Kulttuuria ja koronaa

Levittääkö kulttuuri koronaa? Estääkö korona kulttuuria? Ei ja kyllä, vai kyllä ja ei? Vai ehkä? Keskimäärin? Todennäköisesti? Antoiko Jyväskylän ooppera tällä viikolla vastauksia?

Viimeiset kiusaukset Jyväskylän oopperassa

Antoi vastauksia tai ei. Meillä oli ensi-iltaliput uudenvuoden aatoksi eli perjantaiksi Jyväskylän oopperaan. Vielä tiistaina asiaa varmistaessamme meille luvattiin, että ensi-ilta toteutuu ja koronapassi vaaditaan, ja niin varasimme myös hotellin. Mutta eipä toteutunutkaan. Illalla myöhään saimme viestin, että koronarajoitukset estävät tilaisuudet keskiviikon ja torstain välisestä yöstä lähtien, eikä koronapassia enää saa käyttää. Ja että ensi-illan sijasta järjestettäisiin keskiviikkoiltana ennakkonäytös, johon ensi-iltaliput kävisivät ja koronapassi kelpaisi. Jaha. Hotelli oli varattu perjantaiksi, eikä siihen sisältynyt mahdollisuutta muuttaa varausta tai saada rahoja takaisin.

Mutta me emme todellakaan halunneet peruuttaa tätä pitkään odottamaamme tilaisuutta.

Teimme eväät, pakkasimme siistimmät vaatteet ja yöpymistavarat laukkuun ja menimme nukkumaan. Aamulla lähdimme lumipyryssä ajamaan. Mieli matalalla ja harmissamme ja kiukkuisinakin olimme matkalla. Jos olisi ollut mahdollista haukkua livenä pystyyn joku rajoituksista päättävä asiantuntematon kulttuurivastainen tyyppi, ei hän kovin helposti olisi meistä selvinnyt. Mutta ei ollut. Yritin soittaa hotelliin, lähetin sähköpostin ja WhatsApp-viestin, enkä saanut vastausta.

Kulttuuri peruutettiin ensin

12.3.2020 peruutettiin oopperat, konsertit ja näytelmät, kaikki ihan hetkessä. Olikohan joku säikähtänyt sitä, että Naisten päivän konsertissa 8.3. oli Eeva Ahtisaari ja muutama muukin saanut koronatartunnan. Laulaa sai sen jälkeen vain karaokeravintoloissa. Eikä sielläkään, jos sinne tilattiin joku esiintyjä. Ensin alkuun tämä jopa huvitti, kun kuvittelimme, että tällaiset epäkohdat korjataan heti, kun epäjohdonmukaiset perustelut huomataan. Mutta eipä korjattu. Ravintolassa sai laulaa edelleenkin, mutta konserttisalissa ei. Työttömät freelance-muusikot ja taiteilijat sekä taidealan yrittäjät eivät olleet työttömiä tai lomautettuja vaan vain yksin ilman yhteiskunnan tukea ilman rahaa ja toimeentuloa.

Syksyllä kulttuuria avattiin varovasti

Turvavälit, maskit ja rajoitetut osallistujamäärät avasivat kulttuuritilaisuuksia. Pääsimme konserttiin. Ajoimme Turkuun Logomoon. Kädet piti desinfioida, maskia piti käyttää ja henkilökunta ohjasi istumaan joka toiselle riville ja jättämään istuimia väliin.

Pääsimme konsertin jälkeen ulos mennessämme kurkistamaan myös Voice of Finlandin näyttämölle ja istahtamaan kuvaa varten tuomarien paikalle.

Matka Turusta Helsinkiin tarjosi lisää elämyksiä.

Helsingissä Kulttuuritalolla toimittiin samaan tapaan. Väljät istumapaikat, kaikilla maskit ja jokainen omalla paikallaan ihan hiljaa koko konsertin ajan. Ainoa liike oli se, että Club For Fiven 20-vuotisjuhlakonsertin yleisö nousi seisomaan konsertin lopuksi aplodeeratessaan. Niin mekin. Oli ihan huippuelämys.

Porvoon tuomiokirkossa oli Hiljainen hetki, jossa yleisöä oli kirkko puolillaan.

Ja Porvoohan on aina tunnelmallinen paikka nähdä, oli konserttia tai ei. Mutta vielä parempi, kun se konsertti on.

Joulukonsertit peruutettu

Ja taas alkoi korona levitä. Joku luuli, että se oli jälleen alkanut levitä kulttuuritilaisuuksissa ja kaikki peruttiin uudelleen. Ei ollut joulukonsertteja, ei näytelmiä teattereissa, ei oopperaa. Elokuvateatterit kiinni, eikä museokortillekaan löytynyt käyttötilaisuuksia. Joku oli jo huomannut, että korona leviää uidessakin, emmekä päässeet edes uimaan. Katselimme muutaman striimatun joulukonsertin ja toteutimme oman Kauneimmat joululaulut tilaisuuden striimattuna. Moni yritti parhaansa, mutta striimaus ei ole sama asia. Aplodit ja hymyt puuttuvat. Ja paljon muuta.

Ei koskea saa
ei halata saa
Rohkeimmat voi tulla ikkunan taa
Joulupukki matkaan ei käy.

Kaverit katselivat meitä telkkareistaan tai läppäreistään sen sijaan että olisivat laulaneet kanssamme.

Keväällä odotusta

Eiköhän tämä tästä jo pian lopu. Ollaan nyt hetki vielä kärsivällisiä. Osa kulttuurialan työntekijöistä ja yrittäjistä löysi ”oikeita töitä”. Katselimme aika läheltä, kun muusikko teki opettajansijaisuuksia. Opetti välillä englanniksi yläkoululaisille matematiikkaa ja fysiikkaa, käsitöitä tekevän äidin pojan pitkällä kokemuksella alakoululaisille suomeksi tekstiilityötä ja ruotsin kielikylpyluokalle yhteiskuntaoppia. Ja kaikkea muuta normaalimpaa. Konsertit oli peruttu.

Kesällä aukeaaa

Kesällä tuli iloisia uutisia. Kulttuurialalla avattiin tilaisuuksia. Popmusiikin festareita sai taas alkaa järjestää. Joitain muitakin avattiin, esimerkiksi Kuhmossa järjestettiin kamarimusiikin festivaalit. Ja ravintolat aukesivat.

Kulttuurialalla ei kuitenkaan kaikki auennut. Konserttisalit tai ooppera eivät auenneet. Savonlinnan oopperajuhlat peruutettiin jo toisena peräkkäisenä kesänä. Ei mennyt vieläkään niin kuin olisi toivottu. Osallistuimme raskain mielin kulttuurialan mielenosoitukseen. Seisoimme niin kuin muutkin. Paikallamme riveissä, turvavälein ja maskein. Ihan niin järjestyksessä ja kurinalaisesti kuin kulttuuriväki vain osaa.

Poliitikot kävivät vuorotellen pitämässä puheita, joissa lupasivat kaikkea kaunista ja hyvää kulttuuriväelle ja vakuuttivat ymmärtävänsä tilanteen ja tekevänsä kaikkensa, jotta rajoituksista tulisi oikeudenmukaisempia.

Pari viikkoa myöhemmin olimme pyöräilemässä. Ajoimme tämän tungokseen asti täynnä olevan terassien rivin ohi ja purskahdin itkuun. Mikä on sallittua ja mikä ei? Baareissa hengailu, tanssiminen ja alkoholin anniskelu ei ainakaan koronan takia ole kiellettyä? Peitin kuvasta kaikkien kasvot, ettei minua voitaisi syyttää tiettyjen henkilöiden syyllistämisestä. Palloista voit kuitenkin helposti nähdä, miten lähellä baareissa saa tanssia samalla kun musiikkitaloon saa ottaa tuskin ketään.

Syksyllä taas avataan

Vihdoinkin. Syksyllä alkoi tulla jo konserttejakin. Teattereissakin alkoi olla näytäntöjä. Eivätkä museotkaan olleet kiinni. Elokuussa ajoimme Tampereelle. Pyynikin kesäteatteri oli kiehtonut monia muitakin, koska konsertti oli ulkoilmakonsertti.

Matkalla poikkesimme Iittalassa. Naivistien taidenäyttelyä ei tänä kesänä oltu peruutettu.

Kulttuuria ulkomailla

Lopulta uskaltauduimme myös ulkomaille. Me olemme muutenkin mielellämme liikkeellä autolla, pyöräilemme ja patikoimme, ja siksi meidän oli helppo suunnitella matka periaatteella: ”Omalla autolla, omassa kuplassa”. Alkusyksystä koronapassi oli Euroopassa jo käytössä ja sitä näyttäville turistikohteet ja kulttuuritapahtumat olivat auki. Tungosta ei kuitenkaan ollut missään. Vierailimme linnoissa ja kirkoissa ja ihan kohokohtia olivat Grazin ooppera ja Wienin Musikvereinin talon ja Schönbrunnin Orangerien konsertit.

Onnistuneesta lomamatkasta jäi todella hyvä mieli myös kulttuurin kokemisen kautta. Paikoissa, joissa vierailimme pidettiin mielestämme hyvää huolta yleisöstä. Oli koronapassit, maskipakot ja asiakkaiden määrän rajoitukset.

Joulukonsertit auki

Joulu tulee laulaen ja musiikkia kuunnellen. Tietyt konsertit kuuluvat meidän jouluumme. Tänä jouluna pääsimme jälleen SYKin, Club For Fiven, Tapiolan kuoron ja Laulu-Miesten joulukonsertteihin. Kauniit, tutut joululaulut tulivat taas syvälle sydämeen ja joulu alkoi tuntua joululta.

Oopperaan!

Jyväskylän oopperan Viimeisten kiusausten ensi ilta oli itsestäänselvyys, kun se kerran oli tarjolla. Ja miten siinä sitten kävi. Ensimmäisessä kappaleessa kerroin jo, miten se siirrettiin viime tipassa paria päivää aikaisemmaksi, että se voitiin toteuttaa ennen kuin koronarajoitukset estivät sen.

Olimme noin tunnin päässä Jyväskylästä, kun ensimmäinen iloinen yllätys tuli. Varaamamme hotelli pystyi sittenkin siirtämään varauksemme täksi illaksi jo maksetulla hinnalla ja parkkipaikkakin järjestyi. Tuli niin hyvä olo, että suosittelen Time Hostellia muillekin. Persoonallinen, siisti ja edullinen paikka. Tässä muutama kuva antamaan mielikuvaa paikan olemuksesta.

Lähtiessämme oopperaan katsoimme TV-uutisia ja siellähän sekin uutinen tuli:

Oopperatalon isot tähdet kutsuivat sisälle ja loivat saman tien juhlan tuntua ja iloista odotuksen tunnelmaa.

Oopperan sali oli myös kutsuvan väljä. Olimme paikalla ensimmäisten joukossa, mutta ei se täynnä ollut oopperan alkaessakaan.

Lisää jännitystä ja iloista odotusta loi selaamamme ohjelma ja esiintyjien esittely.

Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset on esitetty ensimmäistä kertaa jo 1975 Suomen kansallisoopperassa. Se kertoo Paavo Ruotsalaisen viimeisestä yöstä, jolloin hän viimeisellä veräjällä odottaessaan kertaa elämänsä hetkiä ja niiden esiin tuomat näkökulmat eletyn elämän katsomisesta taaksepäin puhuttelevat kuuntelijaa. Sampo oli yksi niistä kolmesta miehestä, jotka esiintyivät kohtauksissa Paavon vastanäyttelijöinä ja viimeisessä kohtauksessa hänen vävyinään.

Tämä kuva on Jyväskylän oopperan omilta sivuilta.

Tässä vaiheessa annoimme täydestä sydämestämme aplodit.

Matkalla jälleen

Kulttuuri ja sen tarjoamat elämykset eivät useinkaan rajoitu pelkkiin esityksiin. Konsertit tarjoavat meille tilaisuuden lähteä liikkeelle ja katsella ympärillemme. Tällä kertaa heti Jyväskylän oopperatalon vieressä oleva kirkkopuisto valoineen oli pysähtymisen arvoinen.

Eikä matka Jyväskylästä kotiinkaan ihan pysähtymättä mennyt seuraavana päivänä. Jopa tankkaamishetki ja eväskahvit autossa sujuivat varsin kauniissa miljöössä.

Lahdessakin teimme pikku pysähdyksen. Jos olisimme tarvinneet jotain, täältä olisi kyllä saanut aika huimin alennusprosentein.

Juustoportin ja Pentikin myymälä Mäntsälässä oli myös kiva hetki jaloitella.

Ja sitten tuli päivän odottamaton yllätys. Kohta joku lastenlapsista näkee, mitä mummi ei voinut vastustaa, kunhan se löytynyt Pipsa Possu -trikookangas löytää muotonsa.

En osaa vieläkään sanoa, levittääkö kulttuuri koronaa tai estääkö korona kulttuuria. Mutta voi kunpa kulttuuritilaisuudet olisivat monipuolisesti auki. Silloin meillä olisi mahdollista iloita siitä, mitä poikamme laulavat, olla mukana tunnelmissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Silloin näkisimme maailmaa ja joku pikkulapsi voisi kanssani iloita yllättäen vaikka Pipsa Possu -pyjamasta.

8 ajatusta artikkelista “Kulttuuria ja koronaa

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Hieman tuntuvat rajoitukset tosiaan kohdistuvan sattumanvaraisesti eri tahoihin eikä se kovinkaan johdonmukaiselta useinkaan tunnu. Nuo Jyväskylän Kirkkopuiston valot näyttävätkin muuten todella hienolta, täytyy pitää paikka mielessä, kun seuraavaksi pohjoiseen päin olemmme ajamassa.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Jyväskylässä on entisten kokemustemme mukaaan kivoja ja näyttäviä valoja myös muualla, mutta vain tuo oli kävelyreitillämme, joten emme lähteneet etsimään. Tuo rajoitusten kohdistuminen on tosiaan ollut koko tämän ajan tosi ahdistava ja kiukuttavakin. En halunnut ihan kaikkea edes kertoa näin julkisesti. Voit kuvitella. Olen kahden muusikkopojan äiti.

      Tykkää

      Vastaa
  2. askoleppilampi

    Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta, josta tuli samalla pala historiaa, jota emme mielellään muistele tulevaisuudessa. Hyvä, että tietää, mistä asiat voi palauttaa mieleensä sitten 10 vuoden kuluttua.
    Onhan tämä ollut kulttuurin tuottajille hirveää aikaa. Kun alkushokista selvittiin, pääsimme jo valmistautumaan konsertteihin ja esim. Laulu-Miehet sai pitää yhden konsertin 24.11.2020. Tuo upea kokemus olikin sitten viimeinen ennen sulkua. Kymmenkunta joulukonserttia peruttiin ja se oli kova juttu. Sitä taustaa vasten ymmärtää kuinka ankarasti korona kuritti ammattilaisia, joilla oli leipä kyseessä. No, seuraavat konsertit saimme pitää sitten vasta tänä jouluna, tosin niistä kaikki tilauskonsertit peruttiin. Ei naurattanut amatöörejäkään.
    Kiitos, kun yllätitte meidät Kallion kirkossa tulemalla kuulolle. Joulukonsertit ovat tärkeitä sekä kuulijoille, että laulajille. Tuttujen näkeminen yleisön joukossa on aina juhlaa.
    Mitä tulee turvallisuuteen konserteissa, olemme päässeet kokemaan muutamia konsertteja, musikaaleja ym. upeissa musiikki- ja oopperasaleissa. Niiden kokemusten perusteella voi todeta, että missään muualla ei hoideta turvajärjestelyjä niin hienosti. Ajoittain tuntui, että se meni hieman överiksi, mutta hyvästä syystä. Tutustuimme itsekin turvajärjestelyihin näin perusteellisesti:
    https://appamatkustaa.fi/turvallisesti-sinfonia-lahden-konserttiin-korona-aikana/

    Kiitos valaisevasta kirjoituksestasi. Toivotaan, että ovet aukeavat ja mekin pääsemme kuuntelemaan Viimeisiä kiusauksia. Olemme nähneet sen useita kertoja eri puolilla Suomea, mm. Nivalassa, jossa sen katseleminen ”körttinä” oli kylän oman pojan Esa Ruuttusen ollessa pääosassa, oli omanlaisensa kokemus. Liippaa niin vahvasti sen alueen historiaa. Jyväskylässä pitäisi aueta esitykset tammikuun lopussa, joten ollaanpa tarkkoina ja mennään kuuntelemaan Sampoa ym.
    Hyvää matkailu- ja kulttuurivuotta. Kohdataan taas!

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi ja valaisevasta linkistä. Olen niin ehdottomasti samaa mieltä, että nämä ammattilaiset kulttuurialan toimijat kuten konserttisalit ja teatterit osaavat niin hyvin hoitaa myös turvajärjestelyt, että niissä järjestetyt tilaisuudet ovat todella erittäin matalan riskin tilaisuuksia. On niin epäoikeudenmukaista sekä ammattilaisten että meidän tunnollisesti rokotettujen kannalta, että enempää kulttuuria ei voi avata. Ja tosiaankin, Sampoa kannattaa kuunnella myös. Jatketaan ja toivotaan parempaa!

      Tykkää

      Vastaa
  3. Laura

    Tämä on kyllä tuskien taivalta kulttuurialalla toimiville. Ihanaa, että olette saaneet kokea myös elämyksellisiä hetkiä kulttuurin pariasa koronasta huolimatta. Ja siia noinkivat Itävallasta, vau! Hyvää alkanutta vuotta!
    Laura

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Elämykselliset hetket tyssäsivät taas kerran tuohon Jyväskylän oopperaesitykseen. Kaikki seuraavat esitykset peruttiin tammikuulta, eikä ole ihan varmaa, palataanko senkään jälkeen. Melkein itkettää. Ymmärsit varmaan tekstistämme, että poikamme oli yksi näistä oopperalaulajista. Eilen viimeksi juteltiin. Ei mitään töitä tammikuussa. Voi kun tämä jo loppuisi! Lähtisin vaikka Wieniin uudelleen 🙂

      Tykkää

      Vastaa
  4. Paula

    Kyllä tämä on ollut melkoista soutamista ja huopaamista myös täällä maailmalla. Me ehdittiin täällä Kaliforniassa käydä katsomassa perinteinen Pähkinänsärkijä -baletti ennen kuin Omikron alkoi kunnolla jylläämään. Kyllä sitä ollaankin ennen otettu monta asiaa itsestäänselvyytenä. No, toivottavasti tämä nyt vetelisi kohti parempia aikoja.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Aila ja Juha Kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Olisipa tosiaankin kiva taas nähdä noita vanhoja tuttujakin, kuten Pähkinänsärkijää, jonka musiikki on tuttuna niin tunnelmallista. Alkaa vain tulla jotenkin epätoivoinen olo, kun aina tilanteen käännyttyä jollain tasolla paremmaksi tulee taas jotain uutta, mikä laittaa kaiken päälaelleen. Voi kunpa toivo ei loppuisi!

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s