Aachen on saksalainen kaupunki, joka on suunnilleen 80km Kölnistä itään. Aivan Belgian rajalla, Belgiassa lähin kaupunki on Liege. Niissä kävimme viime kesänä ja silloin Aachen jäi tulevien käyntien listalle. Oli oikein kiva pysähdys. Historiaa aistittavissa, ja rauhallinen paikka täynnä kaikenlaista kivaa nähtävää, aukioita, rakennuksia, kirkkoja, puistoja, patsaita ja pikku yllätyksiäkin. Halpa majapaikkakaan ei ollut huono valinta.

Valitsimme Ibis Budget -hotellin, vaikka nuo eivät yleensä meidän suosikkilistoilla ole, koska ovat pieniä ja tylsiä. Mutta tämä valinta perustui nyt siihen, että kelien takia piti kaiken varalta valita jotain halpaa, hyvin löydettävää ja helposti peruutettavaa, jos sattuisikin niin, että kesärenkailla matkaa ei jatketa, vaan pysähdytään odottamaan. Keli oli kuitenkin näin tammikuun lopussa ihan hyvä, vaikka sää oli sumuinen. Noin +5 – 7 astetta koko ajan.

Ibis oli nyt hyvä valinta. Monta plussaa. Ihan moottoritien vieressä, eikä silti meteli tullut ikkunan läpi, auto parkkiin sisäänkäynnin viereen, siisti ja asiallinen nukkumapaikka, vaikka tietysti jälleen melko pieni. Alue oli autojen levähdysalue, joten rekkoja oli ympäristössä kyllä kymmeniä.

Jos tarvitset kätevän nukkumapaikan matkan varrelle, tämä on hyvä valinta. Belgian puolella lähellä Saksan ja Belgian rajaa.

Hyvä kokemus oli myös löytää Belgian puolella lähes vieressä TotalEnergies huoltoasema. Kokemustemme mukaan Belgian polttoainehinnat ovat alempia kuin Saksan tai Ranskan. Niin nytkin, 1,449€. Ja samalla koimme jälleen belgialaisten ystävällisyyden. Omaa autoaan tankkaava nainen näki, että en löytänyt maksuvaihtoehtoa ja viittoili oikeaan paikkaan, näytti näytöltä, missä järjestyksessä asiat tehdään ja käänsi selkänsä, kun otin kortin esille. Ojensin hänelle Fazerin suklaalevyn, että belgialaisille jäisi käsitys siitä, että suomalaisetkin ovat ystävällisiä. Sain hämmästyneen kiitoksen.

Ajoimme noin 7km matkan keskustaan. Parkhaus am Dom osoitteessa Jesuitenstrasse oli helposti löydettävissä ja hyvällä paikalla, reilun parin tunnin parkki 4€.

Aachen on historialtaan kylpyläkaupunki. Elisenbrunnen edustaa klassista suihkulähdettä ja sen kuumat lähteet ovat hauska symboli kaupungin suositun puiston vieressä. Lähteiden vieressä seinällä on pitkä lista siellä käyneiden kuuluisten henkilöiden nimiä. Siis historiaa noin 1700-luvulta.

Vieressä oli myös modernia arkkitehtuuria.

Hämmästelimme, mutta tällaiset tiedot löytyivät Googlella:

Tämä on Peter Eisenmanin suunnittelema ”Frittenzang”-veistos Aachenissa, Saksassa. Materiaalina on käytetty ruostuvaa Corten-terästä, joka antaa sille sen värin. Veistos toimii myös bussipysäkkinä. Sen nimi ”Frittenzang” on paikallista murretta ja tarkoittaa ”ranskanperunapihtejä”. Se sijaitsee Peter Eisenman Platzilla. Sen abstrakti, geometrinen muotoilu on tyypillistä Eisenmanin arkkitehtuurille.

Kaikkeen sitä törmää. Seuraavaksi törmäsimme tämmöisiin, mutta niille ei selitystä löytynyt.

Elisenbrunnenista keskustan suuntaan on kaunis puisto. Kävelijöitä näkyi.

Puiston yläosassa on tällainen arkeologinen näkymä. Googletin sillekin selityksen.

Näkyvissä on raunioita, jotka on suojattu lasikatteella. Niiden perusteella saa käsityksen alueen historiasta ja varhaisista rakenteista. Tämä on osa Aachenin historiallista keskustaa ja sen rikasta menneisyyttä.

Kaupungilla on hauskoja ja erikoisia patsaita ympäri keskustaa. Tässä puistossa niistä yksi lammen rannalla. ”Kreislauf des Geldes” (Rahan kiertokulku) on suihkulähteen nimi. Tämä suihkulähde on taideteos, joka kuvaa rahan kiertoa. Se esittää vettä (ja symbolisesti rahaa), joka virtaa jatkuvasti kädestä toiseen – aivan kuten raha vaihtaa omistajaa yhteiskunnassa.. Teoksessa on kuusi pronssipatsashahmoa, jotka edustavat erilaisia talouden ilmiöitä ja inhimillisiä piirteitä kuten kerjäämistä, ahneutta, anteliaisuutta, lahjoittamista, sekä isää, joka opettaa lapselleen rahan merkitystä,

Tämä patsas tunnetaan nimellä Klenkes. Se esittää nuoria poikia.

Tätä patsasta suositellaan matkailusivustoilla humoristisena. Bahkauvbrunnen, eli  Bahkauv-suihkulähde. Bahkauv on myyttinen olento, joka tunnetaan Aachenin ja Reininmaan kansanperinteessä.  Tällainen epämuodostunut vasikka torahampaineen legendan mukaan asui paikallisissa lämpölähteissä ja hyökkäsi juopuneiden miesten kimppuun. 

Tämän humoristisen patsaan lähellä näimme tällaisen uskomattoman aukion. Tuolla nurmikolla lukee Platz für Demokrati. Kansalaisyhteiskuntayhdistyksen perustama aukio ”Demokratian aukio (PfD)” on avoin konsepti, joka on avoinna kaikille demokratiaa edistäville tapahtumille. Tähän kuuluvat tietysti ihmisten välinen vuorovaikutus – mieluiten myös eri mieltä olevien ihmisten välillä (jotta päästään pois omista kuplista) –, luennot, musiikki-, tanssi- ja teatteritapahtumat, talk show’t, haastattelut, julkaisut, runonlausunnot – yksinkertaisesti kaikki mahdolliset ja toteutettavissa olevat tapahtumat, joiden tavoitteena on vahvistaa demokratiaa, juhlia monimuotoisuutta ja tuoda esiin ihmisarvoa.

Lisää patsaita kierroksellamme. Die Lesende Dame (Lukeva nainen), joka kuvaa istuvaa naista lukemassa kirjaa. Valokuvan ottajia pyöri ympärillä.

Tämä on Hubert Löneken veistämä Printenmädchen (piparkakkutyttö) -patsas. Se sijaitsee Van den Daele -kahvilan edustalla Aachenissa, Saksassa, ja on kunnianosoitus kaupungin perinteisille ”Printen”-kekseille. 

Löysin piparkkkutytölle näin hauskan taustatarinan. (https://dzinninajatuksia.blogspot.com)

Aachenilaisten Printeneitten legenda – ovelasti paholaista vastaan! 💛

1600-luvulla Aachen oli raunioina tuhoisan kaupunkipalon jälkeen. Ei ollut rahaa, eikä aavistustakaan, miten kaikki voitaisiin rakentaa uudelleen – kunnes eräs leipurimestari puhui vanhasta reseptistä: legendaarisesta Printeneistä, jotka olivat aikoinaan keisari Kaarle Suuren suosikkileivonnaisia! 👑 Mutta resepti oli kadonnut – se oli oletettavasti haudattu keisarin mukana. Leipurit kokeilivat omia reseptejään, mutta mikään ollut maultaan lähellekään alkuperäistä. Sitten eräs rohkea nuori leipuri keksi pirullisen suunnitelman: hän lupasi paholaiselle pääsyn katedraalin aarrekammioon, jos tämä osoittaisi hänelle keisarin haudan. Haudassa Kaarle Suuri ilmestyi leipuripojalle kirkkaassa valossa – ja antoi hänelle aidon Printen-reseptin Aachenin pelastamiseksi. Mutta paholainen halusi palkkionsa. Nokkela leipuripoikapa pakotti hänet syömään valtavan annoksen uunilämpöisiä Printeneitä – ikävin seurauksin: Paholaista kohtasi mitä hirvein vatsakipu! Paholainen pakeni ulvoen takaisin helvettiin – ilman palkkiotaan. 😅 Siitä lähtien on ollut selvää: Printenit pelastavat kaupunkeja – ja saavat jopa paholaisen pakenemaan.

Koristeltuja pipareita oli todella paljon näyteikkunoissa.

Tämä Puppenbrunnen-suihkulähde eli Nukkien suihkulähde  -patsasrakennelma oli hauska. Seisoimme vieressä ja kuuntelimme ilmeisesti pientä ryhmää vetävää opasta. Hän liikutteli patsaan hahmoja nivelistään ja kertoi niistä. Suihkulähteen on suunnitellut kuvanveistäjä Bonifatius Stirnberg, ja se on paljastettu vuonna 1975. Sen pronssiset, liikkuvat hahmot esittävät erilaisia Aachenille tyypillisiä ja tunnettuja kasvoja ja aiheita esim. piispa, professori, kaupunginmuusikko, ratsastusurheilija ja markkinakauppias.

Ryhmä lähti eteenpäin, mutta emme me uskaltaneet koskea hahmoihin, vaikka ilmeisesti se olisi sallittua.

Aachenin suosituin nähtävyys ja aukio lienee Rathaus eli kaupungintalon aukio. Mahtava rakennus. Sen sisällä olisi nähtävissä esim. komeita freskoja, mutta paikka oli jo suljettu yleisöltä. Lasioven takaa näkyi komea aula.

Toinen tosi upea nähtävyys on Aachenin tuomiokirkko (Aachener Dom)
jonka sanotaan olevan yksi Euroopan tärkeimmistä keskiaikaisista kirkoista ja UNESCO-maailmanperintökohde. Se oli keisari Kaarle Suuren palatsikappeli ja myöhemmin saksalaisten kuninkaiden kruunauspaikka.

Sisällä erityisesti erilaisilla mosaiikkitekniikoilla koristellut seinät olivat mahtavaa nähtävää.

Aachenin kierroksemme oli täynnä kaikenlaisia muitakin hienoja rakennuksia ja näkymiä.

Ja lopuksi jotain hauskaa, mikä ei ollenkaan liity Aacheniin. Mutta oli kiva törmätä tällaiseen ikkunaan.

Jos olisimme olleet Aachenissa jo päivällä, moni museo olisi voinut houkutella.

Centre Charlemagne – kaupunkimuseo on moderni museo, joka esittelee Aachenin historiaa ja tarinoita Kaarle Suuresta sekä alueen kehityksestä. 

Couven-museo on barokki- ja empire-tyylin aikakauden kotimuseo, jossa on 1700–1800-lukujen sisustusta ja historiallisia huoneita. 

International Newspaper Museum, museo, jossa on valtava kokoelma sanomalehtiä eri aikakausilta (saksankielinen media-historia). 

Ludwig Forum for International Art, nykytaiteen museo, jossa on laaja kokoelma kansainvälistä modernia taidetta. 

Printen Museumissa olisi nähnyt opastettuna Aachenin perinteisten piparkakkujen historian. 

Kävelykohteisiin olisi mielellään voinut lisätä esimerkiksi Ponttorin ja Marschiertorin, eli keskiaikaiset kaupunginportit, jotka ovat osa vanhaa linnoitusta.  Tämä Marschiertor osui automatkalle hotelliin ajaessamme.

Lousberg eli kaupungin pohjoisreunalla oleva kukkula houkuttelisi myös, koska sieltä avautuu kauniit näkymät Aachenin yli ja siellä on puistoalueita sekä patikointipolkuja. 

Eli näillä näkymin Aachen on vielä uusienkin käyntien listalla.

Seuraavana päivänä jatkoimme Belgian läpi Ranskaan eli Orléansiin. Siitä seuraava teksti.

Orléans.

 

---