Laivalla Travemündeen, Saksan ja Ranskan läpi viikonloppuna, muutama päivä Costa Bravalla, kahden viikon pysähdys Barcelonassa, sitten Elche, Roquetas de Mar ja Rincon de la Victoria. Oikein onnistuneita pysähdysvalintoja jälleen, sopivia helmikuulle. Onnistuneita majapaikkojakin.
Matka tehtiin helmikuussa 2024, päivitin tietoja marraskuussa 2025 suunnitellessamme uutta matkaa.
Locarno, Verdon, Puigcerda, Zaragoza, Ciudad Encantada, Cordoba ja niiden välilläkin kaikenlaista kivaa. Kuukauden kodinvaihto Sveitsissä loppui hienosti. Kun isäntäparimme tuli kotiin, vietimme heidän kanssaan viihtyisän illan syömällä suomalaista ruokaa ja vaihtamalla kuulumisia ja sitten aamulla lähdimme ajamaan kohti Espanjaa. Ensimmäinen etappimme oli Locarno Italian puolella. Matka Sveitsin kauniissa vuorimaisemissa oli hyvä, ja Locarnossa ehdimme kävellä mukavan iltalenkin. Kaunista.
Locarnosta Ranskaan Tallardiin
Tämän päivänkään matka ei ollut pitkä, noin 400km, mutta emme ajaneet sitä kovin nopeasti, koska matkalla oli valtavan paljon kauniita maisemia, jotka houkuttelivat pysähtelemään. Matkan varrelle olisi osunut myös esim Torino, mutta olemme käyneet siellä jo, eli ei tällä kertaa.
Kuvia matkan varrelta:
Tallardissa majapaikkamme oli tosi söpö, ja aamiainen huolella meille laitettu, sisällölle oli luotu jopa suomenkieliset tekstit.
Tallardista Verdoniin
Edellinen päivä oli ollut vähän sateinen, mutta silti valitsimme vuoristossa kulkevat pienet tiet reitiksemme.
Ja olipa ihanaa! Ruskan värittämät maisemat eivät varmaan ikinä unohdu. Nämä kuvat ovat lokakuun lopulta. Myöhemmin näimme, että talvikuukausina reitti ei ollut käytössä. Ei mikään ihme.
Olimme varanneet majapaikaksemme mökin Castellanon leirintäalueelta ja matkalla sinne oli jo hienoja järvimaisemiakin.
Verdonin rotko
Gorges du Verdon eli Verdonin rotko on 25 kilometriä pitkä ja paikoin jopa 700 metriä syvä. Kanjonin pohjalla virtaa Verdon-joki, jonka turkoosinvihreää vettä ihailimme korkealta rinteiltä. Kyllä sinne uimaankin pääsee ja näimme myös kanootin tai polkuveneen vuokranneita.
Näimme myös kiipeilijöitä ja aivan huikean vaijerilla kävelijän, joka horjahti alas ja jäi tietysti turvaköysiensä varaan, mutta silti tilanne näytti ihan kamalalta..
Maisemien lisäksi tällaisetkin asiat voi katsella rotkon yläpuolella kulkevalta autotieltä. Ajoimme rotkon ympäri, eli ensin toisen laidan ja sitten takaisin toista. Uskomattomia näkymiä. Jos ajelet Etelä-Ranskassa, älä jätä väliin. Tässä on kuvia reitiltä ja vaikka niitä on paljon, ne ovat vain murto-osa päivän mittaan kertyneistä.
Kanjonille voi tehdä myös päiväretken Nizzasta vuokraamalla auton. Välimatka on vain noin 150 kilometriä. Itse kyllä varaisimme ehdottomasti enemmän kuin yhden päivän, koska jo pelkkään rotkon kiertämiseen kuluisi helposti enemmän kuin yksi päivä.
Moustiers-Sainte-Marie
Hyvä lähtöpiste rotkon reunoilla ajelemiseen on Moustiers-Sainte-Marien kylä. Me poikkesimme sinne lähtiessämme ajamaan pois täältä. Kiva paikka tämäkin. Kylä on Ranskan kauneimpien kylien listalla. Minä näin portaat. Korkealla kallioilla tuolla portaitten päässä on kirkko, jonka halusin nähdä – eikun, jonne siis halusin kiivetä. Kiipesin.
Näkymä kylään sieltä oli täynnä monenlaisia kattoja – vai samanlaisia?
Moustiers-Sainte-Marie on kuuluisa fajanssitaiteestaan. Koko kylä oli täynnä tällaisia ateljeemyymälöitä. Oli nättejä ja monenlaisia. Kun ei kumminkaan tarvita mitään, niin sinne jäivät.
Kylä on myös keskellä laventelialuetta. Jos myymälässä ei myyty fajanssia, niin jotain lilaa ja tuoksuvaa. Tuoksupusseja, saippuaa, öljyä… jopa lelut olivat tämän värisiä
Täältä lähtiessämme oli aamupäivä jo kulunut ja meillä oli edessämme yksi valitsemamme pitempi ajomatka. Kun kokonaismatka on pitkä, on ihan hyvä välillä loikata joku pidempi hyppy, ettei kokonaisaika veny niin pitkäksi. Tässä oli yksi niistä. Matkan pituus vaikutti siihenkin, että makselimme Ranskan moottoriteistä 40€.
Pysähdykset olivat kyllä iloisia ja lämpimiä.
Argeles Sur Merissä meitä odotti majapaikka (Hotel Acajou), jossa olemme olleet ennenkin. Halpa, ja paras puoli on se, että auton saa huoneen oven eteen, on helppoa majoittua.
Argeles Sur Meristä Zaragozaan
Käännyimme PerpignanistaPyreneitten suuntaan, päämääränä Puigcerda. Seuraava pikku pysähdys oli La Seu d’Urgellissa ja sitten jatkettiin suoraan Zaragozaan. Melko pitkä päivämatka meille tämäkin, mutta seuraavana päivänä ei sitten ajettu minnekään.
Mutkaista ylämäkeä riitti, mutta oli hienoja maisemiakin toki.
Puigcerda on nätti pieni kylä, joka on siitä erikoinen, että osa siitä on Ranskan puolella, osa Espanjan.
Kävimme siellä uudelleen keväällä 2023. Yövyimme silloin tosi mielenkiintoisessa rautatieasemasta tehdyssä hotellissa Hotel Parada Puigcerdassa ja teimme mukavan kävelylenkin kaupungilla sekä Espanjan että Ranskan puolella. Tämä oli hauska paikka sisällyttää matkareitille. Lue täältä lisää: Puigcerdá
La Seu d’Urgell tarjosi kivan näköalapaikan. Kahvit ja terassit sopivat matkaamme hyvin.
Matkamme siis jatkui Zaragozaan, josta olimme varanneet kahden yön majoituksen Hotel YIT Ciudad De Zaragozasta. Kriteereinämme jälleen hinta ja parkkipaikka autohallissa. Ei ole ihan keskustassa, mutta bussiyhteys keskustaan on helppo. Olemme olleet siellä jo kaksi kertaa aiemminkin.
Zaragoza on Zaragozan maakunnan ja Aragonian itsehallintoalueen pääkaupunki ja Espanjan viidenneksi suurin kaupunki, väkiluku on noin 850 000, mutta silti tuntuu, että se ei ole mikään kovin tunnettu. Meille se on ollut mukava pysähtymispaikka.
Komeita nähtävyyksiä on ja niitä kiertelimme tällä kertaa koko päivän.
Puente Santiago kannattaa kävellä ja katsoa näkymät.
Basilica de Nuestra Señora de Pilar on komea, ja sinne kiipesin katselemaan maisemia.
Härkätaisteluareena
Parque de Aljaferia ja Aljaferian linna ovat hienoja. Täällä teimme hienon kierroksen vielä vähän ennen kuin aurinko laski.
Museo del Teatro de Caesaraugusta. Arkeologinen museo.
Ja kaikenlaista kivaa katunäkymää.
Kävimme me Basilica de Nuestra Señora de Pilarissa sisälläkin.
Francisco de Goyan taidemuseo kannattaa käydä vilkaisemassa.
Zaragozasta Cordobáan
Seuraavaksi ajoimmekin sitten jälleen Cordobán suuntaan. Emme kuitenkaan päivässä eikä suoraan, teimme kolme pysähdystä.
Ensimmäiseksi ajoimme Aragonin linnan rinteille katselemaan muureja ja näköaloja.
Ciudad Encantada huvitti jo nimellään (=Hauska tavata -kaupunki). Mitähän tällainen tarkoittaa? Pysähdyimme ja löysimme oikein kivan lenkkipolun luonnossa. Valtavasti erityisesti monimuotoisia kallioita ja niiden keskellä kiertelevä reitti.
Kolmas pysähdyksemme oli täydennys aiempaan retkeilyymme Don Quijoten ja Cervantesin maisemissa. Silloin emme ehtineet poiketa Don Quijoten tyttöystävä Anan kotipaikkakunnan museossa Dulcinea del Tobosossa. Nyt kävimme. Kannatti, oli kivaa nähtävää.
Ulkona toreilla näkyi erityisesti se, että seuraava viikonloppu oli pyhäinpäivä ja haudoille hankittiin kukkakimppuja.
Cordobassa emme olleet ensimmäistä kertaa ja olikin hauskaa ruokakauppaan poiketessa ihan ensimmäiseksi törmätä tällaiseen tervetulotoivotukseen:
Miten hienoa, että olet tullut takaisin!
Cordobassa on valtavasti hienoja nähtävyyksiä. Suosituin ja tunnetuin on varmasti Mezquita, joka on yhdistelmä sekä kristinuskon että muslimien jumalanpalveluspaikkaa.
Siellä olimme jo aiemmin käyneet, ja nyt kiertelimme muuta. Kiipesin katedraalin torniin katselemaan ympäristöä korkealta, sitten kiertelimme patioita, katselimme kukkia ja kuljimme juutalaisalueella.
Käy lukemassa täältä edellisistä perusteellismmista vierailuistamme, joilla kävimme Mezquitassa, kiertelimme kaupunkia iltavaloissa, vierailimme linnassa ja kävelimme vanhan kaupungin kadut ja pihapatiot:
Kuusi viikkoa poissa kotoa jo, siitä noin neljä Sveitsissä – vihdoin sitten jälleen Aurinkorannikolla. Tällä kertaa jälleen meille tutussa paikassa, Torremolinosissa lähellä Bateria puistoa ja Montemar Alton renfe-asemaa. Aika mones kerta täällä, näidenkin kuukausien perusteella kirjoitimme tekstin Torremolinosista:
Täällä olimme jälleen. Ranskalainen vuokraemäntämme otti miehensä kanssa meidät vastaan, istuimme parvekkeella tervetulleiksi toivotettuina, katselimme uima-allasta ja sitten vetäydyimme kaikki nukkumaan. Aamulla he lähtivät, me jäimme ja monta viikkoa aurinkoa oli edessä.
Voit seurata meidän matkojamme myös Facebookissa Ailajajuha
Automatkasta Sveitsiin ja siellä vietetystä kodinvaihtokuukaudesta on omia tekstejä. Löytyvät täältä:
ja sitten jatko Aurinkorannikolle. Noin kuusi viikkoa yhteensä, ja aika sisältää neljän viikon kodinvaihtoloman pysähdyksen Sveitsissä. Lähdimme kotoa 15. syyskuuta ja olimme perillä Aurinkorannikolla 1. marraskuuta. Matkamme oli valtavan onnistunut, näimme todella paljon kaikkea kivaa. Rüdesheim am Rhein, Baumwipfelphad Bad Wildbadissa, neljä viikkoa Sveitsissä Weinfeldenissä, sitten Locarno, Ranskan Alpit, Verdonin luonnonpuiston rotkomaisemat, Angeles sur Mer, Puigcerda Pyreneillä, Zaragoza, Ciudad Encantada ja Cordoba. Näistä kolme viimeksi mainittua on ollut reitillämme aikaisemminkin, mutta meillä oli syy palata ja nähdä niistä lisää. Ja tietysti se neljän viikon pysähdys Sveitsissä oli todella hyvä.
Ensin Matkamessut, sitten matkatavarat autoon, renkaiden vaihto Rengas Centerissä Vuosaaressa, luksusmatka Finnlinesilla, yö Lyypekissä, pysähdys Bremenissä, hyvät majoituspalvelut Mülheim an der Ruhrissa, iltakävelyt ja yöpymiset Ranskan läpi ajaessa paikoissa Reims, Troyes, Tours ja Bordeaux. Pari päivää Espanjassa Burgosissa, neljä päivää Sevillassa ja vielä muutama tunti Aurinkorannikolle. Ihan hyvät 12 päivää tammikuun lopulla 2025.
Matkamessuja ei ole kiva jättää väliin, eli kiertelimme ensin siellä, tapailimme muita bloggaajia ja matkanjärjestäjiä ja keräsimme kaikenlaisia vinkkejä tuleville matkoille sekä kotimaassa kesällä että Euroopassa talvimatkojemme varrella.
Renkaitten vaihto Vuosaaressa, sitten jonottamaan Finnlinesin laivaan. Ja sitten soitti ystävä: Kun menette laivaan, käykää seiskakannen infossa ja näyttäkää varauksenne, teitä odottaa yllätys! Ja niin odottikin. Hän oli järjestänyt meille hienon upgreidauksen: ikkunallinen, tilava hytti, ruokailut ja pikkuisen muutakin. Täällä teksti matkasta:
Kivan päivän illaksi tulimme Travemündeen ja ajoimme lempparihotelliimme, eli Hotel Schweizerhousiin. Lempparimme siksi, että satamasta on lyhyt matka, avaimen saa koodilla, paikka on siisti ja aamiainen hyvä. Helppo alku ajomatkalle.
Me olimme jälleen valinneet kesärenkaat, koska tarkoitus oli olla Espanjassa huhtikuuhun asti. Seuraavat majapaikat oli varattu sillä kriteerillä, että varauksen peruutus olisi ollut mahdollista ihan viime hetkelläkin, jos ajaminen olisi ollut mahdoton. Mutta ei ollut taaskaan. Tämä viiden minuutin huurteinen pätkä oli ainoa yllätys, lämpötila oli reilusti plussalla.
Teimme päiväpysähdyksen Bremenissä. Meille tällainen parin tunnin kävelyhetki on aina sopiva levähdystauko.
Illaksi Mülheim an der Ruhr, eli oltiin jo lähellä Belgian rajaa. Oikein viihtyisä AirBnb-majoitusasunto ja tosi ystävällinen isäntä. Juha kysyi, missä voisi käydä tarkistuttamassa renkaiden mutterit rengasvaihdon jälkeen. Isäntä avasi kaapin oven, otti työvälineen esille ja tuli kanssamme kadulle auton viereen. Reipas nuori mies kyykki seuraavat puoli tuntia auton vieressä ja tarkisti joka mutterin kireyden. Iso kiitos! (Harmi, että asunto ei enää ole tarjolla, olisin suositellut.)
Tästä jatkettiin aamulla.
Belgian läpi hienosti hyvällä kelillä, vihreät maisemat, selvästi plussalla lämpötila.
Pohjois-Ranskassa pikku pysähdys sattui näyttämään villisikaveistos Woinicin, joka on myös Ardennien tunnus. Tämmöiset on hauskoja tuttavuuksia.
Kivasti ennen iltaa Reimsiin, jonne olimmekin jo suunnitelleet iltakävelylenkin. Majapaikka oli täälläkin helppo, parkkipaikka väljä, sijainti sopiva. Vain ovenraosta tunkeva kylmä yöilma piti itse tukkia. KOSY Appart’hôtel Le Champ De Mars Reims, 17 rue du Champ de Mars.
Reimsin kävelylenkki oli oikein hyvä ja pystyimme aika kivasti näkemään paljon sitä, mitä pitikin.
Seuraavaksi jatkoimme kohti Toursia. Matkan varrella pysähdyimme päiväkävelylle katsomaan Troyesin ristikkotaloja. Ja toki muutakin.
Ajelimme ilman tietulleja ja alueella, jolla Ranskassa ei ole talvirengaspakkoa. Ranskassahan itäosassa on marraskuusta maaliskuuhun, eli siksi reittimme oli lännessä.
Illaksi Toursiin. Hotellimme The Originals City, Au Relais Saint-Éloi, Rue Giraudeau 8 oli mukavan kävelymatkan päässä Toursin keskustasta ja Loiren rannasta. Ihan kiva. Ja plussaa parkkipaikka autohallissa. Ja iltanäkymät todella hienoa nähtävää.
Jälleen automatkan jatkoa ilman tietulleja, päämääränä Bordeaux. Emme olleet löytäneet kovin mieleistä majapaikkaa ja saapuessamme Ibis Budgetiin lähikatujen rakennustyömaat hankaloittivat saapumista ja ajoa parkkihalliin. Ei tätä! Sen sijaan kaupunki oli hienoa käveltävää. Aukioita, hieno suosittu kävelykatu ostospaikkoineen, ooppera, pari mielenosoitusta (ei hankalia vaan mielenkiintoisia), hienot jokinäkymät.
Seuraava päivämatka veikin sitten jo Espanjan puolelle. Matkan varrelle jäi jo käytyjä paikkoja, joten mentiin vain eteenpäin. Kerran viivyimme Ranskan puolella Baskimaan alueella ja kiertelimme päivän verran kivoja kyliä, niiden toreja ja punavalkoisia taloja. Bilbaossa pysähdyimme viimeksi viime vuonna ja tullessamme San Sebastianissa. Oikein hyviä. Mutta nyt olimme varanneet pari yötä Burgosista.
Burgos oli houkutellut suunnitelmiin näkymillä, arkkitehtuurilla ja uskomattoman hienolla katedraalilla. Varasimme kahden yön matkapysähdyksen, ja kaikki onnistui. Hienot näkymät ja se katedraali, linna muureineen, hyvä majapaikka, kivoja kävelymaisemia. Ystävällinen palvelu, hyvä sijainti, parkki läheisessä parkkihallissa. Hotel Forum Evolución osoitteessa Santa Clara 8
Seuraava ajopäivämme olikin sitten matkamme pisin, noin 700km Sevillaan asti. Teimme tämän valinnan, koska edellisenä vuonna olimme ajaneet tämän jakson pysähdyksin: Valladolid, Salamanca, Caserés, Merida, Jerez de la Frontera ja Arcos de la Frontera. Silloin Sevilla jäi väliin, nyt kävelimme siellä neljä päivää.
Olemme käyneet Sevillassa jo aikaisemmin, ja suorittaneet sisältä ne linna- ja katedraalinähtävyydet, joista tutustuminen pitää aloittaa, eli nyt sitten aikamoinen valikoima näköalapaikkoja, puistoja, museoita, katuja ja edellisellä kerralla missatut Setes de la Sevilla -sienet.
Emme tienneet aiemmin, mutta osuimme aivan mahtavaan valojuhlaan linnan puistossa. Suosittelemme.
Kahdentoista päivän automatkan jälkeen olimme Fuengirolassa, josta olimme varanneet majapaikan kahdeksi kuukaudeksi. Kaikki hyvin. Hyvä matka jälleen takana.
Tämän matkan varrelle jäi useita paikkoja, joissa olimme pysähtyneet keväällä ajaessamme Espanjasta kotiin. Silloin käytimme aikaa 17 päivää, eli lähes viikon enemmän ja teimme useampia pysähdyksiä myös Saksan puolella.
on baskialueella pieni kaupunki, jota kuvataan rantaparatiisina ja kulinaristin unelmana. La Concha -ranta oli meille aikaisemmalta käynniltämme jäänyt mieleen rantapromenadina ja muistimme kyllä myös tapasherkut. Ne eivät meille kuitenkaan ole ehdottomia uudelleen käymiseen houkuttelevia nähtävyyksiä, mutta olimme nähneet pari kuvaa hienoista silloista, ja aloimme heti etsiä sopivaa hotellia automatkallemme.
Madrid on täynnä kuninkaallista loistoa, taideaarteita, historiallisia kohteita ja jopa luontoa. Ja samalla taitavia turistien huijareita ja taskuvarkaita. Ensimmäinen kokemuksemme oli niin ikävä, että ei edes tehnyt mieli mennä uudelleen. Emme edes menneet, mutta nyt oli vähän pakko. Miten kävi?
Aranjuez hyppäsi jostain esille, kun suunnittelimme lyhyttä ajomatkaa Ciudad Realista Madridiin. Vain 50km ennen Madridia oli luvassa näyttävä linna. Eihän tällaista nähtävyyttä voi ohittaa!
Hyvä hotelli, erinomainen parkkipaikka, parhaat nähtävyydet kävelyetäisyydellä – hyvä pysähtymisvinkki Espanjasta kotiin ajaessa. Upein nähtävyys oli Gasset-puisto (Parque Gasset), jossa oli lukematon määrä patsaita, polkuja ja suihkulähteitä.
Muitakin hyviä kohteita kiersimme, eli Toledon portti (Puerta de Toledo), Härkätaisteluareena (Plaza de Toros), Pyhän Marian portti (Puerta de Santa María), Pyhän Marian Katedraali (Catedral Basilica de Nuestra Señora Maria del Prado), Pilarin puisto ja aukio (Plaza Pilar), Kaupungintalon aukio (Plaza Mayor) ja sitten ohitimme vielä Santiagon kirkon (Iglesia de Santiago). Tällainen kävelyreitti.
Casares mainitaan Espanjan kolmen valkoisimman kylän joukossa Frigilianan ja Casarabonelan ohella. Aurinkoisena päivänä seinistä heijastuva valo melkein häikäisee, ja taas kerran edessä on kaunis kylä kauniissa maisemassa. Ja kuvaan kuuluu tietysti myös kylän takana mäellä olevat linnan rauniot ja kirkko.
Ajoimme ensimmäisellä käyntikerrallamme Casaresiin Esteponan suunnasta reilut kymmenkunta kilometriä sisämaahan päin. Juuri ennen Casaresia oli iso viitta ilmaiselle parkkipaikalle. Siitä käännyimme, ja ihmeeksemme parkkipaikka oli heti siinä mäen päällä näköalapaikan vieressä. Olimme kovin tyytyväisiä, koska mäen päältä oli Casaresiin ja sen yli ihan merta ja Afrikkaa myöten varmaan paras näkymä. Mutta sitten totesimme, että tämä ei se viimeisin parkkipaikka sitten ollutkaan.
Casabermeja on kaunis pieni valkoinen kylä vain 20 minuutin päässä Malagasta, tien A-45 varrella ja sinne pääsee sujuvasti myös Colmenarista. Casabermejan hieno nähtävyys on kaunis San Sebastiánin hautausmaa, joka näkyy tielle. Myös Nuestra Señora del Socorro -kirkko on hieno ja ympäristö tarjoaa vaellusreittejä, joilta on hienot näkymät sekä kylään että vuorille ja ympäristöön. Näistä Torre Zambra on varmaan näyttävin, ja me kiertelimme myös Ruta de las Fuentes -reittiä.