Joulukoristeita niin, että päivässä meni ihan överiksi. Kultaa, punaista, valkoista, kuusenkoristeita ja kynttilöitä. Olimme kotimatkalla lokakuun toisella viikolla ja valitsimme ajoreitillemme Bambergista eteenpäin Coburgin ja Neustadt bei Coburgin ja Lauschan. Oli mielenkiintoinen päivä, kuvat kertovat tällä kertaa tunnelmamme parhaiten

Coburg

Olemme aikaisemminkin pysähtyneet Coburgissa ja silloin kävin Coburgin hienossa ja kuuluisassakin lelumuseossa. Nyt näimme julkisivun kyllä kadun varressa, mutta emme pysähtyneet. Oli muutenkin vaikeaa löytää parkkipaikkaa, etsimme tovin ja sitten katsoimme olevamme vielä kävelyetäisyydellä, kun löytyi riittävä tila autolle. Kävelimme keskustaan ja katselimme erityisesti torin varren hienoja rakennuksia. Parin tunnin kävelylenkki oli mukava pysähdys.

Die Alte Weihnachtsfabrik

Tämä vanha joulukoristetehdas on Neustadt bei Coburgissa. Tämäkään ei ollut ensimmäinen käyntimme täällä, mutta viime käyntimme jälkeen paikka oli laajentunut ja kehittynyt ja yläkerrassa oli myös museo. Oli näyttävän näköinen 800 neliömetrin laajuinen myymälä, jossa erityisesti INGE-GLASIN käsintehdyt puhalletut joulukoristeet pysähdyttivät katselemaan.

Myymälän toisessa kerroksessa on museo, jossa on joulukuusen koristelujen historiaa kahdelta vuosisadalta. On puisia koristeita, istuimia, seimiä ja myös lasinpuhalluksen historiaa. Museossa on saatavilla myös opastettuja kierroksia lisämaksusta. Pääsylippu museoon aikuisilta 6€.

Lauscha

Lauscha on Thüringenissa suosittu ja kuuluisa lasitehtaitten ja jouluesineitten paikka. Hienoin paikka on Lasikeskus. Hyllyt ovat täynnä aivan uskomatonta tavaraa. Kahvila ja ravintola olivat kiinni tällä kertaa. Ilmeisesti koronan syytä.

Pienen kävelymatkan päässä on myös joulutavaroitten outletmyymälä, jossa tavaroissa oli jonkin verran alennusta. Myyymälässä on samojen valmistajien tuotteita kuin myös äsken käymässämme Die Alte Weihnachtsfabrikin myymälässä. Melkein sanoisin, että kaikkea jouluista löytyy. On kynttilänjalkoja, puisia hahmoja, kaikenlaisia palloja ja kuusenkoristeita, vanerista tehtyjä maisemia ja poroja ja muitakin eläimiä. Lokakuussa näkyi myös Halloween-aiheisia tavaroita. Siis sanoisin, että melkein kaikkea. Nimittäin yksi asia, jonka kyllä liitän jouluun olisivat erilaiset seimihahmot ja seimet. Näitä olemme Espanjan matkoillamme tavanneet niin paljon, että näiden puuttuminen jotenkin ihmetytti. Näissä kuvissa ovat ne ainoat kaksi seimiasetelmaa, jotka Lauschassa näimme.

Lauschassa käynti oli tällä kertaa vähän vaivan takana. Jouduimme ajamaan noin parikymmentä kilometriä kiertoteitä, kun tietyömaan takia läpiajo oli estetty. Mutta tilapäistähän tällainen on, nyt kun kirjoitan tätä pari kuukautta käyntimme jälkeen, asia voi olla jo aivan toisin.

Lauschasta jo pois ajaessamme huomasimme tien vieressä tällaisen kyltin.

Totta kai näiden lasiesineiden jälkeen poikkesimme paikkaan, joka mainosti itseään joulupuukaupaksi ja näyttelyksi. Oli kyllä runsas paikka ja vaikka ihan tällaisia koristeita ja asetelmia en omaan kotiini toisi ja rakentelisikaan, pitihän nämä nähdä ja kuvia ottaa. Siis vähän liian värikkäitä ja runsaita olivat suomalaiskotiimme.

Joulupukkiakin tervehdittiin liikkeen ulkopuolella. Kysyin vastaanottaneelta neitoselta, tunnistiko hän suomalaisen joulupukin ja hän purskahti nauruun ja sanoi, ettei heti tunnistanut, kun maha oli paljon pienempi kuin hänen näkemillään joulupukeilla, mutta parrasta tunnisti kuitenkin.

Kaupan oven vieressä oli postilaatikko joulupukin kirjeitä varten.

Lauschan alueen rakennuksetkin ovat mielenkiintoisen näköisiä, tehty harmaasta liuskekivestä. Tällä kertaa meille oli uutta nähdä koristeellisempia taloja, kuin mitä aikaisemmin olimme nähneet.

Päivä oli ollut melko pitkä, emmekä koko ajan malttaneet kiirehtiä, vaan piti katsella ja poikkeilla kiinnostavissa kohteissa. Niinpä oikeastaan ensimmäistä kertaa koko lähes kuuden viikon matkallamme etsimme majapaikkaamme pimeässä.

Onneksi oli hyvät ohjeet, koska olimme varanneet nukkumapaikan pienestä Querenhorstin kylästä läheltä Braunschweigia, Avain löytyi koodilla boksista ja yläkerrassa odottivat sängyt petaamista. Paikka oli omakotitalo, jonka kolmea makuuhuonetta vuokrattiin halvalla näin omatoimisille matkaajille. Vietin siis yön kolmen miehen kanssa. Yksi oli omani ja vain hänen kanssaan jaoin huoneen. Niiden kahden muun kanssa juteltiin keittiössä matkoistamme ja saatiin taas kohtelias arvio hyvistä saksan kielen taidoista. Ihan kiva paikka, kolme kymppiä maksoi yöpyminen. Tällainen käy ihan hyvin silloin, kun ei muuta tarvitse kuin nukkumapaikan ja voi itse valmistaa aamiaisensa yhteisessä keittiössä.