pitää laittaa läpivalaisuun villatakkia ja kännykkää myöten. Metallinpaljastin vingahti, kun astuin läpi, oli unohtunut avain taskuun. Eli tarkkaa on.

Sisään kävellessä voi katsella yksityiskohtia seinissä.

Sisätila on sitten täynnä vaikuttavia näkymiä. Katto, kirkkaiden lasimaalauksien ikkunat, vaikuttava tila kokonaisuudessaan ja myös yksityiskohdiltaan.

Kirkosta ulos tullessa katsoin torniin menijöiden jonoa ja mietin, miten aikaisin sinne olisi pitänyt lippu hankkia. Onkohan jollain muulla kokemusta sinne pääsystä?

Uloskäynnin vieressä on myös käytävä, jonka varrella on muuta tietoa Gaudin kirkkotilojen suunnittelusta. Laajensi näkökulmaa, ei ollut enää samanlaista värikkyyttä, tyylikkyyttä kyllä.

Väkeä on kirkossa niin valtavasti, että en vieläkään ymmärrä, miten onnistuin odottamaan puolen sekunnin hetkeä, jolloin tämä kohta lattiasta oli tyhjä ja sain kuvan ilman kansan kenkiä.

Tämä kuva ei enää liity Gaudiin, vaikkakin toki kertoo siitä, että Gaudi-nähtävyyksien lähellä on paljon näitä kadulla myyviä monenlaisia rihkama- ja matkamuistokauppiaita, koska asiakaskuntaa riittää. Älä kuitenkaan osta, nämä ovat melkein kaikki luvattomia.

Park Güell

On myös valtavan suosittu. Ajoimme yhtenä päivänä metrolla Lessepsin asemalle ja kävelimme portille. Ei ollut lippuja enää sille päivälle eikä seuraavallekaan. No, kyllähän meille aina kävely maistuu ja matkalle osui myös hieno Sant Josep de la Muntanyan kirkko. Sisälle ei sinnekään päässyt, mutta eväshetki kirkon edessä aukiolla oli taas mukava.

Täältä päin tullessa mäkeäkään ei tarvinnut ihan kokonaan itse kiivetä. Näin jyrkässä kohdassa rullaportaat olivat kyllä tervetullut lisä maisemaan, jos ei porrastreenistä välitä.

Ja kyllähän portin ulkopuoleltakin tämän näyttävimmän rinteen ja Gaudi museon näkee. Alueelle oli tarkoitus rakentaa 60 asuinrakennusta, mutta niistä toteutui vain kaksi, jotka ovat tässä pääsisäänkäynnin molemmin puolin. Niitä on käytetty puistoa hoitaneiden isännöitsijän ja talonmiehen asuntona, nyt ne tietenkin ovat vain osa nähtävyyttä.

Ja kartan puistosta, jossa näkyy, että siellä on paljon muutakin kuin tämä sisäänkäynti ja terassi. Tulimme seuraavan kerran eri reittiä, koska olimme jääneet pois Hop on – Hop off turistibussin siniseltä reitiltä Park Güellin pysäkillä. Sieltä oli kätevämpi kävellä tuolle punaisella ympäröimälläni sisäänkäynnille, jolla ei ollut ruuhkaa ja josta oli kiva aloittaa puistokierros nousemalla ensin ylöspäin kiertävää reittiä. Koimme tämän erinomaisena ratkaisuna jonka etuudet olivat ruuhkattomuus ja mielekäs kierros puistossa.

Eli näistä maisemista aloitimme.

Reitillä oli myös musiikkia kuten niin monissa muissakin maisemissa.

Reitille osui myös näköalapaikkoja. Yksi niistä on kolmen ristin kukkula, jonne Gaudi rakennutti kolme eri suuntiin katsovaa ristiä. Kukkulalta näkyy myös Tibidabon vuori ja sen huipulla olevat Katedraali ja muut tornit, joilla olimme jo käyneet.

Ylhäältä puistosta laskeuduttiin sitten alas terassille, jonka penkit oli reunustettu koristeellisilla kaakeliseinillä.

Terassin alla on sadan pylvään sali, jonka katto taas oli koristeellista nähtävää.

Ja sitten alas sille näyttävimmälle sisäänkäyntirinteelle, jossa erityisesti puiston kuvatuin mosaiikilla koristeltu taideteos, eli lohikäärmettä symboloiva liskomainen patsas houkutteli niin monia selfien taustaksi, että kuvanottoon sai jonottaa.

Casa Vicens

Kun ensimmäisellä käynnillämme emme saaneet sisäänpääsyä Park Güelliin, lähdimme kävelemään kohti keskustaa, katsoimme karttaa ja huomasimme, että Casa Vicens osuu kivasti matkan varrelle. Oli hyvä idea. Reitillä oli myös Casa Milà ja Casa Batlló, mutta ei niillekään ollut asiaa ilman etukäteen ostettua pääsylippua.

Casa Vicens on halvempi kuin Casa Milà tai Batlló, eikä siellä ollut tungosta. Saimme liputkin heti ovelta, ei tarvinnut hankkia etukäteen niin kuin kaikkiin muihin. Se on myös erilainen kuin muut Gaudin talot. Se oli hänen ensimmäinen suunnittelemansa talo, joka valmistui 30-luvun alussa, ja tässä kyllä jo näkyy hänen hämmästyttävä lahjakkuutensa ja näkemyksensä arkkitehtuurista.

Jo ulkoa talo oli aivan fantastisen värikäs ja monipuolisesti koristeellinen.

Kiertelimme talossa kerros kerrokselta ja katselimme erittäin koristeellisia tiloja. Katot, seinät, lamput ja jopa pienen terassin kukkaruukut olivat tosi mielenkiintoista nähtävää.

Kerrosten välillä olevien portaitten näkymät olivat ihan erilaiset ja yhdessä kerroksessa oli myös muiden Gaudin suunnittelemien talojen pienoismalleja.

Ylhäällä katolla oli myös terassi, jonka koristeellisia torneja ja seinäkoristeita hämmästyneinä katselimme.

Casa Milà

on Passeig de Gracián varrella, jonne näkyy sen aaltomainen julkisivu ja koristellut parvekkeet. Tärkeimmät nähtävät osat ovat kuitenkin sisätilat ja varsinkin katto, jolla on savupiippujen uskomaton kokoelma. Nähtävyys on niin suosittu, että lippu piti tännekin ostaa etukäteen, sain sen kyllä heti seuraavaksi päiväksi.

Hissillä nousivat useimmat ylös, vaikka hissille oli sen verran jonotusta, että siinä seisova ohjaaja houkutteli reippaimpia jonottajia siirtymään portaille: Kuusi kerrosta! Olin kahden vaiheilla ja päätin hetken jonottaa. Ei huono ratkaisu, sisällä sai kuitenkin vielä vähän kiipeillä portaita parin viimeisen kerroksen välillä.

Siinä jonoon odotellessa sai jo käsityksen siitä, minne oli menossa.

Sisätiloissa oli perheen käyttöön suunniteltuja tiloja.

Seuraaava kerros on ullakkokerros, jossa on myös esillä pienoismalleja Gaudin suunnittelemista rakennuksista. Siellä on myös hieno pienoismalli Casa Milásta.

Katto on kuitenkin mitä ilmeisimmin se osa rakennusta, jonka takia tänne tullaan. Uskomaton rakennelma.

Facebook tarjosi seinälleni seuraavana päivänä tällaista kuvaa katosta. Vielä uskomattomampi kuin mitä itse olin kokenut.

Katolta on hieno näkymä myös talon sisälle alas.

Katolta pääsee katsomaan myös maisemia ympäristöön ja kaupungin yli.

Kannatti kyllä käydä.

Muut Gaudin kohteet Barcelonassa

Casa Batlló lähellä äskeistä Casa Miláa on yksi hienoimpia. Jo se, mitä näkyy kadulle on erityisen erikoinen aaltomaisin parvekkein koristeltu julkisivu.

Ei menty sisälle, kun tuntui siltä, että jo ulkoa näki jotain aivan mahtavaa. Lipun hintakin (25€) tuntui aika paljolta ja kadulla seisova ruuhkainen jonokaan ei houkutellut. Luin kuitenkin arvosteluja, joiden mukaan moni suositteli myös sisällä käymistä.

Güellin palatsi Ramblalla olisi taas houkutellut sisälle, koska ulkoa päin se on aika hillitty. Pääsylippukaan ei olisi ollut kuin puolet edellisestä ja sisätiloista olen nähnyt paljon hienoja kuvia. Satuimme paikalle, kun se ei ollut auki. Tai oli, mutta olisi pitänyt mennä sisään jo aikaisemmin. Oma kuvani jäi näin arvoitukselliseksi. Mitähän kaikkea olisimme nähneet?

Güell Pavilions Avinguda de Pedralbesin varrella oli taas ihan yllätys. Emme tienneet tällaisesta mitään, mutta tähänkin liittyy Gaudin suunnittelua. Teimme pysähdyksen Hop on – Hop off -kierroksellamme ja näimme houkuttelevia rakennuksia ja puiston, mutta tämä oli suljettu vielä jonkin aikaa remontin takia. Olisi tehnyt mieli käydä eikä vain kurkistella aidan takaa.

Gaudin lisäksi Barcelonassa riittää kyllä valtavasti muutakin nähtävää. Kirjoitan kohta lisää, mutta olen jo kirjoittanut nämä hienot kokemuksemme:


Montserrat – päiväretkisuositus Barcelonasta

Tibidabo ja Hortan layrinttipuisto – Barcelonaa parhaimmillaan

Montjuicin linna ja ympäristö

Voit seurata meitä Facebookissa Ailajajuha.

8 ajatusta artikkelista “Gaudin Barcelona

    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kyllä näiden kohteiden suhteen turistit eivät ole väärässä. Ilman muuta ilahduttavaa ja hämmästyttävää nähtävää. Meitä vähän tuskastuttivat ruuhkat ja jonotukset ja se, että olisi pitänyt niin tarkasti suunnitella käynnit ja hankkia lippuja etukäteen. No, onneksi suurin osa onnistui.

      Tykkää

      Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      En ihmettele yhtään, aika monihan sitä suunnittelee. Tykkään kyllä itsekin monesta asiasta ja kohteesta, mutta pikkuisen alkoi hinkata tuo turistien paljous, tungokset, jonotukset ja pääsylippujen saatavuus ja hinta.

      Tykkää

      Vastaa
  1. Paluuviite: Barcelona – kolmas kävelypäivä | Aila ja Juha

  2. Paluuviite: Barcelonan loman kustannukset | Aila ja Juha

  3. Ne Tammelat

    Nämä ovat kyllä ihan uskomattoman hienoja kohteita ja miltei pakollisia Barcelonan nähtävyyksiä mielestäni. Güellin palatsissa kävimme sisällä, muita kohteita ihailimme ulkopuolelta vähän pikaisemmalla aikataululla.

    Lippujen kanssa kannattaa todellakin olla ajoissa ja itse lähtisin tuonne niiden perässä mahdollisimman epäsesonkiseen aikaan, jos sellaista on Barcelonan kohdalla edes mahdollista löytää.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Tuo epäsesonkisuus meille olikin yllätys, koska kuvittelimme, etteivät helmikuun lopun pari viikkoa voineet olla mitään sesonkiaikaa. Eli ilmeisesti Barcelonassa aina on ruuhkaa. Onneksi tuo pidempi meille kiireetön aika antoi mahdollisuuksia löytää myös hiljaisempia kohteita.

      Tykkää

      Vastaa

Jätä kommentti