Lyypekin lähestyessä järjestämme auton tavaratilan sellaiseksi, että sinne mahtuu mahdollisimman paljon. Neljän lapsen perheet, noin tusina lastenlapsia ja muutama muukin, joiden tapaaminen nopeutuu, kun on jotain annettavaa. Meillä on muutama jo rutiiniksi muodostunut tuliaisten muoto. Eikä kaikki lähde Lyypekistä, esim. ”Tuokaa viinipulloja niin paljon kuin autoon mahtuu” -pyyntö on toteutettu jo ennen Espanjan rajan ylitystä.
Viinipullot siis ostettiin jo Espanjasta, noin 40 pulloa mahtui. Muutama muukin tuliaistoive hankittiin jo sieltä. ”Meillä kuluisi pastaa vaikka kuinka paljon” ja ”Mustekalapastaa olisi kiva maistaa” -vihjeet hankittiin jo sieltä. Ja toivomuksesta myös nämä punaiset karkit ja jonkin verran suklaatakin.


Mutta sitten ne rutiinit Saksassa ennen laivaan ajamista.
Yksi rutiini on Soltaun Designer Outlet. Siellä on kodintavaroiden ja vaatteiden liikkeitä, joissa on välillä hyviäkin tarjouksia. Tosin jotenkin näyttää siltä, että tilanne on viime vuosien aikana huonontunut. Useita vuosia ostin tarvitsemani farkut Gerry Weberiltä noin parilla kympillä, mutta nyt sitä liikettä ei enää ole siellä ollenkaan. Lasten vaatekaupoista on jäljellä Sigikid, joka kyllä on kiva ja edullinen. Kodintavaroista ostimme jälleen pari hyvää termoskannua (16€/kpl) ja samat kannut olivat normaalikaupassa useita kymppejä. Eli jatkamme pysähtelyä siellä. Kattiloita, paistinpannuja, veitsiä – mitä milloinkin on löytynyt. (Vessatkin ovat luksusta siellä.)
Siellä on myös Lindtin myymälä, jossa usein saattaa olla tarjouksia. Ja hinnat ovat joka tapauksessa lähempänä puolta siitä, mitä Suomessa, eli tuomme usein herkkuja ihan lasten juhlatarjoiluihin. Niin nytkin. Konvehtipusseista on yhdestä jämät jäljellä, muut vietiin jo. Ja pääsiäismunat hävisivät heti, kun lapset kävivät, vaikka olin kaikki piilottanut kotiimme eri paikkoihin.


Kolmas rutiini on Bahlsenin outlet. Näitä on kyllä muuallakin Saksassa. Yleensä tarjouksista löytyy Leibnizin suklaakeksejä riittävästi. Ja niitä ovat lastenlapset aina odottaneet. Erityisesti nämä pikkukeksit on revitty käsistä. Niin nytkin.

Neljäs rutiini on Schwartaun outlet. Schwartaun hilloja ei enää Suomessa edes myydä, ja täältä saa hillopurkkeja noin eurolla. Osa on tuotekokeiluja, ja jotkut niistä esim ”Weniger Zucker” purkit ovat kelvanneet hyvin. Viime vuosina täällä on ollut myös Corny tuotteita ja niiden hinnat ovat houkutelleet ostamaan sekä myslejä että välipalapatukoita. Patukoitten hinnat ovat olleet tosi alhaisia verrattuna Suomen hintoihin. Juuri näin, että jotkut Corny patukat olivat Tokmannilla tarjouksessa 0,69€/kpl ja me ostimme näitä 0.90€ – 1,20€ /neljän tai kuuden kappaleen rasia.


Tältä näyttää ostoskärry yleensä sieltä ulos tullessamme. Kassat hymyilevät hämmentyneinä ostoksillemme, mutta toivottavat hyvää matkaa, kun sanomme: ”Wir sind aus Finnland und wir haben 13 Enkelkinder, die lieben Schwartau.” Näitä autoon pakkaillessamme yksi mies pysähtyi katselemaan ja ihmetteli, miten paljon saimme hienoon autoomme mahtumaan.

Viides rutiini on viettää iltapäivää ja iltaa Cittimarktissa ennen Skandinavienkaille ajamista. Yleensä myös tankkaamme, vaikka aina Saksan hinnat eivät enää ole olleet sen kummempia kuin Suomessakaan. Auton pesuun on täällä myös aikaa. Ostoksia ei erityisesti enää tänne jätetä, ei ole erityisiä hintoja. Lelukaupasta saattaa löytyä jotain edullista. Tällä kertaa Juha löysi pitkään etsimänsä Eccon nahkaiset mustat lenkkarit. Ei kuitenkaan halvat. Eivätkä ne siis olleet nämä.

Ja se kuudes rutiini: Jos lähdemme Cittimarktista ennen kahdeksaa, yleensä poikkeamme vielä LUV-ostoskeskuksessa Dänischburgissa. Ei sieltä yleensä mitään erityistä, EDEKAn ruokakaupasta vähän tarvitsemiamme eväitä. Ja tällä kertaa äitini sai haaveilemansa pitsireunaiset valkoiset ruukunsuojukset.

Kun laitamme tällaisen tuliaiskuvan lasten perheille, ei siinä yleensä monta tuntia kulu, kun ensimmäiset ovat jo poimimassa haluamiaan itselleen. Tässä kuvassa ei edes ole ihan kaikki. Eikä tästä helposti hahmotu, että teepaitoja on 17 ja vielä yksi mekko.

On hauska tulla kotiin ja tyhjentää auto.
Tervetuloa seuraamaan meitä Facebookissa! Ailajajuha.

Huh, millainen määrä tuliaisia! Itse ostamme usein lähinnä itsellemme, ja yleensä varsin vähän. T-paitoja olen tykännyt viimeaikoina ostella, mutta muuten käytännössä pelkästään elintarvikkeita, lähinnä teetä tai kahvia tms. Mutta kivaltahan nuo teidänkin tuliaiset näyttävät!
TykkääLiked by 1 henkilö
Joo niin meilläkin enimmäkseen syötävää käyttötavaraa. Mysliä, siemeniä leivontaan, pastaa, välipalapatukoita ja muutamaan kesän juhlaan kuouviinit ja viinit. Sitten lapsille tietyt herkut, esim hillot, keksit, ja Lindtin konvehdit kesän synttäritarjoiluja varten. Näissä yhtenä perustana on aina se, että kun jotain tarpeellista tai lapsia miellyttävää löytyy halvemmalla kuin Suomessa, niin sitten katsotaan, mahtuuko autoon.
TykkääTykkää
Mukava perinne!
TykkääLiked by 1 henkilö
Pitää kopioida tämä teidän tapa, jos jatketaan automatkailua!
TykkääLiked by 1 henkilö
Siitä vaan, tää on meillä jo rutiini, joka toistuu. Ja näyttää siltä, että nämä hommat toimivat perheen suhteen.
TykkääTykkää
Tuo on kyllä hyvä puoli automatkailussa, että voi pakata reilusti tuliaisia mukaan ja kun vielä halvemmalla löytyy. Varmasti ovat lapset ja lapsenlapset innoissaan teidän reissun jälkeen! 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Kyllä! Ei kulunut neljääkään päivää, kun jo olimme tavanneet heidät kaikki 😅
TykkääTykkää