Automatka Pohjois-Makedoniaan Skopjeen ja takaisin

Neljän viikon matka lokakuussa 2024 alkoi laivamatkalla Tallinnaan. Yhdentoista pysähtymispaikan jälkeen olimme perillä Skopjessa. Sieltä lähdimme neljän yön jälkeen takaisin ja valitsimme paluumatkalle eri reitin ja seitsemän uutta kohdetta. Tähän tekstiin keräsimme kustannukset, hotellisuositukset, reittikuvauksen, tietullikokemukset ja linkit käyntikohteisiin. Linkit on sijoitettu tekstiin vihreisiin laatikoihin, siniset laatikot ovat päivien otsikoita.

Skopje oli meille aivan uusi kohde ja lähdimme sinne aivan erityisestä syystä. Miksi? Se selviää kohta.

”Mummi ja taata! Meidät valittiin edustamaan Suomea Hip hop -tanssin maailmanmestaruuskilpailuihin Skopjeen. Hei, ajakaa tekin tänä syksynä sinne!” Katsoimme huvittuneita toisiamme ja nauroimme jo ajatuksellekin. Mekö istuisimme katselemassa hip hop -ryhmien tanssiesityksiä ajettuamme paikalle ensin parissa viikossa? Mutta sitten ajatus alkoi houkutella ja siitä se sitten lähti.

Lähtöpäivän aikataulu salli lähdön vasta illalla, ja niinpä valitsimme lokakuussa auringonlaskun aikaan lähtevän iltalaivan, jossa sai nukkua aamuun asti ja ajaa sitten suoraan Tallinnasta maantielle. Toinen kerta elämässämme, jolloin teemme näin.

Meidän suosikkimme on aina ajaa laivaan Vuosaaressa ja poistua Travemündessä ja suosikkina se säilyy tämänkin kokemuksen jälkeen. Keräsimme kokemuksemme omaksi tekstiksi:

Sitten seuraava päivä:

Tallinnasta Latviaan Rundalenin linnaan

Ei ollut tällä kertaa tarvetta etsiä Virosta tai Latviasta erityisiä pysähtymiskohteita, esim kaikkien suosimat Riika ja Jurmala on käyty jo kauan sitten. Riian lähellä olevassa Siguldassa vierailimme muutama vuosi sitten ja se oli oikein mielenkiintoinen. Siitäkin on teksti:

Ensimmäisen päivän ajomatka oli rauhallinen kunnon tie eikä mitään ruuhkia. Muistimme sopeutua myös ohitteluun Baltian tapojen mukaan. Ohittavia autoja väistetään pientareelle, ja jos piennar on merkittykin katkoviivoilla, sillä voi ajaa koko ajan. Meitä ei kiinnostaisi noiden järjestelyjen kanssa pyöräillä.

Olimme ajoissa iltapäivällä Pilsrundālessa Rundalenin linnan vieressä olevan Baltā mājan parkkipaikalla. Olimme ainoat vieraat, paikka oli rauhallinen, piha kaunis, emäntä ystävällinen ja huone mielenkiintoinen. Erittäin edullinenkin, maksoimme vain 30€. Emäntä ei puhunut englantia, mutta kommunikoimme sujuvasti saksaksi.

Kävelymatkan päässä on upea Rundalenin linna. Ehdimme kiertämään sisätilat ja sen jälkeen ihanan puiston. Se oli hieno kokemus, vaikka kesällä ja ilman sateenvarjojen tarvetta paikka olisi takuulla vielä paljon hienompi. Varsinkin puutarhaosuus menee uusiksi, jos joskus ajamme tuolla.

Täällä laajempi teksti paikasta:

Siauliai – Kaunas

Vuosia sitten kävimme ihmettelemässä Siauliain ristikukkulaa ja nyt teki mieli uudelleen. Oli kyllä sen arvoinen paikka.

Täällä lisää:

Ennen iltaa saavuimme Kaunasiin sen hienoimman kävelykadun eli Laisvės alėjan vierellä olevaan asuntoon, Apartements in the city centre. Nyt tuli koko matkamme toinen ristiriitainen majoituskokemus. Sijainti oli hyvä, kuoppaisella ja lätäkköisellä pihalla oli parkkipaikka ja huonekin persoonallinen, vaikka pieni. Kuvauksesta emme vain olleet nähneet vuodetilannetta. Pieni alkovin hyllyllä oleva sänky ei mitenkään riittänyt meille ja sinne piti kiivetä hankalasti. Kääriydyin nahkaiselle sohvalle vilttiin ja Juha kiipesi hyllylle nukkumaan. Jos ei tällainen hankaluus harmita, paikka on ok, erityisesti sijainniltaan, mutta meillä ei mene jatkoon. Bookingin kuvauksessa on kaksi eri huoneistoa, ei mitenkään voinut tietää, että olimme varanneet tällaisen hankaluuden hintaan 42,50€.

Kävelyretki Kaunasin kaduilla, vanhassa kaupungissa, Kaunasin linnan ympäristössä ja Laisvės alėjan kävelykadulla oli kyllä tosi kiva.

Täällä lisää:

Seuraavana päivänä ajo jatkui. Päämäärä oli Bialystok. Tästä tuli tosi miellyttävä kokemus.

Sitten saman tien kiertämään kaupunkia. Löytyi tosi monenlaista kivaa. Katunäkymiä, kirkkoja, puistoja, linna, kävelykatu aukioineen ja sitten vielä Saksasta tuttu Rossmannin kauppa.

Lisää näkemästämme täällä:

Seuraavana päivänä löysimme ihan yhtä hienon puolalaisen kaupungin, eli Lublinin, jossa sijaitsee myös historiallinen keskitysleiri Majdanek näkymineen ja museoineen. Bialystokista Lubliniin Google Maps tarjosi useita reittejä, ensisijaisesti reittiä Varsovan kautta. Ei ollut meille mieleinen, koska useimmiten vältämme isoja ruuhkaisia alueita ja isojen kaupunkien lähellä kulkevia väyliä. Olemme kyllä jo vuosia sitten toki käyneet Varsovassakin, mutta ei kuulunut nyt suunnitelmiin. Eli valitsimme näistä tuon itäisimmän reitin:

Reitin varrella olisi takuulla ollut muitakin kivoja kohteita, esim. Bielsk Podlaski. Pysähdyimme muutamaksi minuutiksi, kun näimme erikoisen kirkon.

Pienemmillä teillä on välillä hankalaa löytää sopivaa pysähtymispaikkaa kahvitauolle. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun käännyimme paikallisen hautausmaan parkkipaikalle ja kaivoimme termarit ja eväsleivät esiin. Losicen hautausmaa tarjosi mielenkiintoista nähtävääkin.

Lublin ja Majdanek

Saavuimme Lubliniin ja olimme tosi iloisia, kun auton sai parkkiin suoraan hotellin eteen ja tavarat hissillä viidenteen kerrokseen siistiin kämppään. Sen verran pieni ja varustamaton se oli, että saman tien maksoimme seuraavaksi aamuksi aamiaisen, joka tarjottiin kadun toisella puolella ravintolassa. Tällainen paikka on Hotel Logos, Akademicka 4, 20-033 Lublin. 52€+aamiainen. Kauniit ruskanäkymät ympäristöön.

Ja sitten lähes kiireellä kävellen keskustaan ja Lublinin linnaa kohti. Hieno kävely: Viihtyisä kävelykatu, Krakovan portti, vanhakaupunki, Lublinin linna, Katedraali, puistoja ja aivan huippua värikkäät suihkulähteet.

Lue kaikki täältä:

Seuraavana aamuna suuntasimme Majdanekin keskitysleirille. Ei se ole ainoa Puolassa, Auschwitzissa olemme toki käyneet myös. Tämä on iso ulkoilmakenttä, jossa kävellessä voi poiketa erilaisiin rakennuksiin ja nähdä niiden sisällä historiaa. Infossa on myös museo.

Kuvauksemme Majdanekista täällä:

Päämääränämme oli Skopje, mutta kun kerran aikaa oli, päätimme Lublinin jälkeen tehdä pienen mutkan Puolassa. Olimme nimittäin nähneet uskomattomia kuvia paikasta, jonka nimi on Zalipie. Tekisitkö sinäkin mutkan, jos näkisit kuvia tällaisesta kylästä?

Katso lisää tietoja ja kuvia täältä:

Zalipieen emme jääneet yöksi, mutta aikaa tähän pysähdykseen ja pienemmillä teillä ajamiseen meni niin paljon, että ensimmäistä kertaa tällä matkalla ajoimme pimeässä Novy Sacziin.

Lyhyt pysähdyksemme onnistui kyllä. Löysimme melko helposti omakotitalon, jonka alakerrassa oli huone meille. Emäntä perheineen asui yläkerrassa ja vastaanotto oli kyllä ystävällinen ja paikka kiva, vaikka yhteistä kieltä ei löytynyt kuin muutama saksan sana: Gute Nacht! Pokoje Gościnne u Grażynki, Ul. Modrzewiowa 9. Mukavasta nukkumapaikasta 34€ ei ole paljon.

Iltapimeässä emme pihaa pidemmälle lähteneet.

 ,Aamulla sitten suunnistimme vanhankaupungin suuntaan ja teimme oikein sopivan pienen kävelylenkin, johon riitti noin tunti. Paljon oli tällaisessakin pienessä kaupungissa nähtävää.

Täältä löydät lisää kuvia:

Matka jatkui täältä Unkarin suuntaan, mutta rattia piti kääntää, kun tällainen näkyi tien varressa. Pikku pysähdys.

Seuraava päämäärä olikin sitten ajaa Slovakian läpi Unkariin Debrecenin kaupunkiin. Siellä emme ole aikaisemmin olleet, monessa muussa kylläkin, esimerkiksi Budapestissa ja Balatonin rannoilla jo kauankin sitten ja sen jälkeen uudelleen. Myös monissa muissa pienemmissä paikoissa, kuten Mohacs, Miscolcs, Wezprem, jotka kaikki ovat olleet mieleisiä. Mohacs aivan erityisen kiinnostava.

Slovakiassa on moottoriteillä tietullit. Viimeksi siellä ajaessamme vinjetin ostospaikka löytyi heti rajan jälkeen, mutta nyt emme löytäneet. Kysyimme neuvoa kahdelta huoltoasemalta ja meille neuvottiin paikat, mutta ei niitä sitten löytynytkään. Lopulta yksi nuori mies sanoi, että ei kannata ostaa enää, on lyhyt matka ajaa loppuun asti tullitonta tietä. No niin sitten tehtiin.

Unkariin ajaessa vinjetin osto oli paljon helpompi. Heti rajalta, ei tuulilasitarroja vaan rekisterinumeron rekisteröiminen sähköiseen vinjettiin. Ostimme kuukausitarran 26,93€, koska emme tienneet ihan tarkkaan, milloin tulisimme takaisin ja Unkarin moottoritiet ovat kokemustemme mukaan hyviä ja rauhallisia.

Rajan myyntipisteessä oli saatavilla myös hyvin selkeä kartta Unkarin maksullisista teistä.

Sateinen sää, lätäköt kadunvarressa, märät pensaat – onneksi nämä olivat ainoat ongelmat saapuessamme Debrecenin majapaikkaamme Péterfia Panzióon, Péterfia u. 37/b, 4026 Debrecen. Yksi kerros portaita vastaanoton jälkeen ja olimme viihtyisässä pienehkössä huoneessa, jossa oli myös terassi ja riittävästi tilaa.

Kadun toisella puolella oli puomin takana yksityinen parkkipaikka. Hyvä sekin näin sateella.

Ja sitten sateenvarjot mukaan ja matkaan. Debrecenin keskustan Piac utcan, eli Torikadun varrella olivat parhaat nähtävyydet, esim Reformoitu Suurkirkko ja Millennium-suihkulähde.

Täällä lisää Debrecenin kävelykadun nähtävyyksistä:

Ja sitten alkoikin matkamme jännittävin osuus, eli maat, jossa emme olleet koskaan aikaisemmin käyneet tai ajelleet.

Romanian Sebes laitettiin navigaattoriin ja melko pian ylitettiin raja. Romanian rajalla pysähdyimme ostamaan maksullisille moottoriteille tarvittavan vinjetin. Kymmeneksi päiväksi 5,48€. Emme olleet oikein perillä, kuinka paljon maksullisia teitä olisi, mutta siltä varalta, eikä tuo hinta ole paljon. Rajalla ei ollut juuri muutakaan, kun kerran oltiin vielä EU:n alueella.

Matkalle sattui kaksi yllätystä. Toinen positiivinen, toinen enemmänkin negatiivinen. Se positiivinen oli hurjan hienojen talojen näkymä tien varrella Huedinissa.

Negatiivista oli Sebesiin saapuessamme, että Râpa Roșien luonnonpuistoon ei omalla autolla kuoppaista pikkutietä haluttukaan ajaa ja hienot vuorenrinteet jäivät kameralla zoomailujen varaan.

Onneksi Sebes tarjosi erittäin helpon ja edullisen majapaikan. VILA GE, jud.Alba, 515800 Sebes. 38€.

Ja mukavat auringonlaskunäkymät iltakävelyllemme.

Täällä lisää niitä näkymiä ja muutakin tästä päivästä:

Seuraava päivä vasta kokemus olikin. Suuntasimme Transalpinan alppitielle ja näimme huikeat maisemat.

Lähdimme Sebesistä etelään. Tie oli helppo ajaa, näin lokakuussa hyvin ruuhkaton ja rauhallinen. Maisemat ovat vuorilla aina parhaita. Alkumatkasta ajoimme keskellä ruskan värittämiä metsiä.

Sitten alkoi tien vieressä näkyä upeita järvimaisemia.

Lopuksi olimme serpentiinitiellä ja avarissa vuoristomaisemissa.

Olimme jo aamulla tehneet päätöksen ajaa illaksi Timisoaraan, ja siksi käännyimme tieltä takaisin iltapäivällä ja käännyimme hiukan ennen Obársiaa länteen vähän pienelle ja pomppivalle tielle

ja lopuksi Devan kautta moottoritielle.

Voit lukea päivästämme kuvauksen täältä:

Timișoara on yksi Romanian suosituimmista käyntikohteista. Ei ihme! Onneksi olimme varanneet kaksi yötä, jolloin meillä oli iltakävelyn lisäksi kokonainen päivä aikaa tutustua näkymiin.

Majapaikkamme oli tosi onnistunut, viihtyisä ja käytännöllinen, oikein helpolla etäisyydellä kaikesta. Gold Touch Studio, Strada Paris 8. Hinta kahdesta yöstä yhteensä 62€.

Ainoa pienempi puute oli, että talon vieressä olleet parkkipaikat olivatkin täynnä ja lähikorttelin yksityisestä parkkialueesta tuli 40€ ylimääräistä hintaa.

Kymmenen minuutin päästä oltiin Voiton aukiolla, näin upean Ortodoksisen Katedraalin vieressä.

Kokonaisessa päivässä löytyi muitakin aukioita, lisää kirkkoja, kävelykatuja ja upeita puistoja.

Kaikki oli niin lupaavan näköistä jo päivällä, että tein uuden kierroksen illalla nähdäkseni illan valot.

Klikkaa tänne, niin näet muutkin aukiot, katumaisemat, puistot ja kirkkoja myös sisältä:

Timisoarassa olisimme voineet viihtyä pidempäänkin, mutta aikataulumme Skopjen ja Hip hop -maailmanmestaruuskisojen takia kiirehti jatkamaan Serbiaan ja siellä Belgradiin. Romanian ja Serbian rajalla poistuttiin lopulta EU:n ja Shengenin alueelta, eli passit tarkastettiin ja sitten törmättiin auton suhteen yhteen mokaan. Keväällä tulostamamme Green card ei ollutkaan enää voimassa, joten jouduimme ostamaan rajalta uuden. 50€:n moka. Samalla koimme yllätyksen. Meitä tuli moikkaamaan tullimies, joka oli nähnyt auton rekisteristä, että olimme suomalaisia niin kuin hänkin. Hauska sattuma. Oli samalla helppoa kysyä Serbian tiemaksuista, mahdollisesta vinjetistä ja muutenkin reiteistä. Ei vinjettiä, moottoritiet olivat maksullisia, mutta maksut kerättiin tiellä. Maksoimme kortilla tai käteisellä ja yhteensä edestakaisesta noin 1000 kilometrin matkasta noin 36€.

Rajalla meni hetki aikaa, mutta ehdimme mukavasti Belgradiin ja löysimme varaamamme Spirit Apartements studiohuoneiston osoitteesta Braće Baruh 20b, Stari Grad. Hinta 42€. Pientä etsimistä, alaovella luki Spirit Hostel ja vastaanotto oli neljännessä kerroksessa. Vastaanottaja tuli sitten kanssani alas ja ohjasi Juhan auton kanssa maanalaiseen helppoon pysäköintihalliin.

Ja sitten jälleen kiertelemään nähtävyyksiä. Kävelykatujen varrella niitä oli. Tasavallanaukio on Belgradin keskeisimpiä aukioita. Siellä kaikki tuijottivat Mihailo Obrenovićin ratsastajapatsasta. Obrenović oli Serbian ruhtinas vuosina 1839–1842 ja 1860–1868.

Yllättävä näkymä oli Hotelli Moskva

Kävelimme Pyhän Markuksen katedraalille asti ennen auringonlaskua, ja olipa upea!

Sitten olimmekin vähän pettyneitä siitä, että emme ehtisi nähdä Kalemegdanin linnoitusta, joka on yksi Belgradin hienoimpia nähtävyyksiä, mutta yhtäkkiä huomasimme ”eksyneemme” turisteille tehtyä kävelykatua edetessämme linnoituksen puistoon. No, hyvä näin!

Koko kuvaus Belgradin pysähdyksestämme täältä:

Seuraavana aamuna sitten navigaattoriin Skopje ja ajo Serbian läpi moottoritietä. Hyvä tie.

Ennen iltaa olimme perillä asunnossa Veki’s house, osoitteessa 4 Rajko Zhinzifov. Oli ihan yllätys, että 21€ yöltä maksava paikka voi olla näin kiva. Kaikki hyvin. Hissillä viidenteen kerrokseen, mukava sänky, tilava studio, riittävät keittiötilat ja kävelyetäisyys kaikkialle, vaikka emme ihan keskustassa olleetkaan. Täällä nukuimme neljä yötä.

Pohjois-Makedonia ja Skopje olivat automatkallamme ekaa kertaa. Kaikki oli meille uutta. Historiasta olimme sen verran perillä, että Skopje kärsi pahan maanjäristyksen 1963, mutta emme tienneet, että siitä on tehty uudelleen ehjä ja ja näin komea kaupunki.

Vanhat uusitut rakennukset, aukiot, suihkulähteet ja tolkuton määrä patsaita, oli todella paljon nähtävää. Myös Millennium-risti Vodjon kansallispuiston kukkulan laella oli gondolihisseineen hauska kokemus.

Viikonloppunamme meillä tietenkin oli aivan erityinen kokemus, kun Skopjessa oli Hip Hop -tanssin maailmanmestaruuskilpailut. Peukuttelimme lastenlapsiamme.

Skopjesta riitti ihan valtavasti nähtävää ja kerrottavaa. Lue täältä:

Matkan pikkuinen takapakki tuli täällä, kun matkan päämääräkohde oli nähty ja Hip hop -tanssit koettu. Olimme suunnitelleet jatkavamme uusille seuduille, erityisesti Albanian suuntaan, mutta sitten tulikin pientä fyysisen huonon olon tunnetta. Makedonialainen lääkärinvastaanotto ei houkutellut, vaikka majapaikkamme isäntä etsi meille suosituksen. Pelkäsimme kieliongelmia ja epäröimme myös kustannuksia, koska tiesimme, että olimme EU:n sairausvakuutuskortin alueen ulkopuolella. Punnitsimme vaihtoehtoja ja päätimme sittenkin lähteä kotiin päin, ettei mahdollinen tarpeellinen lääkäriin pääsy enää viivästyisi.

Eli auton nokka takaisin pohjoiseen, Serbian moottoritielle ja navigaattoriin Novi Sad.

Majapaikkamme oli vielä kivempi kuin olimme odottaneet. Emäntä vastaanotti ystävällisesti, neuvoi auton sisäpihalle portin taakse, toi meidät hissillä yläkertaan. Meillä oli tilava olohuone, makuuhuone ja keittiö, kaunis näkymä joelle parvekkeelta. Kaikki 10+. Duga Apartments 32 Vojvode Mišića. Ja kaksi yötä yhteensä 87€. 

Iltakävely kaupungilla illan valoissa oli hyvin tunnelmallinen.

Aamulla suuntasimme joen yli linnoitukselle ja katselimme jokimaisemia sieltä suunnasta.

Tulimme takaisin joen yli, teimme lounaan majapaikassamme ja lopun päivä kiertelimme kaunista kaupunkia. Kauniita kävelykatuja, puistoja, kirkkoja, aukioita. Viihtyisää monin tavoin.

Täältä kuvaus koko käynnistämme ja Novi Sadin näkymistä:

Seuraavana päivänä olikin aivan toisenlainen nautinto. Aika tyypillinen kyllä meille automatkoillamme. Ajoimme nimittäin Unkariin Balatonin pohjoispuolelle ja vietimme oikein hienon illan ja yön Juhan lapsuudenystävän luona.

Eli Novi Sadista ensin Budapestin suuntaan. Moottoritie oli helppo valinta, kun meillä oli jo menomatkalla hankittu elektroninen vinjetti valmiina.

Balatonin suuntaan ajaessamme, ei koko reitti enää moottoritietä ollutkaan, eikä aina ihan sitä hyväkuntoisintakaan, mutta maisemia oli mukava katsella.

Reitillämme pysähdyimme paikkaan nimeltä Baja. Kiva pikkupysähdys katsomaan kaupungin maisemia.

Puistossa oli yllättävä näyttely. Unkaria ymmärtävä ystävämme sanoi, että aihe oli se, että kaksi samaa asiaa eivät ole samanlaisia. Eli kuvassa oli esimerkiksi kaksi aivan erilaista puuta.

Balatonin rannalta sitten jälleen kotia kohti. Seuraava pysädyspaikkamme oli Slovakiassa Zilina. Rajan ylittäessämme löysimme onneksi aika helposti vinjetin ostopaikan yhden huoltoaseman sivusta, joten voimme valita minkä reitin tahansa. Maisemat etusijalla siis.

Auto ajettiin pihalle sisään portista ja saman tien emäntä tuli meitä vastaan. Olipa upean iso huone meille. Pöytä, tuolit, sohva, sänky, keittiö ja lattialle olisivat mahtuneet isommankin perheen lapset juoksentelemaan. Majapaikkamme oli sopivan kävelymatkan päässä keskustan näkymistä ja autolle oli siis paikka sisäpihalla. Apartment Elinel, Jánosikova Street 255/11. Suositus on. Maksoimme yöstä 66€ ja nukuimme hyvin.

Meillä ei ollut kovin monta tuntia aikaa tutustua Zilinaan, mutta se, mitä näimme, oli iltavalaistuksessa ja täysikuun noustessa oikein viihtyisää. Kivoja tällaiset iltakävelyt.

Aamulla lähtiessämme poikkesimme hienoon Budatínin linnan puistoon.

Koko teksti Zilinasta täällä:

Sitten Slovakiasta Puolaan. Puolassa ei henkilöautoille ole tulleja, eli se homma ei vienyt aikaa eikä energiaa.

Ehdimme pysähtyä Puolassa kolmessa kaupungissa. Jokainen oli elämys omalla tavallaan. Ensimmäinen oli Częstochowa, josta luimme sen olevan suosittu pyhiinvaelluskohde. Tämä olikin aikamoinen kysymysmerkki: Ihanko totta?

Täälläkin ajoimme portin läpi pihalle, oven vieressä oli koodilla avautuva laatikko, josta löytyivät avaimet. Helppoa. Talon ulkonäkö ensin vähän herätti epäilyjä, mutta sisällä kaikki oli aivan ok. Pod Jasną 28, 28 Wieluńska, 42-217 Częstochowa

Pyhiinvaelluskohde eli  Jasna Góran luostari, jossa on Mustan madonnan maalaus, oli kivasti kävelymatkan päässä ja sieltä sitten kaupunkiin tutustuminen aloitettiin. Oli kyllä kiertelyn arvoista. Ja paljon oli muitakin. 

Luostarin mäeltä laskeuduimme leveää kävelykatua pitkin turistien torille ihmettelemään tarjontaa.

Ennen kioskeja tuossa oikealla oli kyllä pistäytymisen arvoinen puisto.

Ja torilla riitti ihmeteltävää.

Jopa tamperelaisen mielikuva mustasta makkarasta huvitti.

Auringon laskeuduttua nautiskeltiin taas näistä iltavalomaisemista.

Koko kertomus täällä. Erityisesti luostarista sisältä yksityiskohtaisia kuvia, käy katsomassa, me ihailimme niitä pitkään.

Torunin piparkakkukaupungista olimme lukeneet pari juttua ja niiden perusteella varasimme sieltä kaksi yötä, että meillä olisi aikaa tutustua kaupunkiin vähän enemmän. Oli hyvä, että teimme niin!

Monet valittelevat Puolassa ajaessaan ruuhkista ja tietöistä, mutta me törmäsimme sellaiseen tällä välillä vain kerran. Yksi pieni väistökierto, muuten tiet olivat oikein hyvässä kunnossa tälläkin välillä.

Välillä teiden ympäristö vaikutti melkeinpä taiteelta.

Torunin majapaikka ylitti odotukset. Willa 1936 , Parking. Osoite Warszawska 18, Stare Miasto. Maksoimme kahdesta yöstä yhteensä 80€.

Sijainti oli kivasti keskustan laitamilla, eli parin kolmen kadunkulman päästä olimme jo keskeisimmillä toreilla ja kävelykaduilla.

Yksi Torunin historian tunnetuimmista henkilöistä on Nikolaus Kopernikus, jonka vallankumouksellinen ajatus oli, että ”maa kiertää aurinkoa”. Kopernikuksen patsaalla oli selfienottajien jono.

Näillä kävelykaduilla oli helppo viihtyä.

Historialliset portit veivät jokimaisemiin.

Ja aivan erityisen hieno oli joen yli menevä silta.

Silta houkutteli tulemaan takaisin illalla. Tein kävelylenkin yksin, kun Juha ei enää halunnut mukaan, vaan jäi laittamaan meille iltapalaa.

Piparkakkukaupunkiin tutustuminen jäi piparkakkujen osalta pinnalliseksi, koska käyntipäivämme oli maanantai ja silloin museot ovat kiinni. Niin houkuttelevaa homma kuitenkin oli, että ostimme koristeita luovan kaulimen matkamuistoksi oikean piparin ohella. Tuli käyttöön ja sukulaiset ja kaverit kummastelivat jouluna koristeellisia pipareitamme.

Koko teksti yksityiskohtineen Torunista täältä. Erityisesti erilaiset yksityiskohdat, kirkkojen sisätilat ja iltalenkin valaistut maisemat kuvineen:

Tämän jälkeen alkoikin olla jo sellainen mielikuva, että kohta matkamme on lopuillaan. Vielä kaksi yöpymistä jäljellä, Suwalki ja Jelgava.

Torunista Suwalkiin oli rauhallista ajettavaa. Tämä reitti voisi olla monellekin Eurooppaan Baltian kautta ajavalle vaihtoehto Varsovan ruuhkaisille ohituksille.

Koko reitti ei ole moottoritietä, mutta ihan mukavaa ajettavaa kyllä. Mikolajkin lähellä ovat Puolan järvimaisemat ja siellä pysähdyimme yhdelle levähdysalueelle eväshetkellemme.

Suwalki

Majapaikkamme Apartament nad rzeką, Teofila Noniewicza 3F oli oikein hyvä. Ystävällinen emäntä oli vastassa, ja portin avaamalla ajoimme talon parkkihalliin, josta noustiin hissillä asuntoon. Ei ollut yhteistä kieltä, mutta kommunikointi tehtiin sujuvasti kännykän Google translate -sovelluksella. Tältä näytti. Hinta oli 53€.

Näkymät ulos olivat ruskan värittämät ja houkuttelivat lähtemään iltakävelylle saman tien.

Lähellä oli paras auringonlaskunäkymä, eli Arkadia-järvi ja sen vieressä olevat joki- ja puistonäkymät.

Suwalkin katujakin oli mukava kävellä. Olisi varmaan joskus kiva olla täällä myös kokonainen päivä.

Seuraavana aamuna pistäydyimme Suwalki Plazan ostoskeskuksessa. Oli sekin monipuolinen ja autolla helppo vierailtava.

Täällä raportti Suwalkin pysähdyksestämme ja auringon laskiessa aloitetulta iltakävelyltä.

Liettuan läpi ajaessa kohtasimme ensimmäisen isomman tietyöalueen Marijampolen kohdalla. Iso työalue näytti kyllä siltä, että tulevina vuosina täälläkin ajellaan komeaa tietä.

Iltapäivällä oltiin perillä Jelgavassa, mutta majapaikkaa valitessa olimme mokanneet, ja asettuminen sinne vei niin paljon aikaa, että tutustuminen kaupunkiin jäi iltavaloihin ja lyhyeksi.

Tämä majapaikka oli koko matkamme huonoin. Bookingissa olleiden kauniiden kuvien ja 9,4 pistettä saatujen arviointien perusteella tulimme tänne: Harmony, 29 Aspazijas iela. Täydeltä pihalta onneksi löytyi vielä yksi vapaa paikka, vaikka kuvaus jotenkin lupasi senkin varmemmin. Olimme saaneet rappuun menevän oven avaamiseksi koodin, mutta ei se toiminut. Kiertelimme kerrostalon rappujen ovet sekä etu- että takapihalta. Ei toiminut. Ei. Ja sitten yksi nainen parvekkeelta kysyi, voisiko hän auttaa ja samalla paikalle tuli toinen nuori nainen. He neuvoivat, että koodissa olevat numerot piti kaikki painaa samanaikaisesti. Kyllähän se ovi niin aukesi. Olisi kuvitellut majoittajan antavan ohjeen tähänkin. Sitten sama nuori nainen neuvoi oikean asunnon ja auttoi meitä avaamaan oven. Avusta olimme kiitollisia, mutta epäsiistit sementtiportaat neljänteen kerrokseen olivat uusi pettymys. Meille aikamoinen haaste kanniskella edes tarpeelliset matkatavaramme autosta neljä kerrosta ylös. Siis ei hissiä. Tätäkään ei mainittu kuvauksessa. Jos olisi mainittu, emme tietenkään olisi tällaista valinneet.

Tuli mieleen sellainenkin, että onkohan majoittajalle mahdollista pyytää sopivaa tuttavapiiriä jakelemaan kymppejä ja antamaan kehuja? Vai riittääkö vieraille oikeasti siisti ja tyylikäs huone, eivätkä rähjäiset portaat ja toimimaton WiFi haittaa?

Enkä kyllä tykännyt sijainnistakaan iltapimeällä. Lähikaduilla oli huonot valot ja haaveilemalleni linnalle oli kolmen kilometrin kävelymatka. Kävelin kuitenkin. Yksin. Juhalle riittivät portaat.

Aamulla aikaisin jo ennen kahdeksaa lähtiessämme poikkesimme uudelleen katsomaan yhdessä linnaa ja sen ympäristössä olevia puistoja ja muita näkymiä.

Kyllä Jelgava ihan kivalta käyntipaikalta näytti, vaikka melko vähän ehdimmekin nähdä. Jos joskus uudelleen, etsisimme majapaikan tältä suunnalta, eli linnan ja tämän puiston lähettyviltä, meidän epäonninen majapaikkamme oli tätä ajatellen väärällä puolella kaupunkia.

Täällä on lisää Jelgavan näkymistä:

Aikainen aamulähtömme johtui lähinnä siitä, että halusimme olla varmoja, että ehdimme illaksi Tallinnan laivaan ja sitä myöten kotiin. Hyvin ehdimme, vaikka pidimme pikku taukojakin ja Tallinnassa odottelimme laivaan pääsyä sataman vieressä olevassa ostoskeskuksessa. Ehdimme ostaa kotiin jääkaappiin sopivat aamupalatarvikkeetkin.

Tallinnan satama jäi taakse, Tallinnakin iltavaloineen. Me vetäydyimme varaamaamme hyttiin ja parin tunnin lepohetken jälkeen herätessämme aloimmekin jo lähestyä Helsingin Länsiterminaalia.

Oli hyvä ja onnistunut matka takana, vaikka sitä vähän lyhensimmekin suunnitellusta. Mutta kahta lukuunottamatta majapaikat olivat oikein onnistuneita, käyntikohteissamme oli valtavasti hienoa nähtävää ja ensimmäinen kertamme Romaniassa, Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa oli myös niin mukava, että tuskin jää ainoaksi käynniksi.

Pari viikkoa kotona ja kutsuimme kaverit meille kotiin laulamaan kiitoslauluja. Oli paljon syytä.

Vähän kauemmin meni siihen, että ehdimme palata tähän koosteeseen matkastamme ja samalla luoda katsauksen myös matkamme kustannuksiin. Niistä yhteenveto tässä:

Laivamatkat Tallinnaan ja takaisin 97,80€ + 116€ = 213,80€

Bensakulut koko matkalta, (noin 6000km) 567€

Tietullit 70€

Pääsyliput yms. 120€
(Näistä suurin erä olivat Skopjen Hip hop -tanssien pääsyliput yht. 80€.)

Tuliaiset ja matkamuistot 60€

Ruokamenot 562€
Tähän sisältyvät muutamat kahvihetket pysähdellessä ja kaupungilla kävellessä, aamiaiset kahdessa hotellissa ja ruoka- ja päivittäistavarat kaupoista. Emme koskaan syö ravintoloissa, laitamme mieluummin kaikki ruokamme itse. Lasken tämän matkaan, koska samalla se osoittaa, että näin säästämme matkan aikana ruokakuluista. Ihan toisinkin voisi tehdä. Tämä siis kaikki, mitä kului noin kolmen ja puolen viikon aikana.

Majoitukset:

Harmony Jelgava 63€ (emme suosittele)
Apartament nad rzeką – parking podziemny klimatyzacja, Suwalki 53€
Willa 1936 , Parking, Torun, kaksi yötä, yht 81€
Pod Jasną 28, Częstochowa 60€
Apartment Elinel, Zilina 66,40€
Duga Apartments, Novi Sad, kaksi yötä 78,04€
Veki’s House Skopje, neljä yötä 87,04
Spirit Apartments, Belgrad, 45€.
Gold Touch Studio, Timișoara, kaksi yötä 62€
VILA GE, Sebes, 32€
Péterfia Panzió, Debrecen, 42,30€
Pokoje Gościnne u Grażynki, Novy Sacz, 34€
Hotel Logos, Lublin, 52€
Chill London, Bialystok, 42€
Apartaments in the City Centre, Kaunas 40,50€ (emme suosittele)
Baltã mãja, Pilstundãle, 30€

868,20€ (keskiarvo 39,46€/yö)

Yhteensä kulut koko matkan ajalta 2455€

24 ajatusta artikkelista “Automatka Pohjois-Makedoniaan Skopjeen ja takaisin

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin's avatarMikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Meilläkin Skopje oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa kesällä. Pääsi yllättämään positiivisesti, tykättiin kovasti. Toisaalta tykättiin Balkanista ylipäätään. Me lennettiin sinne suoraan, mutta tuollainen automatka voisi olla todella kiva toteuttaa. Paljon saa kiinnostavia kohteita mahtumaan matkalla. Timisoara muuten näyttää todella hienolta! Muutenkin tosi kivalta kuulostanut matka, vaikka se hieman aiottua lyhyempi olikin.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Balkanilla on tosiaankin monenlaista hienoa nähtävää ja erilaista verrattuna niihin meille kovin tuttuihin Saksan, Ranskan ja Espanjan seutuihin, joilla on pyöritty paljonkin. Tekee mieli palata niihin asioihin, jotka nyt jäivät näkemättä, esimerkiksi Albania olisi ollut ihan uusi juttu.

      Tykkää

      Vastaa
  2. askoleppilampi's avataraskoleppilampi

    Kiitos massiivisesta, perusteellisesta koonnista. On teillä ollut mielenkiintoinen kiertue varsin eksoottisissa kohteissa, joihin harva suomalainen on päässyt tutustumaan. Kertomuksen perusteella olisi helppo suunnitella oma kiertue. Hinnatkin ovat aina kiinnostavia.

    Harmittavasti emme nyt tapaa Matkamessuilla, sillä varpaistelemme Khao Lakin paratiisirannoilla. Hyviä messuja!

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Isovanhemmuus on usein juuri tällainen hauska juttu. Eipä me muuten mihinkään Hip hop -tapahtumaan olisi ulkomaille lähdetty, eikä Skopjekaan ihan ekana houkutellut, mutta tämä oli kokemuksena hauska, matkasta tuli kiva ja lapsenlapsista entistäkin läheisempiä ja rakkaita. Toukokuussa takaisin tullessamme pääsemme kuuntelemaan tämän vanhemman pojan esiintymistä HYPE-musikaalissa, eli rikkaat kokemukset jatkuvat sekä laululla että tanssilla. Todellakin tuo ristikukkula sekä näkymineen että historialtaan oli aika karmaisevaa, mutta silti koin, että kokemus oli tärkeä. Antoi paljon tietoa ja ajateltavaa.

      Tykkää

      Vastaa
  3. reissukuume's avatarreissukuume

    Vau mikä kooste – ja reissu! Ja todella sympaattinen syy ylipäätään lähteä toteuttamaan tätä 🙂 Mulla on Skopje / Pohjois-Makedonia vielä käymättä. Harmittaa, etten aikoinaan hyödyntänyt halpoja lentoja Turusta…

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Meille tuntui kovin onnistuneelta vaihtoehdolta ajaa sinne omalla autolla, koska Pohjois-Makedoniassa olisi ollut niin paljon muutakin nähtävää. Jäi ensi kertaan, kun terveys sai päättämään paluun nopeuttamisesta. Ensi syksyksi on uusi harkinta samanlaisella ”Mummi ja taata, tulkaa mukaan!” -pyynnöllä. Tällä kertaa paikka olisi ihan ennakkosuosikki, eli Slovenia.

      Tykkää

      Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Tämän matkan majoitukset löytyivät kaikki Booking.comin kautta. Se on helppo alusta käyttää, koska siellä on yleensä hyvä ja monipuolinen esittely majapaikasta kuvien kera ja hakuehtoihin voi valmiiksi laittaa, että haluaa jotain tiettyjä kriteerejä. Me laitamme aina sen, että pysäköinti pitää olla. Hakulistaukseen voi myös laittaa kriteerejä, esim ”halvin ensin” tai vaikka arviopisteiden mukaan. Kun olemme löytäneet jotain harkitsemisen arvoista, katsomme alueen kartan ja siitä näkee myös muita majoitusvaihtoehtoja, joita sitten usein selailemme lisää. Erittäin tärkeä valinnan peruste meille on katsoa muiden majoittajien arvioinnit. Jos sieltä löytyy jotain esim. huonoa pysäköintiä tai hankalia portaita, emme sellaista varaa. Nämä kaksi pettymystämme olivat juuri sellaisia, että kuvauksessa ei oltukaan mainittu juuri näitä kiipeilyä vaativia ominaisuuksia, eli ei meidän juttu. Jos Bookingista ei löydy mieleistä, esim kaikki liian kalliita, katsomme yleensä AirBnb:n tarjonnan, sieltäkin usein löytyy hyvin, mutta siellä kuvaus on niukempi ja arviot eivät aina sisällä niitä asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Käytämme näiden majoitusten etsimiseen yleensä tosi paljon aikaa, ja luulenpa, että juuri siksi ne yleensä onnistuvat hyvin.

      Tykkää

      Vastaa
  4. Heidi/Himomatkaajan Turinoita's avatarHeidi/Himomatkaajan Turinoita

    Teillä on ollut hieno reissu. Tuo Siauliain ristikukkula on itselle täysin uusi kohde, ja meni heti to do -listalle. Kiitos vinkistä! Omalle kohdalle on myös osunut majoituksia jotka eivät ole ollenkaan vastanneet kuvia/kuvauksia. Nukkuminen/sängyt ovat kuitenkin majoittumisen tärkein toiminta ja jos se ei toimi, seuraavana päivänä sen tuntee nykyään kropassaan.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos, olemme ihan samaa mieltä, että reissu oli tälläkin kertaa meille oikein hieno. Oli niin paljon uutta ja kaikki se oikein mielenkiintoista. Onneksi noita majoituspettymyksiä ei ollut kuin nuo kaksi, muut olivat oikein hyviä ja onnistuneita, eikä niissäkään nyt mitään sellaista oikein ollut, ettemme olisi yötämme nukkuneet. Se Jelgavan portaitten nousu oli Juhalle ihan liian vastenmielistä ja Kaunasin nahkasohvalla nukuin vasta otettuani pienen murusen nukahtamislääkettä, mutta kun huoneet olivat muuten siistejä ja rauhallisia niin pettymys ei johtanut unettomuuteen.

      Tykkää

      Vastaa
  5. Matkalla lähelle tai kauas's avatarMatkalla lähelle tai kauas

    Olipas todella kattava juttu teidän matkastanne. Tuo Zalipie näytti söpöltä kylältä. Meni kyllä toivelistalle. On se ihanaa, että on lasten lapsia ja hienoja päähänpistoja. Meillä yksi aikanaan kertoi matkustavansa Tokioon kanssani!

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Zalipie oli meille sellainen hauska pieni päähänpisto ja ilman muuta sen reittimutkan arvoinen. Lastenlapset ovat niin hauska elämän rikastuttaja myös tällaisten harrastusten suhteen. Eniten kyllä löytyy konsertteja ja muita esiintymisiä elämään, mutta vähän matkojakin. Ensi syksyksi kävi sama kutsu Sloveniaan. Saas nähdä! Voi kun joku kutsuisi mukaansa Tokioon! Yksi heistä on kyllä lähdössä Japaniin kuoromatkalle ensi kesänä, jospa?

      Tykkää

      Vastaa
  6. Elina / elinanmatkalaukussa's avatarElina / elinanmatkalaukussa

    Olipa mielenkiintoista lukea teidän koko reitistä. Ollaan itekin mietitty kesäksi mahdollisesti jotain roadtrippiä eurooppaan, niin tästä sai vähän osviittaa polttoainekuluista yms. te ootte saaneet kyllä tosi edullisia majapaikkoja. Varasitteko majapaikat vasta paikan päältä vai jo ennakkoon suomesta käsin?

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Me varailimme osan majapaikoista jo Suomesta lähtiessämme, erityisesti ensimmäiset ja sen Skopjen paikan, koska niiden kohdalla reittisuunnitelmat olivat aika valmiita. Paluumatkan varaukset teimme netistä vasta lähempänä majoittumista, mutta nekin enimmäkseen 2 – 3 päivää ennen majoittumista. Jos varailemme paljon etukäteen, varaamme melkein aina sellaisia paikkoja, jotka voi vielä lähes viime tipassa maksutta peruuttaa. Näin me teemme aina.

      Tykkää

      Vastaa
  7. Raija / Kohti avaraa maailmaa's avatarRaija / Kohti avaraa maailmaa

    Aivan valtava määrä paikkoja! Miten sinä edes muistat kaikki? On kyllä ollut mieletön reissu. Hienoja puistoja ja kirkkoja, siltoja ja vaikka mitä. Ristikukkula oli kyllä todella erikoinen ja ilmeisesti näkemisen arvoinen. Jännä, että muistan vuodelta -80 interraililla kun menimme junalla Budapestista Ateenaan (eksyen välillä väärään junaan) vieläkin Skopjen ja Timisoaran ja Ljubljanan nimet, eli asemat, joissa juna pysähtyi. Nykyään en muista mitään 😃

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Tämä teksti on todella paljon meille oma matkapäiväkirja. Auttaa muistelemaan ja pitää yllä erityisesti hyvät muistot ja myös tunnekokemukset. Niin paljon olemme samalla kiinnostuneita faktoista ja historiasta, että muillekin on hyödyllistä lukea.

      Tykkää

      Vastaa
  8. Virpi / Virpin Maailma's avatarVirpi / Virpin Maailma

    Tosi kattava kirjoitus ja mielenkiintoista oli lukea matkanne eri vaiheista. Todella kauniita kyliä ja erikoisen näköisiä kirkkoja. Majoituksetkin olivat kiinnostavia. Ja uskon että voi hyvinkin olla noin, että joku voi kerätä tuttavapiirin peukuttamaan majoitusta ja antamaan hyviä pisteitä.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Hienoa, että jaksoit vähintäänkin silmäillä tämän tosi pitkän yhteenvedon. Kirjoittelen tällaisen mielelläni ajatellen niitä, jotka suunnittelevat reittejä ja kiinnostuvat jostain matkan varrelle osuvasta kohteesta. Tosiaankin, välillä tuntuu siltä, että jos niitä majapaikan arviointeja on alle kymmenkunta, ja pisteytys hyvä, ne eivät välttämättä ole ihan objektiivisia.

      Tykkää

      Vastaa
    1. Aila ja Juha's avatarAila ja Juha Kirjoittaja

      Olipa hauska, että jaksoit kuitenkin lukea. Tykkään kirjoitella matkoistamme myös tällaiset yhteenvedot, että kokonaisuus on nähtävissä ja sitten voi löytää yksityiskohtia, jos joku paikka alkaa kiinnostaa.

      Tykkää

      Vastaa

Jätä kommentti Matkalla lähelle tai kauas Peruuta vastaus