Montserrat on nähtävyys ja elämys, joka ilman muuta kannattaa sisällyttää Barcelonan matkaan. Käyntimme oli siellä jo kolmas, niin hieno kokemus se on. Kävimme jälleen autolla, mutta sinne pääsee kyllä julkisillakin tai järjestetyillä retkillä. Parhaita asioita on monta: Näköalat, Montserratin luostarin kirkko ja siellä esiintyvä poikakuoro, matka sinne serpentiinejä pitkin, kävelyreitit vuoren laella eikä tylsää ollut edes katsoa paikallisten myyjien tuotteiden myyntiä.

Nimi Montserrat tarkoittaa sahavuorta tai sahalaitaista vuorta. Vuorijonon huiput näyttävätkin rosoisilta hampailta. 

Näitä vuorinäkymiä riittää serpentiinejä noustessa.

Serpentiinejä ei ole pakko ajaa itse. Barcelonasta järjestetään päiväretkiä busseilla, mutta Montserratiin pääsee myös junalla R5 Plaça Espanya -asemalta. Junasta voi jäädä pois kahdella eri asemalla ja jatkaa. Ensimmäinen on Aeri de Montserrat, josta voi jatkaa vaijerihissillä ja toinen Monistrol de Montserrat, joka tuo suoraan luostarin tasanteelle. Näiltä päätepisteiltä pääsee sitten funikulaareilla vuorelle.

Tämä kuva Montserratin turistioppaan sivustolta näyttää sen selkeästi:

Täältä voit katsoa lisää tietoa, ja voit myös ostaa liput etukäteen.
https://www.montserrat-tourist-guide.com/en/transport/rack-railway-montserrat.html

Autollakin kannattaa olla liikkeellä hyvin aikaisin aamulla. Me olimme perillä vähän yli kymmeneltä jolloin parkkipaikkoja vielä oli, mutta emme me ihan lähimmälle enää mahtuneet, vaan piti kävellä noin 750m ylämäkeen. Ei haittaa, katseltiin maisemia.

Ja kohta oltiin sillä kohdalla, mihin Barcelonasta tulevalla junalla olisi päässyt.

Oli hyvä idea tulla paikalle aamulla. Funikulaari vuorelle aloitti liikennöinnin 9:30 (helmikuussa) aamulla, eikä siellä vielä ollut ruuhkaa eikä jonoa, kun siirryimme siihen ja lähdimme ylös.

Ylhäällä on sitten useita vaihtoehtoja näköalatasanteita ja erilaisia polkuja vuorten rinteille. Niillä kävelimme.

Seurueessamme oli tällä kertaa kolmas jäsen, eli tyttäreni. Me kolme suoritimme vuorikävelyt kukin omalla tavallamme ja näin saimme kokemukset erilaisista lähtökohdista. Juha ei viihdy korkealla tai jyrkänteiden rinteillä ja hän katseli maisemia istuen hissin lähistöllä penkillä. Minä kävelin tuolle kappelille asti ja nautin maisemista.

Sitten me kaksi tulimme samalla funikulaarilla takaisin alas.

Tyttäremme on nuori ja reipas ja hän päätti kiivetä vielä ylemmäs. Rinnettä riitti haasteisiin asti.

Sitten hän päätti kävellä alas, eikä tulla funikulaarilla. Alku oli helpon näköistä, mutta ei jatkunut näin. Viitoituskin oli ollut hukassa ja rinteellä yksin kulkeminen oli ollut vähän haastavaa. Mutta onnistui ja pian kohtasimme luostarin aukiolla.

Vuori tunnetaan erityisesti juuri tästä benediktiiniläisluostari Santa Maria de Montserratista. Luostari on perustettu jo 1000-luvulla kunnioittamaan Montserratin neitsyttä (Virgin of Montserrat). Kirkossa on joka päivä tiettyyn aikaan (helmikuussa klo 13:00) poikakuoron esiintyminen, jonne kannattaa ostaa lippu etukäteen. Kirkko on täynnä. Ja esiintyminen on loistava.

Luostarista löytyy myös roomalaiskatolinen pyhäinjäännös, Mustan madonnan ja lapsen patsas, jonka uskotaan olevan lähes tuhat vuotta vanha. Sen vuoksi luostari ja vuori ovat olleet tärkeitä pyhiinvaelluskohteita. Tässä kuvassa näkyy alttarin takana sen yläpuolella aukosta Madonnan kuva. Ihmiset jonottavat sinne. Madonna lapsi sylissään on lasin takana, mutta hänen kätensä on lasin edessä ja siinä on myös maapallo, jota kävijät perinteisesti suutelevat.

Sisäänpääsylippuun pitää ostaa erikseen käynti tuolla Madonnan patsaalla. Minulla oli se, mutta en mennyt tällä kertaa. Olen käynyt kerran aikaisemmin, mutta nyt oli väkeä niin paljon, vaikka oli helmikuinen maanantai, että jonotus olisi kestänyt yli tunnin. Mielenkiintoinen traditio kuitenkin. Mustan Madonnan patsaaseen sanotaan olevan kaiverrettu sanat ”Negra Sum Sed Formosa”, joka on latinaa ja tarkoittaa: ”Olen musta, mutta kaunis”.

Kirkko on hieno ulkoakin päin tietysti.

Luostarilta alas laskeutuessamme matkan varrella oli tietenkin iso monipuolinen matkamuistomyymälä ja sitten kadun varrella paikallisten tuottajien myyntipöytiä. Ostimme hyvänmakuisen nougat-hedelmäpatukan ja paikallista vuohenjuustoa. Hyviltä maistuivat.

Alas ajaessamme teimme tietysti eväshetkipysähdyksen. Näimme taas maisemia alas ja myös junan, joka oli tulossa luostarilta.

Toivottavasti sinäkin ehdit ja pääset tänne ja ehdit nauttia myös näistä ihanista asioista, eli kävellä vuorella upeissa maisemissa sekä käydä kirkossa ja kuulla poikakuoroa. Luostarissa olisi ollut myös museo. Paikallisten tuottajien myyntipöydätkin olivat kivoja ja meille tarjottiin juustoista maistiaisia, että pääsimme valitsemaan mieleiset.

Vai oletko jo käynyt?

Montserratin lisäksi teimme Barcelonassa paljon muutakin, koska meillä oli siellä kaksi viikkoa aikaa. Kodinvaihto tarjoaa tällaista kiireetöntä tutustumista paikkaan ja sen ympäristöön. Kirjoittelen pian lisää.

Voit seurata meitä Facebookissa Ailajajuha.