on suosittu kaupunki Belgiassa. Samaa mieltä! Huikeita näkymiä. Gravensteenin linna, Gentin tuomiokirkko, Korenmarkt & historiallinen keskusta, Graslei ja Korenlei, ja näköalapaikkana Gentin kellotorni, nämä ehdimme päivässä kiertää ja samalla nähdä hienoja katu- ja jokinäkymiä sekä erikoisliikkeiden näyteikkunoita. Vähäpäästöisen alueen ajoneuvorajoitteet saivat taas etsimään parkkipaikan sen ulkopuolelta, mutta ei ongelma.

Gentin näkymistä odotimme jo etukäteen huikeita näköaloja. Tämä jokinäkymä ei ollut ainoa, täällä pääsi myös kiipeämään ylös torniin.

Parkkeerasimme auton Dampoortin aseman viereen ja lähdimme kävelemään keskustaan. Pyöriä on täällä aina. Ihmetyttää, miten tuolta oma löytyisi.

Ihan hetken päästä olimme päästöalueen rajalla. Kamera olisi ottanut autostamme kuvan, olisimme saaneet sakkolaskun ja lopulta myös maksun takaisin, koska olimme jo rekisteröityneet. Tämä prosessi siksi, että emme olleet rekisteröityneet niin ajoissa, että lupa olisi ollut voimassa. Siis useita päiviä etukäteen!

Kävely ei ollut pitkä, ja kivoja näkymiä kaduilla. Komea Pyhän Jaakobin kirkko ei ollut auki.

Hetken päästä olimme Kaupunginaukiolla nimeltään Vrijdagmarkt. Nimi viittaa viikoittaisiin perjantaimarkkinoihin. Niiden lisäksi lauantaikin on markkinapäivä.

Kuvassa on flaamilaisen valtiomiehen ja kansanjohtajan Jacob van Artevelden (n. 1290–1345) patsas. Hänet tunnetaan roolistaan Gentin johtajana satavuotisessa sodassa.  Pystytetty vuonna 1863.

Leie-joen toisella puolella on yksi Gentin hienoimmista päänähtävyyksistä eli Gravensteenin linna.

Kuten kuvasta näkyy, se on tosi suosittu. Suositumpi kuin aavistimmekaan, eli ollessamme juuri tulossa lipunmyyntipisteeseen, jono katkaistiin ja ilmoitettiin, että ei enää (tänään?). Siispä meillä on vain ulkokuvia. Muurien reunoilla olisi voinut olla kiva kierrellä enemmänkin, koska ylhäältä näkyy aina enemmän muutakin.

Joen toiselta puolelta linnalle on vielä hieno näkymä.

Vieressä olevalla aukiolla on kattava valikoima terassiravintoloita ilman muuta. Ja myös turistitoimisto.

Lähikaduilla oli kivan näköisiä näyteikkunoita. Pitsejä, vaatteita, sisustustuotteita, kattokruunuja ym.

Korenlei, Grasburgin silta ja joen toisella puolella oleva Graslein rantakatu ovat kohteita, jotka usein mainitaan paikkoina, joissa pitäisi käydä illalla auringon laskiessa ja sen jälkeen ihailemassa valaistusta. Eipä tämä ikävää päivälläkään ollut. Näytti siltä, että veneristeilytkin olivat kovin suosittuja.

Pyhän Mikaelin silta on vähän näitä etelämpänä ja sen vieressä on myös upea kirkko.

Sillalla on Pyhän Mikaelin patsas, joka esittää arkkienkeli Mikaelia, joka surmaa lohikäärmeen. Patsas on lyhtypylväässä.

Sillan yli ja olimme Korenmarktilla kaupungin historiallisimmassa osassa.

Tämän torin vierellä on kaksi hienoa kirkkoa ja kaupungin paras näköalatorni, eli Gentin Tuomiokirkko (Pyhän Bavon katedraali), Pyhän Nikolain kirkko ja Gentin Kellotorni. Kaikki käytiin.

Aloitettiin Gentin Tuomiokirkosta. Tällainen historia:

Rakennettu romaanis-goottilaiseen tyyliin (valmistui 1200- ja 1500-luvuilla), omistettu Gentin Pyhälle Bavolle (7. vuosisadan Gentin suojeluspyhimys), joka oli Gentistä kotoisin oleva aatelismies, joka katuessaan luopui kaikesta omaisuudestaan ja ryhtyi munkiksi. Hänen mukaansa nimettyä katedraalia pidetään ”nöyryyden ja katumuksen symbolina Gentin asukkaille”.

Jälleen huikea koristeellinen kirkko. Seinä- ja holvirakenteiden lisäksi osa koristelusta on mustaa. Erilaista.

Kirkossa on alttarin takana osa, jonne on erillinen sisäänpääsymaksu ja aivan mahtavia pienempiä kappelisyvennyksiä. Täällä on myös varsinainen taideteos, ”Mystisen karitsan palvonta” (1432), jonka teema on ihmiskunnan pelastuksen salaisuus. Se on suuri alttaritaulu, joka koostuu 12 paneelista. Alempana keskellä karitsa symboloi Jeesuksen uhria, yläosa kuvaa Jumalaa, Neitsyt Mariaa, Johannes Kastajaa, enkeleitä ja toisiaan palvovia pyhiä. Tämän taideteoksen yksityiskohtia, symboliikkaa ja historiaa pääsi katsomaan videoltakin yhteen pieneen huoneeseen.

Rubensin alttaritaulu, Pyhän Bavon sisääntulo luostariin (1623) on toinen hieno taideteos.

Niissä kierreltävissä pikkukappeleissakin on kaikkea hienoa nähtävää.

Ja kierroksen lopuksi näkymät kirkkosaliin toisesta suunnasta olivat myös hienot.

Sitten Belfort van Gentin eli Gentin kellotornin suuntaan. 91 metriä korkea Unescon maailmanperintökohde on se Gentin paras näköalapaikka. Tällä kertaa ylös ei tarvinnut kiivetä pelkkiä portaita, ison osan pääsi hissillä. Takaisin tullessa joko en löytänyt hissiä tai muuten vain portaita oli pidemmästi. Mutta ei haitannut. jo matkan varrella eri kerroksissa oli nähtävää. Paikallinen lohikäärme oli mainittu useissa esitteissä.

Näkymät ympäristöön. Aukiot, lähikirkot, kaupungintalo, koko kaupunki. Näitä on aina kiva katsella.

Kaupungintalo on aika jännä arkkitehtuuriltaan ja viereinen puisto hieno.

Tämäkin talo on Kaupungintalo, vanha sellainen. Ei oikein auennut meille, mikä tuo moderni (lisä?)rakennus on.

Sitten oli jäljellä vielä yksi elämys. Graffitikatu. Aika uskomaton paikka. Monen sadan metrin katu täynnä graffiteja.

Monenlaisten näkymien jälkeen rauhallisesti parkkipaikan suuntaan. Oli ollut mielenkiintoinen ja monipuolinen päivä.

Päiväkävelyn alkupuoli on tässä kuvassa. Graffitikadulta sitten vain takaisin alkuun.