Jokainen tietää Sagrada Familian ja Ramblan, mutta oletko käynyt näissä? Tibidabo jäi mieleemme ihan Barcelonan ykköskohteeksi ja Hortan labyrinttipuisto oli myös mielenkiintoinen ja kaunis yllätys. Molempiin oli helppo kulkea. Tibidabolle pääsee metroasemilta parillakin eri funikulaarilla ja Horta ei ole edes niin korkealla, sinne pääsee suoraan metrolla. Me kävelimme tuon välimatkan lämpimässä helmikuisessa säässä.

Tibidabolle pääsi helmikuussa näin. Eli metrolla S2 Peu del Funicularille, sieltä Funikulaarilla Vallvideran aukiolle ja sieltä bussilla Tibidabon vuoren huipulle. Oli joustava ja helppo matka.

Kun turistikausi on alkanut maaliskuulla, sinne pääsee myös näin, eli L7 metrojunalla Avenida de Tibidabolle, sieltä noin kilometrin verran kävelyä tai bussi Cuca de Llumin eli Funicularie de Tibidabon funikulaarille. Tämä ei kulje joka päivä talvella, tosin lauantaipäivänä siellä ollessamme se kulkikin ja tulimme sillä alas.

Jo Funikulaarista alkoi näkyä tulevia maisemia. Tuonne näkötorniinkin pääsee.

Perille päästyämme bussilla olimme suoraan tämän huikean katedraalin edessä. Siinä seisoessa tuli mieleen lukemani tieto siitä, mistä Tibidabo on saanut nimensä. Nimi tulee latinan kielen sanoista ”tibi dabo” joka tarkoittaa ”annan sinulle”. Nämä sanat tulevat Raamatun jakeista, joissa kuvataan, kuinka Paholainen vie Jeesuksen korkealle vuorelle ja näyttää sieltä käsin ”maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston” sanoen: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.” (Matteus 4:9)Näkymät Tibidabolta ovat kuin suoraan tästä Raamatun jakeesta. Kaikki on näkyvissä vuoren juurella.

Sisälle mentyämme riitti todella kaunista katsottavaaa.

Hetken päästä jatkoimme ylös. Ylös vaadittiin pääsymaksu ja ensimmäiselle tasanteelle mentiin hissillä, sen jälkeen olivat vastassa portaat. Aluksi isot ja näyttävät, sitten paljon pienemmät kierreportaat. Mutta minulla oli tytär mukana ja yhdessä mentiin. Kannatti!

Juha jäi alas ottamaan meistä kuvia katedraalin tasanteilla. Tähdellä tai sydämellä merkityt kohdat, siunaavien kätten alla jo meidät vilkuttajat tunnistatkin.

Ylhäältä oli mahtavia näkymiä pitkälle ja myös paljon yksityiskohtia, joita oli kiva katsella ylhäältä päin.

Tibidabossa on toki muutakin nähtävää kuin tämä Katedraali. Huvipuisto on paikka, joka ei ole talvisin samalla lailla avoinna. Helmikuussa vain viikonloput, maaliskuusta lähtien enemmän. Huvipuistossa voi tehdä myös näköalakierroksen ja aivan huikea ajatus olisi tehdä kierros pienellä lentokoneella. Jännä juttu, mutta ei silti houkutellut.

Tibidabo jäi kyllä mieleen aivan upeana kohteena Barcelonassa.

Tibidabon vuori on paikka, joka näkyy kaukaa myös muualle. Tämä kuva on zoomattu sataman lähellä olevalta Montjuicin vuorelta.

Ja käytyämme siellä Facebook alkoi tulvia monenlaisia kuvia paikasta. Sellaisia, joita en itse mitenkään voinut saada.

Palasimme alas sillä toisella harvemmin kulkevalla hissillä Avenida de Tibidabon suuntaan.

Avenida de Tibidabon lähellä on myös tällainen nätti puisto. Kiva eväshetki. Puistossa kyllä kuului taas lapsiryhmän leikki. Taisivat olla jo ainakin melkein koululaisia, kun heillä oli samanlaiset puvut päällään.

Katsoimme, että täältä olisi reilut kolme kilometriä kävelyä Hortan labyrinttipuistoon ja päätimme edetä niin. Matkan varrella oli taas kiva katsella maisemia ja esimerkiksi mielenkiintoisia rakennuksia, jotka näyttivät olevan joko koulun, sairaalan tai sosiaalialan käytössä.

Oli matkan varrella luonnossakin lämmintä katsottavaa. Voikukka helmikuussa.

Sitten tulimme puistoon ja kävelimme ylös rinnettä hetken.

Puiston hauskin kohta on labyrintti, jonne mennään tästä.

Sitten kävellään labyrinttia myöten ja lopulta ollaan perillä, kun on päästy toiselle tasanteelle.

Ja sitten vielä vähän ylöspäin katsomaan tosi kaunista rakennusta ja sen takana olevaa lampea.

Ja takaisin puiston pienempiä rinteitä kierrellen.

Meillä oli ollut ihana päivä. Näköaloja, kaunis Katedraali, puistoja ja kävelyä. Tulimme lähimmälle metroasemalle ja kävelimme vielä pienen pätkän Passeig de Graciaa. Teki mieli poiketa Legokaupassa, mutta sadan metrin jono ovella ei houkutellut. Kävimme toisella kerralla, yhtenä arkisena aamupäivänä, siellä oli niin huikeita rakennelmia – tietysti Barcelonan kohteista.

Olivathan nämä hauskoja Legoinakin, mutta seuraavana päivänä jatkoimme tutustumista ihan livenä esimerkiksi Gaudiin. Näistä sitten lisää seuraavassa tekstissä.

Voit seurata meitä Facebookissa Ailajajuha.