Omatoimimatkailijakin voi bongata La Promesan kuvauspaikkoja. Näin teimme, ja oli hauskaa vierailla paikoissa, joissa oli nähty Manuel ja Jana, Martina, Curro ja muutama muukin suosikki. La Granja de San Ildefonson kuninkaallisessa palatsissa pidettiin komeat juhlat, Chinchón ja sen Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko (Iglesia de Nuestra Señora de la Asuncion) oli häissä, Casa del Infanten talo El Escorialin luostarin mailla oli paikka, johon Manuel ja Jana tekivät romanttisen matkan, Lupianan luostarissa Guadalajarassa Jana etsi Pian sinne kätketyn pienen pojan, Plaza Mayor de Tembleque lähellä Toledoa oli romanttinen tausta Manuelin ja Julietan matkalla, ja tuulimyllyt Temblequen vierellä heidän juttelupaikkansa. Keräsimme tähän tekstiin sekä itse ottamiamme kuvia että telkkarista napsittuja kohtauksia.
Varasimme päivän Segovian läheltä ajaessamme Aurinkorannikolta kotiin. Jo sinne ajaessamme teimme ensimmäisen pysähdyksen, eli vierailimme Chinchónissa ja Nuestra Señora de la Asunciónin kirkossa. Tällä kirkon edessä olevalla aukiolla kokoontui väki juhlimaan Janan ja Manuelin vihkimistä.


Aukiolta on näkymät itse kaupungin keskustaan. Se näkymä näkyy taustalla, kun María Fernández ja isä Samuel saapuvat paikalle myöhässä.


Kirkossa ei meidän vieraillessamme kovin paljon muuta väkeä ollut. Janan ja Manuelin häissä aateliset istuivat juhlapuvuissaan käytävän varrella ja etupenkeillä ja palvelusväki istui kirkkosalin takaosassa lähellä ovea. Meidän käyntimme oli lähellä pääsiäistä ja kirkkosalissa näkyi myös pääsiäiseen liittyviä tronoja.




Alttarilla oli meidän käydessämme ihan samanlaiset valkoiset kukkakimput kuin Janan ja Manuelinkin häissä.



Joillain nettisivuilla sanotaan, että samalla aukiolla odotteli Lorenzo myös Angelaa vihittäväksi, mutta Angela ei tullut, eikä tästä kohtauksesta näytetty sisätiloja ja muita vieraita. Kirkko ei kuitenkaan ollut sama, vaan Iglesia de Santa María de Cogolludo -kirkko, joka sijaitsee Guadalajaran maakunnassa, ja siellä vietettiin myös Angelan ja Curron häät. Onhan tämä aikalailla saman näköinen, mutta erilaisia yksityiskohtia on. Täällä emme käyneet.



Seuraavana päivänä lähdimme liikkeelle majapaikastamme Alda El Espinarista. Paikka sinänsä oli antoisa ympäristöineen, ajelimme vuorten rinteissä ja maisemissa. Tien varressa olevista kepeistä näkee, että olemme korkealla, jossa talvella on myös lunta.



Tulimme Casa del Infanteen, joka sijaitsee San Lorenzo de El Escorialissa lähellä El Escorialin luostaria. Tänne Jana ja Manuel tekivät romanttisen retken seurusteluaikanaan. Tämä on pieni ja kaunis paikka noin kilometrin päässä luostarista puiston toisessa päässä. Luostari näkyy tänne tietysti.

Casa del Infanteen ei meidän käydessämme päässyt sisälle, mutta ulkona Janan ja Manuelinkin seurustelu on kuvattu tässä kauniissa puutarhassa.







Täällä oli Janan ja Manuelin rauhallista romantiikkaa.




El Escorialissa on upea luostari. Älä ihmeessä jätä väliin, jos täällä käyt. Me jätimme sisätilakierroksen väliin nyt, koska olemme kerran aikaisemmin kiertäneet sen perusteellisesti. Nyt katselimme vähän ulkoa päin. Laitan tähän linkin siitä silloin kirjoittamaamme tekstiin.


Seuraavaksi suuntasimme La Granja de San Ildefonson kuninkaalliseen palatsiin. Tämä on upea paikka, jossa on kuvattu kuningas Alfonso XIII:n kuninkaallinen vastaanotto, jonne on kutsuttu Lujánin markiisisuvun jäseniä ja myös heidän palveluskuntaansa. Kuninkaallinen kohde on aikanaan toiminut Espanjan hovin kesäpalatsina. Oli upea kohde! Paljon sellaista, jota ei Promesan näytöksissä nähtykään, eli laaja puutarha suihkulähteineen ja patsaineen.
Nämä kaksi kuvaa ovat La Promesasta kuningas Alfonso XIII:n kuninkaalliselta vastaanotolta.


Ja seuraavat kuvat ovat siitä, miten me kiertelimme puistossa ja suihkulähteillä, joita oli tosi useita eri käytävien varrella. Jos käyt täällä, varaa aikaa reippaasti, puisto on laaja.












Viimeisessä kuvassa näkyvä porrasmainen lähdealue puistossa oli käyntipäivänämme suljettu ja remontissa, mutta varmasti nyt jo hieno.
Seuraavana päivänä jatkoimme matkaamme Madridista koilliseen kohti Zaragozaa ja etsimme reitillemme Lupianan luostarin (Monasterio de San Bartolomé de Lupiana). Täällä kuvattiin tapahtuma siitä, kun Jana vieraili täällä Manuelin ja Abel Bueno -lääkärin kanssa kun he olivat saaneet tietää, että Doña Pian vauva oli ryöstetty ja viety piiloon luostarin nunnien hoitoon. Manuel seisoi komealla sisäpihalla ja keskusteli nunnan kanssa samalla kun Jana kiipeili käytäviä ja etsi vauvan.




Luostari on yksityisomistuksessa, eikä sinne tällainen yksittäinen turisti päässyt, mutta turistisivuston kuvista löytyi tämä kuva, joka todisti, että samassa paikassa olimme.

Luostarin ympäristö ja ulkopiha eivät näyttäneet niiltä paikoilta, joissa vierailun ulkokuvat oli kuvattu, mutta täällä oli kiva käydä katselemassa. Luostari oli korkeammalla rinteellä, ja sieltä näkyi alas Lupianan kylään ja ympäröiviin maisemiin.






Keväällä 2026 olimme jälleen ajamassa takaisin Espanjaan ja pysähdyimme Temblequeen, jossa kuvattiin Manuelin ja Julietan tekemän retken kuvaukset. Temblequen palatsin aukio oli sinne saapuessamme aivan yllättävän tyhjä,





Manuelin ja Julietan vieraillessa se oli tosi vilkas.


Julieta osti täältä nukketuliaiset Rafaelalle ja Andresille . Eipä täällä nyt nukkeja tämän enempää ollut. Ainoa auki ollut myymälä meille.

Teimme pienen kävelylenkin Temblequessa, siisti kiva pieni paikka.



Joillain nettisivuilla on ollut tieto, että Julieta ja Manuel jatkoivat tuulimyllyjen mäelle Campo de Criptanan kuuluisalle Sierra de los Molinos -alueelle. Ei pidä paikkaansa, tuo on kyllä kuuluisa paikka, olemme mekin siellä vierailleet, mutta Manuelin ja Julietan keskustelu käytiin täällä Temblequen vieressä olevalla mäellä.


Tässä on sille ehdoton todiste. Ekassa kuvassa Manuel ajaa autollaan mäkeä alas, toisessa kuvassa Juha suomalaisella Volvollaan.


Olemme me käyneet Campo de Criptanassakin, mutta se on vähän eri näköinen. Se on enemmänkin turistien paikka kahviloineen ja näköalapaikkoineen, eikä siellä ole vastaavia teitä, joita voisi autolla ajella rinnettä myöten.


La Promesan kuvauspaikkojen kiertely oli hauskaa. Oli kiva etsiä tietoja ja kiva olla paikalla, jossa nämä varsinkin Manuel ja hänen ystävänsä ovat olleet romanttisimmilla hetkillään.
Meille jäi pari paikkaa, joissa emme käyneet. Lujanien oma linna, Palacio El Rincón, eli Lujanin markiisien palatsi ei ole turisteille auki ja näimme erilaisista tiedoista, että sitä on vaikea edes nähdä, kun ei tieltä ihan lähelle pääse, joten jätimme sen etsimättä.

Manuelin ja Janan romanttisimmat hetket kuvattiin idyllisellä Vilelan rannalla Galician Mañónin kaupungissa.

Olimme tuolla seudulla tammi-helmikuun vaihteessa 2026, mutta emme varsinaisesti rannoilla kierrelleet, emmekä tuolla paikkakunnalla. Oli se harvinaisen myrskyinen vaihe Iberian niemimaalla tuolloin. Seuduista oli kyllä noin parin viikon ajalta monenlaista kokemusta.
Me emme mitään erityisiä Promésafaneja ole, mutta olemme kyllä seuranneet sarjaa ja Espanjassa ollessamme myös uusimmat jaksot on nähty, eli lähes puoli vuotta pidemmällä olemme kuin Suomessa. Tällainen käyntikohteiden etsiminen automatkoillamme erilaisilla kriteereillä on meidän harrastus. Ja vuosittain kerran tai kaksi olemme viimeisten kymmenen vuoden aikana ajaneet Espanjaan. Kirjoittelemme matkoistamme ja myös Espanjassa erityisesti Andalusiassa vierailemistamme kohteista.
Voit seurata meitä myös Facebook-sivullamme Ailajajuha
